Soojjaatinna mereerimu Afrikira wiinamunni hala’lanni noohu Galashshu maariyye (Mpox) dhibbi wo’munku Afrikira dagoomu fayyimmate bidhatto ikkinota Afriku dhibbu gargarooshshi mereershi (CDC) egensiisino.
Galashshu maariyye (Mpox) dhibbi kalaqamannohu ‘Monkipox’ yinanni vayiresenni ikkanna; kunino gawajjosi shiima ikkitino maariyye (fanxaaxu) vayirese gaamo giddo gaamamanno.
Dhibbu vayirese umi yannara Saadatenni mannunniwa taraabbannota ikkitanna xaa yannara kayinni mannunni mannunniwa taraabbanni afantanno.
Dhibbu Dimokiraatik Ripaablik Kongo labbino Afriku xeenu bati’ranno xi’mu dubbi giddo afantanno qachuwa giddo duucha hige kalaqamanno.
Kuri qooxeessubbara diru dirunkunni kumunni kiirranni manni dhibbunni amadantannoha ikkanna xibbunni kiirranniri kayinni lubbonsa hoogganno. Roorenkanni 15 diri woroonni noo qaaqquulli dhibbaho luphi yino deerrinni reqeccaabbinoreeti.
Dhibbu hiittoonni taraawanno?
Vayirese buuxotenni bandanniha ikkanna bisu kikkisamanni taraabbanno. Galashshu maariyye siimu xaadooshshinni, gogu kikkisama, shiqqi yine hasaawanna foo’la lendanna dhibbunni amadamino manchi ledo hee’ranno xaadooshshinni mannunni mannunniwa taraawanno.
Vayirese mannimmate giddora madi’rino gogi, foo’linanni bisu kifile, illete, sanotenna Afuu widoonni e’ara dandiitanno. Ledoteno, vayiresetenni daafamino daallasu uduunni, uddi’nanni uduunninna fooxuni heedhanno kikkisamanni dhibbu taraawara dandaanno.
Wole dhibbu taraawanno doogo vayirese noosi Galashshinna yemahu ledo heedhanno kikkisama mittete. Lamu diri albaanni Galashshu maariyye kalqete batinye gobbuwara kalaqantu yannara vayirese qarunni siimu xaadooshshinni kalaqantanno kikkisamanniiti fincantinohu.
Xaa yannara Dimokiraatik Ripaablik Kongote kalaqantinoti dhibbu taraambe hala’litinohu siimu xaadooshshinni kalaqantanno kikkisamanni ikkanna wole qooxeessubbara tini vayirese leeltara dandiitanno.
Dhibbaho reqeccaabbinori ayeooti?
Roore anga dhibbu leellinohu siimu xaadooshshe assitanno mannootinna mittu dani koo-koo xaadooshshe gumultanno labballi aanaati. Ledoteno, batinyu siimu xaadooshshi jaalla noonsarinna haaro siimu xaadooshshi jaala kalaqidhino mannooti dhibbaho luphi yino deerrinni reqeccaabbinoreeti.
Dhibbu malaati leellinonsa mannooti ledo kikkisantinori fayyimmate ogeeyyenna dhibbunni amadantino mannooti maate vayiresetenni amadantara dandiitanno.
Konni daafira Galashshu maariyye noonsa mannooti ledo heedhanno kikkisama aguranna hee’neemmo qooxeessira dhibbu kalaqamiro anga saamununna wayinni hayishshira amaallanni.
Kalqoomu fayyimmate uurrinsha yitino garinni; dhibbunni amadame hurino manchi 12 lamala geeshsha siimu xaadooshshe assanno woyte kondome horonsira noosi.
Xaginaatu no?
Galashshu maariyye xagisate qixxaawino xaginaati xissamino mancho gatisate lowo geeshsha hasiisannoha ikkirono xaginaatu mageeshsha gummaamo ikkinoro leellishshanno xiinxallo shiimate.
Galashshu maariyye taraawo dhibba gargadhatenni uurrisa dandiinanniha ikkanna togo assateno kittiwaate adha doorantino doogooti.
xaa yannara sase dhibba gargadhinanni kittiwaate no; ikkollana, kittiwaatubba uyinannihu dhibbaho reqeccaabbinoriranna dhibbunni amadamino manchi ledo gamba yitino kikkisama noosi manchira callaati.
kalqoomu fayyimmate uurrinsha xaa yannara baalunku manchi kittiwaate adha noosi yite diamaaltanno. Noori kittiwaatete dani haaro kalaqamino dhibbu sirchi garinni mageeshsha gargarate dhuki noose yaannoha afate ledote wo’naalsha assa hasiissanno.
Kalqoomu fayyimmate uurrinsha xaggate laashshaano noonsati Galashshu maariyye kittiwaatubba hasidhanno gobbuwara horote aana hossanno gede fajjo afi’ra hoogguro nafa wiinamu yanna owaantera shiqishshanno gede xa’mitino.
Afriku mittimma koroonaho gaammoonni woxi aaninni 10.4 Miliyoone doolaare CDCra aatenni Galashshu maariyye taraawo ittisate assinanni sharro irkissino.
Mashalaqqe dagoomaho iillisha, buuxo assa, xaginaate aanna vayiresetenni amadamino manchi ledo xaadooshshu noonsare bada vayirese gargarate qara doogga ikkansa qummeessinoonni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 23, 2016 M.D
