Abrahaam Saamueel
Tayxe 2020 Tookiyote Olompiike Itophiyu daganna muxxe ikkitino Atileelootinke gede hilunna barshu iillinonsahu dino. Uminsa sharronni mundeete hunkee hunkiite meedaaliya borreesiisinori atileetootu dhageefantanni gumansa hanbi ikkinni 250 miiliyoone birra ale dunne Jaappaane Tookiyo hadhanno gede assinoonni harinsho la`niro gumiweelote yaa dandiinanni.
Fulo assinoonniti luphiima baajeete gattona uminsa horora yite massagganno gaamo kalaqatenni assitino bainchu assootinsanni kainohunni gawajjantino Atileetooti illensa hindiiddo hiikkuy waaginni feeyaa dandiinanni? Hammata yannra jawa fulo fushshine hunkeensa hunkiite qixxaabbanni keeshshitinori Atileetootunna addi addi Ispoortete ogeeyye maate geegisineenna jeefote yannara Tookiyo hadhara wodanu kae hee`renna Horophilu doogonni affinoikki korkaatinni mininsara higganno gede assinoonni.
Massagaanono hunonsanni di-rossanno. Gaamote gumi aana xiiwo kalaqqinore fushsha gimbe sammi yaa di-hasiissanno.
Qananisi Baqqalihunna Maaratoonete Gumi
Maaraatoonete heewonni Kalqetenni laayinkita wiinamu saate amadinohu bareedu Atileetichi Qeneniisi Baqqalihu, konni albaanni nooikki Maaratoonete filote heewonni beeqqanno gede xa`mineenna di-hasi’reemmo yee Tookiyo harikkinni gatino. Qananiisi gata iso calla ikkikkinni Itophiyano gawajjitinota borreessinoonni guminni afa dandiinoonni. Heewisamaano waajjitannohu bareedu Qananisi “Danchu uurrinshi aana noommo; Gobba`yara culka abbeemona fajje’e heewisameemona” yee huuci`ratenni ajjinoikki xa`mo shiqisheenna maccishshinosihu dinosi.
Olompiikete komiteno Qananisa Tookiyo haa`ne ha`neemmo yitino qaale di-agadhitino. Qananisa olompiikete doortinoikki Atileetiks Federeeshiine noonsa biddisinniiti. Ikkirono, qananiisi heewisame guma nafa abba hoogiro wole Atileetootira kakkaooshsheho lowo horo aannonka; Olompikeete komite Qananisa Tookiyo haadhe ha`rate biiloonyu noonsaha ikke hee`reenanni sammi yitino, maayiratikka?
Olompiikete komite hasidhuro biddissunni massagantanno; inja hooginsaro uminsa doogonni hadhanno. Togo yaa shiimunni uurrinsha hallanyuunnite hasidhu gede massaggannoho yaate. Seeru yaanno garinni di-hadhannoreeti. Tenne dhagge gatona di-yitannonsa. Kuni cubbohonna barsheho. Togoo barshenna hilo konni bareedu atileetichi aana loonsoonnihura calla ikkikkinni, olompiikete aana, heewisamaano Atileetooti aana, babbadooshshe kalaqe dhukisinna ikkadimassi heedheennanni heewotenni murte fulate geeshsha iillitinota la”ate dandiinoommo.
Diilallote garinna iibbillu korkaata di-iikanno. Diilallote gadi Itophiyu Atileelootira calla di-ayirrino. Kuni korkaati waa di-kaayisanno. Ispoortete ogeeyye yitanno gede ikkiro, millimillonsa gotti yitino basera (high altitude) loossanno Atileetooti lowoti duume mundeete nyogoore afidhannota saayinsete xiinxallo huwachishshanno. Kunino, mundeensa roorenkanni oksijiine dukkanno gede assitanno. Heeshshi yitino basera doddannori woy milli milli yitannori (low altitude) heewisanturo roorenkanni okisijine noohura bisinsara wolqa aannonsa.
Heewote shiimu barri gate hee`reenna hadhanno korkaati konneeti. Diillalote garinni assinannni millimillo aana illacha tunge loosa hoongiro keeshshine ha’ra calla gumaamo assa di-dandiitanno. Konni kaiminni, qixxaawo assa hoogatenni heewisantara hadhino maaratoonete Atileetooti giddo haammata heewo gudduikkinni doogo uurrisse murte fultannoti huluullo noota Ispoortete muli ogeeyye coyidhanna anfoonni. Togo yaa, doorshinsawa higge hadhanno gede assate, woy qoricha aate dandiiniro kalaqaminorichi aana qoricha adhate kaayyo noo yaate.
5 kumi meetirenni Atileetootu mulla gata
Seeda Yannara Itophiyu meedaaliya hooge egenninoikkihu 5 kumi meetireraati. Tenne 5 kumi heewora Atileetootinke balaxote filora nafa sa”a hoogganno woyte lowota xissanno. Wedellichu Atileetichu Milikeessi Mangashihu callu heewote filora 6kiha ikke sa”ara dandiino. Jeefote heewora kayinni tonnikkiha ikke fulino. Meedaaliyu giddora di-eino.
Filote heewora beeqqaano ikkitinori wolootu Atileetootu Getinneti Waalenna Nibireti Melaakuhu Itophiyu Atileetootira rosaminoikki garinni 9na 14kiha ikkite deerra amadde heewo jeefisse heewote filora sa`u ikkinni gattino. Kuni gumi borreessaminohu Atileetootu laanfenni ikkikkinni massagaano uminsanni gumultino gumulonni ikkinohura Olompiike jeefo afidhu gedensaanni nafa xa`mama hasiissanno mannooti xa`mama hasiissannonsa.
Itophiyu konni 5 kumi xeerinyinni worqe hoongiro nafa birre woy nehaasete meedaaliya abba dandiitanno Atileetootu haammatu nooti baalunkura xawoho. Hattono ikke hee`reenanni massagaano uminsa hasatto wonshi`rate yite eessitino Atileetootu uminsaranna gobbate ikkitukkinni mullawa gattino. Itophiyuno meedaaliya hooganno gede assitino.
Xawoho leeltanno so’ro 5 kumi meetire heewo filo, 3 kumi meetire messenaakelete
/sarraaqu/ heewo filonna jeefote heewo assinnoha Atileeticha Getinneti Waaleha 24 saate wo`mikkinni heewisamanno gede assinoonni. Atileetichu Gettineti Waalehu tayxe heewote diro ikkado guma leellishinoikki 3 kumi meetire messenaakile/sarraaqu/ filotenna jeefote heewora qixxaawinoikki heewisamanno gede assinoonni. Tenne basera heewisamantara filloonnire horophilu hoowe e`inore badhera qolloonniti jawa so’rooti. Atileetootu hexxo mursiisannohonna wolqansa shaanno looso ikkanna gatona yinannikkirichooti. Tini so’ro Atileetichu ikkadimmasi leellishe qixxaawanni nooha 5 kumi meetire hexxono boonoho huntinote. Getinneti qixaawinohu 5 kumi meetire heewora calla dodoommero guma meedaaliya abba dandaanno dhuki noosita afa dandiinanni.
10 kumi meetirera heewisame worqe abbino Atileetichi Salamooni Baareggihu shoole barra foolishi’re 5 kumi meetirera heewisamoommero haranchunni meedaaliya abbanno. Isi heewisamannoikki gede assa duucha Itophiyu daga hanqisino loosooti. Tini xawoho loonsoonni so’rooti. Salamooni 10 kumi meetirera heewisame qeelinori haammatu 5 kumi meetirera heewisante filo sa`e meedaaliyu heewisamaano ikkite heedheennanni Salamooni dhageefantanni ikkadimanni worqe abbinoha Mirutsi Yifxerihanna Qananisi Baqqalihu gede ikkannota hooloonni. Insa mitte heewora 10 kumi meetirenna 5 kumi meetirenni worqe abbitno bareeddaati. Salamooni heewisamoommero worqe, birreenna woy nehaase abbara dandaanno.
5 kumi meetire heewonni Salamooni heewisamoommero worqenke Yugaanda di-hadhanno. Tenne Yugaandu Atileetootino farcidhino. Salamooni Baaraggihu heewisamoommero ani worqe di-adheemmo yiino.
Mukkitaari Idiriisi Tokkiyote no. Muktaari heewote balaxe filaminoha ikka nafa hoogiro agaramaancho ikke no. Kuni Atileetichi dodanno yannara badhe gatiro nafa jeefote noowinni fatalakki yee fule qeelate dandaanno Atileetichaati. Iso nafa horoonsi`rate hasatto dinonsa. Kuni Atileetichi Dohu Kalqete chaampiyoonera nafa hiittoo dhuki noosiro seekkine anfoommoho kaajjadooti.
Atileetiksete Federeeshiine uminsa hedonninna horonsa balaxise gumu uwanno gede assitinori seerunna amanyootu garinni loossinoikki daafiraati.
Worqi-wuha Atileeticho aana loonsoonni barshe
Tookiyote Olompiike mereerimu xeertinyinni 8 xibbi meetire filo heewo heewisantara qixaabbe nooti Itophiyu qansitte Atileeticho Worq-wuha Getaachoti hedeweelcho heewisamantannoikki gede hoola hattenne yannara hasaawanturono techo geeshsha sammi yine sa`nanni hajo di-iikkitino. Heewo Maaja 22, 2013 M.diro ha’risate basete leeltinoti Worqiwuha heewisantannoikki gede xawinsoonni daafira wodanise madirino.
Baxxinohunni Atileetiksete Federeeshine widoonni mashalaqqe iillishate foonqe noohura qarru kaima ikkinota xawinsoonniha ikkirono, ispoortete gamba yitino mannooti qarru kalaqaminkunni kawa Addis Ababunni Atileetichote maafuda reqecci assitanno taje fultinohuranna ise aana jaddo loonsoonniha ikkinota xawinsoonnita mashalaqqe qummi assitanno.
Atileeticho iillinshoonnise jaddote loosi aana seerunni qaxxarte hajose seeru yaanno garinni xa`mitara hiiqqantino huuronni ku`laatose xawissanna macciishshinoonni. Gargartote Ispoorte Kilawe Atileeticho Worqi-wuha, Addis Abebaho harinsoonni Itophiyu Chaampiyoonera beeqqite luphiimu guminni gumulte Tokkiyote Olompiikera doorantinoti qaangannite. Ikkollana, Tookkiyo iillitu gedensaanni Teestoositiroonete bikki heewote seeri fajjannowiinni aleenni ikkinohura, heewisama dandiittannoikkita Kalqete Atileetikise gumultinota xawinsoonni.
Settu agani ale keeshshino Olompikeete qixxaawora 6 higge addi addi buuxonna haruunso assinoonni Atileetooti, gumansa Kalqete Atileetikisera riipoorte assitanni keeshshitinota mashalaqquwa qummi assitanno. Atileeticho Tookiyo ha`rate albaanni tenne hajo daafira amaallara wo`naali woyte Atileeicho afi`ra dandiinoonikkita qarru kalaqame kaeenna dawaro qolloonni.
Ikkollana, Atiletichote aana kalaqamino yinoonni fayyimmate qarrinni heewotenni gobbaanni ikkiturono, Tookiyote noori liuukaanete gaamo hajo garunni Atileetichote ti”i aana gawajjo iillitannoikki daninni xawisa hooga roorenkanni Atileetichote aana gawajjo iillitinoti xawoho leeltino.
Jeefoteno
Olompikeennihano ikko Atileetiksete loosu massagaano qoxxe amadde fulate yite assitinoti Tookiyote Olompiike Itophiyanna Atileetoota mitte horo di-uytino. Bainohu baeenna albilichote yaadissanno hajo ga`anno kuni bainchu loossinna hilu atileetootahonna gobbate aana loossino massagaano ispoorte massaggara fajja roorenkanni giddo mundiishshanno. Konni aleenni xa lonsoonni gawajjo ga`a barrano gobbate ispoorte aana iillishanno xiiwonna gawajjo roorenkanni kisaara iillishannota heda hasiissanno.
Tookiyote Olompiikenni qansichimmansa soorridhe wole gobbra doddanni haammata meedaaliya gamba assidhinori ilamansa Itophiya ikkitino atileetooti hajo lowota hasaawissanni no. Mashalaqqubba xawissanno garinni la`nummoro 35 ale ikkitanno Itophiyaho ilantino atileetooti qansichimmansa soorridhe 14 ikkitanno addi addi wole gobbuwara doddanni no. 7 Bahireenete, 7 Isiraaeelete, 5 Turkete, 3 kowaatarete, 2 Briiteenete, 2 Yunaaytide Arebe Emireetete, 2 Hoolaandete, wolootuno Ameerikaho, Beelijeemete, Jermenete, Ispeenete, Siwidinetenna Awustiraaliyaho doddanni leeltanno.
Atileetootu qansichimmansa soorridhe wole gobbara doda dandiitanno gede, uminsara doda danitanno gede kalqete Olompiikete Atileetooti ledo hasidhu gede doda dandiitannota worrooni seeri fajjannonsa. Hasidhuwa hadhe heewisamantanno gede Olompiikete seeri worroonnihu jawaachishannonsa.
Atileetootu wole gobba qansichimma soorridhe dodate ajanna sase diro agarsiisirono lamenti gobbuwa sumuu yituro shotu garinni soorri`ra dandiitanno. Tenne yannara gashshootu assanni noo barshinna hilu korkaatinni hanqite togoo kaayyo horoonsi`ratenni wole gobbara hadhe doddanni meedaaliya goowinsara worranna la`nanni hee`noommo. Konnira, massagaano, uminsa mixonni hasidhu gede assite gashshitanno ispoorte, Mootumma la`e biddi assa hasiissannonsa hajoti. Kuni mootummate mini looso ikkonsa.
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
