Itophiyaho yannaasincho miqichunna mikitate xaginaati dhagge harancho diro kiirsiissinote. Handaaraho qajeeltino xagisaano kiirono xaa yannara noo Itophiyu daga kiiro ledo heewisiinsanni dhibbi taaltinota dikkitino.
Xaa yannara Itophiyaho 627 miqichunna mikitate xagisaano hee’ransa mashalaqqe kultanno. Ikkeennano kalqoomu fayyimmate uurrinsha wortino 1 miqichunna mikitate xagisaanchi 10 kumi xissamaano deerrinni la’nanni woyte kiiro hakka mari yinannita dikkitino. Kalqoomu fayyimmate uurrinsha bikkaanchi garinni xa noo Itophiyu daga kiirora 12 kumi miqichunna mikitate xagisaano hasiissanno.
Yannaasinchu miqichunna mikitate xaginaatira qoteho Itophiyaho budillaancho doogonni gumullanni xaginaati Ogeeshshu” yannaasinchu xaginaatinni rooriro ikkinnina diajanno. Roore anga Itophiyu daga baxxinohunni baadiyyete heedhannori dagoomu bissa budillaancho miqichunna mikitate xaginaate ogeeshsha horonsi’ranno. Budillaanchu miqichu xaginaati yannaasincho xaginaate irkisate widoonni luphiima kaa’lo assannota kullirono budillaanchu miqichu xaginaati ledo amadaminohunni akkimale fayyimmate qarrubba lexxitanni daggino. Kuni kayinni maayi korkaatinni ikkinoro xaa geeshsha dianfoonni. Konne korkaata afate BOSAD (Bone Setting Associated Disability) yaamantinoti gobboomu xiinxallote gaamo sasu diri xiinxallo harissino.
Dokter Efreemi Gebrehannahu ogimmasinni kaajjado miqichonna mikita dare gowate xagisaancho hattono luphiimanna Artiropilasti baxxino xagisaancho ikkanna; Itophiyaho miqichunna mikitate xaginaati maamari giddo pirezidaantete.
Isi yaatto garinni; Itophiyaho dagate danote ledo amadante iillitannoti haammata gawajjo xaaddannonsa. Tini gawajjo ma labbannoronna hiittoonni gargadha dandiinanniro xawissannoti konni alba loonsoonni xiinxallo dino. Konniraati BOSAD yaamantino gobboomu xiinxallotenna buuxote gaamo Widoonni Itophiyaho miqichunna mikitate gawajjo aana sase diro xiinxallo assinoonnihu.
Xiinxallonnihu qaru illachi Itophiyaho kalaqantanno miqichunna mikitate gawajjo ledo amadaminohunni dagoomu giddo balaxote xaginaatu doorsha assine adhinanni budu xaginaati ledo amadaminohunni daannoha fayyimmate qarra xiinxallateeti. Xiinxallono babbaxxitino hayyo horonsi’ratenni qarra addi addi raginni la’’ate wo’naaltino. Qarunni xiinxallo duuchunku raginni huwatate dandiinanni gede fayyimmate uurrinshuwara qaaqquullunna jajjabbu xagisiraano hattono dagoomu giddo noo xagisiraanowinni mashalaqqe gamba assitinno.
Xiinxallote waaco ikkitanno taje fayyimmate uurrinshuwa giddo 1 kumi 830 xagisi’raanonna dagoomu giddo 860 xagisi’raano haa’noonniha ikkanna; islancho xiinxallo aana kayinni taje fayyimmate ogeeyye yaano nersootu, miqichunna mikitate baxxitino xagisaano, xiinxallaano, seera fushshitannorinna fayyimmate handaarira noo massagaanonni adhinoonni.
Ledoteno babbaxxitino maamarranni, budillaancho xaginaate uyitanno ogeeyyenni, budillaanchu xaginaatinni xagisidhe hurtino xagisiraanonna konni xaginaatinni woleno duuchu dani fayyimmate qarri iillinonke yitanno xagisiraanowinni mashalaqqe gamba assinoonni. Xaphoomunni 3 kumi ali hajo la’annonsa bissa mashalaqqe aatenni xiinxallote aana beeqqitino.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; BOSAD xiinxallote gaamo Itophiyaho sanfara dandiinoonnihu sasu qaru korkaatinniiti. Umikkihu Itophiyaho yannaasinchu miqichunna mikitate xaginaati hala’lanna budillaanchu miqichu xaginaati korkaatinni daanno fayyimmate qarri mereerinni agarrannikkihu gurchu xaadooshshi hee’rate. Itophiyu miqichunna mikitate xaginaati dhagge la’nanni woyte tonnu diri albaanni baxxitino xagisaano roso Xiqur Ambessu hospitaalera calla uyinanniha ikkanna; noo xagisaanono kiirotenni 70 diroortanno. Ikkollana xaa yannara 627 ikkitannori miqichunna mikitate xagisaano nooha ikkanna; kunino 352 baxxitino xagisaanonna 275 rosu aana afantanno xagisaano amadanno.
Miqichunna mikitate xaginaati rosi babbaxxitino qoqqowubbara 10 addi addi miqichunna mikitate ogimma rosiinsanni uurrinshuwa giddo uyinanni hee’noonni. Hattono yannaasinchu miqichu xaginaati konni alba Addis Ababaho batinyunni uyinanniha ikkanna; xaa yannara kayinni gobboomu deerrinni addi addi qoqqowubbara uyinanni. Kuri 10 dirra giddo miqichu xaginaati hala’lasinni budillaanchu miqichu Xaginaati ledo amadante daggannori fayyimmate qarrubba aja hasiissannansa lexxitanni daggino.
Layinki korkaati labbanno hedo aana loosantinori garunni mixi’noonnirinna hendoonni xiinxallo anje hee’rate. Konni alba Itophiyu giddo lawanno uminni xiinxallo la’niro batinye mitte uurrinsha aana loosantinorenna mashalaqqensa badhera qolle gumulloonnireeti. konni garinni xiinxallo haja assine duucha basenna mashalaqqe gamba assa hedote giddo worino garinni loosantino.
Xiinxallo harisate hasi’noonnihu sayikki korkaati kayinni fayyimmate uurrinshuwa giddo budillaanchu xaginaati ledo amadante yanna yannatenni daggannori balanxe gargadha dandiinanniri babbaxxitinore fayyimmate qarrubba leellansaati. Fayyimmate uurrinshuwa giddo barru barrunku haammata xissamaano shotaho yinanniha miqichunna mikitate gawajjo iillitunsahu gedensaanni budillaanchu miqichu xaginaatiwa haratenni babbaxxitino fayyimmate qarrubbara reqeccaabbe higganna la’’a rosantinote. Kuri akkimlae fayyimmate qarrubba xagisa dandiinannirinni kayinse uurrinshu mannimmate gawajjonni sa’e rewote geeshsha iillishshanna la’nanni. Amadante kalaqantannori fayyimmate qarrubba xagisiraanchu hiittoo xaginaateno afi’rikkinni minesi keeshshirono kalaqama hooggara dandiitannoreeti. Konni daafira qarru hala’linyenna jawimma afate xiinxallo assinoonni.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; xiinxallonnihu qaru illachi baalante dagoomu bissara iillannoha, miinju dhuka hedote giddo worinohanna hobbaatesi buunxoonniha yannaasincho miqichunna mikitate bisi xaginaate aa hattono baadiyyete heedhanno qaaqquullira illacha tunge loosate. Konne illacha gumulsate xiinxallo xagisiraanote dagitte tantano, batinyunni budillaanchu xaginaatiwa hadhannori miqichunna mikitate gawajjo dana bande, qarru hala’linyenna babbaxxinoha fayyimmate qarrubbara badheeni noore reqecceessitanno akatubba hala’ladunni la’’ate wo’naalloonni.
Fayyimmate uurrinsha giddo assinoonni xiinxallo lee babbaxxitino qoqqowubbanni fultinore sette hospitaalla amaddinota ikkitanna kurino Hawaasi, Bahirdaarete, Gondere, Jimmu, Waachamo, Haromayu, Asellunna Jigjigu yuniversituwaati. 100 ale miqichunna mikitate baxxitino xagisaano hattono uurrinshu xagisaano xiinxallote aana beeqqitino. Itophiyu miqichunna mikitate xagisaano maamari kayinni tenne xiinxallo qara massagaancho ikke loosino. Fayyimmate ministere, Itophiyu dagoomu fayyimmate maamari, qoqqowu fayyimmatenna rosu biirono xiinxallote halamaanooti.
sase dirrara harinsoonni xiinxallonni qaaqquulle lainohunni fayyimmate uurrinshanni gamba assinoonni mashalaqqete gumi garinni dirinsa 18 woroonni ikkinonsari 460 qaaqquulli tenne xiinxallonni hanqafante qaaqquullu jajjabbunni aleenni luphiima ikkitino gawajjuwara reqeccaabbinore ikkansa buunxoonni. Qaaqquullu aana 76 anga xibbuunni ikkannohu danote dani amadannohu uwate dano ikkitanna jajjabbu aana jawiidi kiiro amaddannoti tiraafikete dano ikkase xiinxallo leellishshino. Qaaqquullu aana luphiima fayyimmate qarrira reqecceessitanno korkaatta mereerinni baadiyyete qarqartora hee’ranno qaaqquulli 6.5 ero, shiima e’’onni heeshshonsa massagganno dagoomu bissanni ilamanno qaaqquulli 3 ero, fano ikkitino hiiqqamme 6 eronna budillaanchu xaginaatiwa haransara albaanni fayyimmate uurrinsha mare higino qaaqquulli 4 ero roortino gawajjamaano ikkansa xiinxallo leellishshanno.
jajjabba lainohunni gamba assinoonni taje gumi garinni 783 jajjabbu xiinxallote giddo amadante 2/3 ikkitanno xagisiraano akkimale buxima giddo heedhannorenna batinyootu lowo geeshsha shotate yinanni gawajjo iillitinonsare ikkansa anfoonni. Xaphoomunni xagisiraano fayyimmate uurrinsha martanno woyte borreessantinori fayyimmate qarrubba 77 anga xibbuunni ikkitanna 26.7 anga ikkitanno xagisiraano budillaanchu xaginaatiwa haransara albaanni fayyimmate uurrinsha marte higginore ikkansa xiinxallotenni buunxoonni. Akkimale fayyimmate qarri kalaqamara korkaata ikkannore lame qara qara kora yine xiinxallotenni bandoonniri baadiyyete qarqartora hee’ra 2.4 eronna akkimale buxima giddo hee’ra 4.3 erooti.
Dagoomu giddo gamba assinoonni taje xiinxallo gumano xiinxallotenni xawo assinoonniha ikkanna Sidaamu qoqqowira budillaanchu xaginaatinna akkimale fayyimmate qarri luphiima ikkasinni dagoomu hanqafo xiinxallo aana baadiyyetenna quchumunniha amande xiinxallate wo’naalloonni. Sai mittu diri giddo dano iillitinonsare 860 xagisiraano xa’mo xa’mineenna 68 anga xibbuunni ikkitannori akkimalu fayyimmate qarri noonsare ikkite borreessantino. Akkimale fayyimmate qarrira luphi yino deerrinni reqecceessitanno korkaatta hooffayidi heeshshote deerrira afantannori 3 ero, safote roso rosa hooga 2 eronna budillaanchu xaginaati 4 eronni buunxoonni. Xaphoomunni baadiyyete heedhanno daga, hoffayidi heeshshote deerrira heedhanno daganna budillaancho xaginaate xagisidhanno daga luphiimunna akkimalu fayyimmate qarrira reqeccaabbinore ikkansa xiinxallotenni buunxoonni.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; kuri xiinxallote gumma kaiminni aantete heedhanno loossara kaa’litannore addi addi tajubba tantannoonniha ikkanna; xaa geeshshano attamote ikkitannore onte babbaxxitinno xiinxallote borro qixxeessinoonni.
Qoqqowubbate afantanno fayyimmate uurrinshuwara rosu mini dagoomira qajeelshuwa uyinanni hee’noonniha ikkanna aantete dagoomu giddo afantanno macciishshamaanonna lawishsha ikkitino mannootira hattono budillaancho xaginaate uyitanno ogeeyyera huwanyo kalaqatenna baqqeessu qajeelsha aate qixxaawo assinanni hee’noonni. Hiiqqammete dano iillitinonsa mannootira hiittoonni kaa’looshshe aate dandiinanniro leellishshannore rosiissanno viidiyonna xagisiraanotewinni shiqqannota rosiissanno filme loosate balaxote qixxaawo assinanni hee’noonni. Itophiyaho afantanno albisa uurrinshuwa mereerinni mitte ikkitino Hawaasi yuniversite ledo assinoonni sumimmenni BOSAD harancho niwaawete borro batisate loosonna baalante dagoomu bissara hala’ladunni tuqisate ikkitanno gede assate looso gumullanni hee’noonni.
Xaphoomunni budillaanchu miqichu xaginaati ledo amadante daggannoti haammata gargadha dandiinanni hajubba leeltanni noo daafira baalanti xagisi’raanora ikkadonna wo’ma xaginaate aatenni kalaqantara dandiitannota bisu xe’nenna rewo ajishate halamme loosa hasiissannota xiinxallo leellishshanno.
Budillaanchu woy ogeeshshu xaginaati loosu harinsho yannaasincho assatenni hasiisanno xaginaate xagisi’raanote aanna hajo la’annonsa bissa ledo halamme Itophiyu miqichunna mikitate xaginaate woyyeessa hasiissannota qummeessino.
Baalunku gawajjantino mannimma duu’ne usudha hoogatenna marro marro hinge cuukki’ra hoogatenni bisunna heeshshote bidhatto ikkinoha akkimale fayyimmate qarra hasiissannota xiinxallo leellishshanno. Qaaqquullu hiiqqamme, fano ikkitino hiiqqammenna mikitate qooxeessira iillitanno hiiqqamme akkimale fayyimmate qarrira reqecceessitanno daafira yannaasincho xaginaatu uurrinshuwa marre hasiissanno buuxonna xaginaate assi’ra hasiissannonsata leellishshanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 30, 2016 M.D
