Addisu Adoola
30 diri ale addi addi rosi minnara rosiisino. Roore rosiisaanchimmate yannasino Hawaasa Taaboori Layinki Diriminna qixxaawote Rosi Mine Baawuloojete rosiisaancho ikke rosiisinonna batinye ilama rosiise sewoote iillishino. Wole rosiisa callano ikkikki umosi rosiisatenni dancha lawishsha ikkino. Konni ragaanni sasu dippiloomi, sase digire, lame maastersenna xaa yannara Kalqete Seerinni (International Law) dokitireete digiresi harunsanni afamanno.
Tenne lamala Bakkalcho gaazeexi sewoote gafinni haa’ne shinqoommohu dooramaanchu Dr Wole Abegaazihu Abeba Shurraawetenna Budu Uduunni Loosinna Beehate uurrinsha annaati. Dancha nabbawate yanna.
‘’5,500 birrinni gallanni mine galte’ya Dizaynera Abeba Zennebetenni tayxenni 19 diri albaanni hananfoommo. Konne hananfummo yannara galte’ya shurraawete loosinni dippiloomanna hattonno oduunne gowate ogimmanni dippilooma lamu lamu diri roso harunsatenni afidheeti konne looso hanaffinohu. Hakkuyra albaanni anino rosiisaanchoho; iseno mini amaati’’ yaanno.
Albaanni hee’noommohu rosiisaanchimmatenni afi’neemmo damoozinni callaati. Konni daafira maate kalaqantu gedensaanni konninni calla hee’ra ikkado ikkitinokkihura addi addi loossa loosa hananfummo. Hakkuy aana ane ammanano galte loosu aana hosatenni maatensa miinji lexxanno assa noose; yitanno ammano nooehura looso’yano loosanni hee’re babbaxxitino doogonni galte’ya irkiseemmose.
Iseno kalaqamunni noose ogimmate dandoonni honcoota hidhite karsiisatenninna gowatenni mangistete loosaasinera hirtanna Kuni calluno ikkado ikkinokki daafira wole addi addi loossa lawishshaho: haqqu loosi mini, barrunni 6000 daabbo gananni daabbote mininna kaafiteeriya kira adhine loonseemmo. Togoonni ikkinanniiti konne deerra dangoommohu.
Umi loosonkeno hananfoommohu rosaano shurraawe yuniformete gede assite uddidhanno gede assatenni, hakkiinni aanneno Sidaamu qoqqowi giddo afamanno alichaame qarqarira shurraawe loosatenni hirreemmo. Konne loosono galte’ya 5500 birrinni galleemmo mine loosa hanaffino. Konne birrano horonsidhinohu heqicha hidhateeti. Konne umi uduunnu gowatto suudi/diizayne qajeelsha guddu yannara baraarsha goowaho wodhinanniha biinfillu uduunnenna mitticho uduunne gombanni maashine, layinki dippiloomase gudduta kayinni mitte shurraawe gombanni maashinenna hattonni goowaho wodhinanni culka baraasummose; yaanno.
Galte’ya ajuuja noose. Tini ajuujaseno maati? togoo shiimmaadda loossa loonse loworira iilla noonke daafira hoccu faafirika qasi’neemmo yitannota ikkitino daafira mixo fushshi’neeti loonsanni dangoommohu. Konni loosinke harinsho giddono ani ise loossinoha isewiinni hidhe ollaaho ilino manna xa’mate, ilamishshaho woshshammeemmowanna lawinorira woshshammeemmo woyte aamanshu gede eemmo. Konni gedensaannino jawaantese laummoti suuqe karaayyaummose. Tenne suuqerano mayraati yuniforme shurraawe calla loonseemmohu? rosaanote mayra shamizenna luko diloonseemmo? Yine minu ruukkeennanke hara loonse loosa hananfummo.
Yuniformeno Ziwayetenni, Booranunna Moyalete geeshsha noo rosi minnara loonseemmo. Konni tullichira fushshankera dandiinorino maati? afi’neemmore hojjinke calla di-ikkino horonsi’neemmohu; Sidaamu giddo afantanno rosi minnara afantanno yuniforme gopha dandiitannokki rosaanora baatooshshiweello yuniforme gombeemmo.
Saeno quchumaho rosaano mineho baaxxitannori noonsakkinna hurbaatu qarrisannonsarira kaa’lo assineemmo. Qarraataammahonna geerraho dandaaminke deerrinni duucha woyte pirograame qixxeessatenni wedellu ledo halamme kaa’lineemmo. Kuri assoottankenni duucha woyte barete kulamase korkaatinni mannu danchumma/baxille uurrinshankera aanni day.
Konni korkaatinnino dikkonke lexxitanni daggeenna mitto barra konne looso loonsanni Sidaamunnita waajjo qolo gowate hasi’nummo. Tini qolono quchuminni ba’anna hattee yanna Sumaalete qaccera afantanno Sidaamu gosa callate uddidhannoti. Kayinni konne hocco ganne afi’nummo gedensaanni kuni hocci fuuttunni loosaminoha ikkino daafira kaajjadohonna lowo geeshsha biifannoho. Batinye yanna kayinni mannu horonsi’rannohu hocco goowaholla wodhinanni; kayinni jakkeetta koote assa dandiineemmowe yitue. Hakkonneno loossu. Konneno woyyeessite shurrawete widira abbitu. Tenne shurraawe loossu gedensaanni anerano jakkeetta loossue. Konne jakkeetta uddi’re laeemmo woyte lowo geeshsha biifanno. Bixinxirunna giddoonni gaware noosiho.
Anino tenne giddo maa hedummo? tini Sidaamu daga budu uddano ikkitino daafira konnira qolleemmo woyte miteekkine daganniha budu balchooma hunnammora dandiineemmo yitanno yaaddo nooe daafira uddire fula’yara albaanni yannaete Sidaamu Zoone Woga Turizimenna Mootimmate Komunikeeshiine Biddishshi Sooreessi Kalaa Worqine Filaatehuwa marre “togoonni loonsoommo; kayinni dagate balchoomi ledo kibbamannonkekki gede la’inankera hasi’neemmo” yinummo. Isino loonseemmo mini geeshsha daye uddi’reenna lae hagiidhe baxino. Ninkeno uddi’ranno gede baraashunni uynummosi. Isino konne uddire mitto barra gambooshshe eanno. Konne laihuno batinyu manni hagiidhita kuni coy sufa noosi yitanno hedo daggu. Hakkiinnino aanne loosa hananfummo.
Konni loosinke harinshonni 183 tajete woraqatta afi’noommo. Kuri tajete woraqattano afi’noommohuno danchummate loosinninna Sidaamu daga budu uduunni aana noonke umi kalaqonniiti. Konni kaiminnino hattee yanna Sidaamu Zoone Qaru Gashshaanchi Kalaa Dase Dalkehu mininke geeshsha daye ninke kaa’lo assineemmo’nena kuni loosi sufa noosi yitanno hedo uyinke.
Ninkeno konne looso loonsanni eonna miinja afi’nanni dangummo. Konni gedensaannino Sidaamu gobbaanni 33 ikkitanno addi addi daganna dagoomi budu uduunne uminsa budinni qixxeessineemmo. Eonke lexxitanni dagguta uminke fajjonni ledote taakiseno borreessammoommo.
Xaa geeshsha xaphooma 60,000,000 birra ikkitanno jironna jajji noonke. Xaa yannara ajuujanke garinni Abeba Hoccu, Gogunna Gowattote Industire Yawosi Agarantino Hallanya Maamara 49,000,000 birrinni ijaara loonse gundoommo. Birra 30/2014M.D geeshsha loosu giddora e’neemmoha ikkanno. Loosu kaayyono xaa yannara 53 ikkanno mannira kalanqoommo. Tini industire looso hanaffanno yannara umi doychonni calla 210 ikkitanno loosaasinera loosu kaayyo kalaqqannoha ikkanna industire wo’ma wolqasenni looso hanaffanno yannara kayinni 635 mannira loosu kaayyo kalaqqannoha ikkanno.
Konni gobbaannino ninke loonseemmohu budu uduunni ledo wodhate ikkanno koatte gobbanno maamarra no; kuri maamarrara hocco loosatenni uyneemmonsa insano konninni caamma loosse shiqishshannonke. Wole doogonni tini maamarrano ninke loosaasineeti yaate. Konni gobbaannino 100 ale ikkitannori uduunne gobbe shiqishshannonke ogeeyye no. Insarano ikkiro islanchimma ajino heqicha horonsidhannokki gede yaatenni heqicha shiqinsheennansa loossanno; konneno insa anganni hidhine yannaasinchu uduunni widira soorrine hirreemmo. Kurino addi addi baadiyyete Sidaamu Quchummara afantanno.
Tenne baala harinsho giddo ninke islancho looso loosankenniiti egennammoommohu; mixonkeno budu uduunne kalqete deerrinni heewisamaancho ikkannonna uddi’ramanno assate. Konne assineemmo assateno hattee islanchimma noosiha horonsi’neemmo uduunne hooganke mitte mitiimma ikkitinonke. Konne qarrano tirate uminke gobbaydinni uduunne abbisiisate fajjo fushshi’ratenni uduunne gobbaydinni uminke abbi’ratenni islanchimmasi agarino garinni loosate sharrammanni hee’noommo.
Xaa yannarano loosonke Ameerika, Dubaye, Kanaadanna addi addi kalqete gobbuwa sonkanni afammeemmo. Tenne hironni afi’neemmo doolaareno gobbate eessatenni gobbanke miinjira qeechanke fullanni afammeemmo.
Wolu qarri xa loosi’nanni hee’noommo mini gallammora mi’ninoommoho. Konne qarrano huwatansanni Wodiidi Qoqqowu Mangiste albi Sidaamu Zoonenna Hawaasi Quchumi Gashshooti 2000 gishsha baatto uyteennanke aleenni kayinsummo industire loosate dandinoommona harinshonke mereero qarrubbano heedhuro kaajjine loonseemmohuranna gashshootu qotenke uurrinohura qeellanni dangoommo. Xaa yannara noonke kuusono mangisteteno ikko halanyu liqoo dinonke yaanno.
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
