Manchi beetti xisso macciishshantannosi woyite assinosire balaxe maatete ku’le kaajjisiro hurrete mala afi’rate fayyimmate uurrinsha ha’ranno. Fayyimmate uurrinsha iilli gedensaanni assinosire baala dottorichaho ku’lanno. “Xissosi maaxinohura xagicho dianfannisi” yaanno Sidaamu maammaahanni. Konnira xissosi baala hakimichaho ku’la gadacho ikkitannosi yaate.
Itophiyu gobbanke yanna yannatenni xissantanninna kiphote handuluullenni fultukkinni keeshshitino. Qansootise reyino,qae qamattesi hooggino. Loosi’rino jajja billaallise daramino. Kuni baalu xissose aana mittimma malanna amaalama hoogatenni dayinoho. Itophiyu xissotenni hurtanno gede Amaalama doorshu nookki hayyo ikkitinota mootimma ammante,amaalammete komishiine lallawunni uurrisse looso hanaffino.
Ofolline malle shiinohanna shii’rinoha araarsinanni ha’nuru budi noonke daga, qaete olluu gibbo tiratenni hananfe wolootta gobbuwa qarra mallenna falle araarsineemmo daga konni sanira mereeronke mayi e’’eennaatiyya boo’reessannonke hemaanchiranna meessi hajosi wonshi’rate qewelamannohura faro fanneemmohu? Konnira ‘’Itophiyu amaalanni no, amme amaalammona, amaalammetenni gobba gattona’’ yitanni no.
Komishiine amaalammete sirnya filate bare qixxeessatenni loosu giddora e’unkunni lamu diri ale ikkino. Sa’u aganna giddo qoqqowu deerrinni assitannoha hedo gamba assate looso hanaffe sase qoqqowubbara, lame quchumu gashshoottara qansootu gobbansara mala abbitanno yitino hedo gamba assatenni gobboomu amaalamme gambooshshira beeqqitanno riqiwamaano doortino. Amaalammete bare aana 105 kumi ali daga beeqqaano ikkitanna 17 kumi ale ikkitanno qansooti gobboomu amaalammera dagansa riqibbe beeqqitanno.
Amaalammennihu qaru illachi gobbate gede babbaxxitino sumimmete hoongira reqecceessitanno hedubba aana xawadimmatenni amaalamme mala abate.
“Gobba lophitaranna e’ino qarrinni fultara dandiitannohu qansootu hedonsa xawadimmatenni xawisse, noo qarrubba gaancetenni ikkikkinni amaalammetenni tidhanturooti yitanno hedo noo daafiraati” yaanni amaalammete komishiine komishinerichi Yoonaasi Adaayye (Dr) qummeessanno. Konnirano amaalammete barera qansootu hedonsa gobboomu amaalammera kaa’litannonke yitinno hedo gamba assitanni afantanno xaa yannara.
Keeru hoongi baatisiisara dandaanno hasiisannokki waagi daafira ninke Itophiyu daganni aleenni farci’rara dandaannohu no yaa didandiinanni. Keeru hoongi ledo amadisiisaminohunni dirrate giddo waaga baattinokki ilama dino yine coyi’rate dandiissanno dhagge giddo hee’noommo dagaati. Kuni caalu gede harunsannonke qarri techono ilama baca hasiisannokki waaga baattanno gede assanni afamanno. Caalu gede harunsannonke qarra umi yannaranna co’ontanni hunate caalu hunda ofolline mala dagganno ilama busha dhagge ikkikkinni latishshanna gobba sufissanno dhagge ragidhanno.
Alba annuwinke diina urdetenni qasse faanqe hunnannikki dhagge borreessiisse techo dhaggete maxaafira hambannikki ilamate halaale “ADIWA” yaanno adawarshinni ganyine qaangeemmo gede sumuddinonke. Xa ninkewiinni Itophiya hursatenna lossate hattono 21ki sani dhagge boo’raabbinota ikkitannokki gede annuwinke baattino mundeete waaganna miqichu kakkalo di agartannonke. Tini ilama Itophiytu hegerara dhagge loossino yine borreessate noonke kaayyo Amaalammete komishiine hanaffino sirnyi jeefo gananno gede suwashsho hedo calla fushshaato assate.
Meessaneeto baxannohu,ani callu ite reemmo yaannohu,gobba hune ba’’ara hasi’rannohu araarunna malu doogo gufisate hecheemmo kadanno. Techo gobba ge’uro fojosi fultannoyya! Techo gobba lophituro halaalu fuleenna giddo hee’re qasiisasi xabbe leelturo furro furuqqo hoogannoyya. Togoohura kaayyo uyinoonke. Ilamate yaandummoro techo kullannire “maccanke hashuwaho” yino.
Qaete ayiddu giddo hanaffino amaale techo gobba hursatanno yine hasi’noonniyya! Malunna amaale calla tirtannota soorrote gashshooti buuxinoyya! Tenne dhagge habbannokki kaayyo toltanno gede diinu halcho irraawinse ofolline amaalate gobbaanni maa agadhinoommoyya! Ki’nenkura!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Woxawaajje 30, 2016 M.D
