Batinyu afiinna woga nooseti Itophiyu 1990 M.Dnni hanafe wogate polise qixxeessite loossanni keeshshitino. Muli yanna kawa qole tini polise wogate industirenna wolootta hanqaffinokki hajubba no yaatenni Itophiyu Woga Turizimete Ministeere woyyeessitinota xawissino.
“Woga Dagate Xaadhooshshe Kaajjishshanno gede Assate Widoonni Foonqe No” Itophiyu batinye daganna dagoomi, budu balchoomubba, hundi afuunna wogate ama ikkase mashalaqquwa leellishshanno. Halantino Mangistuwa Rosu, Sayinsetenna Wogate Uurrinshara (UNESCO)te borreessantino Honse angatenni amammandanninna amammandannikki kalaqamunna budu donnano noosete.
Itophiyu daga hundi kayisse harisidhannohu budu balchoomubbanna, borreessamme, Ijaarsate egenno, sirbunna wolootta egennote loossa afantanno gobbaatino. Konnirano lawanno gobba mite mite dhaggetenna budu xiinxalaanonni “Budu Muuziyeeme” yaamantannohu. Techo budu ba’re qixxaawonkera kuri budu balchoomma la’annota gobbanke wogate polise la’neemmo.
Itophiyu Wogatenna Turizimete Ministeere dagoomitte xaadooshshi qoolinni afi’noommo wogate polise sanade kultanno garinni Itophiyaho addi addi daganna dagoomi horonsidhanno dagoomitte, miinjunna gashshooti, amanyootu, tiiu, afuu, dhagge, afuullo, sagalete qixxaawo, saga’late amanyooti, mine mi’ninanni gari, uddi’ratena seesallimma, budu amma’no, amma’nonna woloottuno balchoomubba dagate budi biso assine adhinanni.
Woga ilamate, adhamatenna reyote yannara wi’lishshu ledo amadamino atoomanna olliichimma labbanno dagoomitte xaadooshshuwa wodho, budu garinni xagisi’nanninna fayyimma agadhinanni hayyo, budunita dagoomittete gashshootenna wolootta gadate millimillo ledanno. Addis Ababu Yuniveriste Fokilerete Rosu Goli Dokitireete digiresi harunsanni afamannohunna “Fokilerenna Xiinxallose Raga” yaanno maxaafi borreessaanchi Kalaa Selemooni Teshoomehu woga haranchunni togoonni worino. “Xaphoomunni woga yineemmo woyte dagoomu anete yitannonna ayimmase xawisanno illete leellannori, ayyaanaamena qaalu jirosiiti” Konni kaiminni maattonna masalo hanqafannohu qaalu jiro, egenno, seesi-murgo, injaarshu, uduunnu, budu sagalenna agatto hanqaffannoti illetenni la’nanninna amammandanni wogaati, sirbu, faaronna diraamu hanqafannohu gobboomu ikkito handaaraati, ayyaana ayirisi’nanni garanna
heeshshote gara baala mitteenni amadinohu ha’nura ikkino rosichi hattono kiironniha, kuulunna malaattate tironna noose horo la’annonsari dagoomitte riqibbanno gara hattono araaru, qorqortote, Gadu amanyoote baala amadinoha dagoomitte poletiki bude yaannohunni handaaru fullahaano lee qara qara kifillara gaantanno.
Konne handaara jawaachishatenna irkisate gobbuwa wogate polise fushshidhe loosu aana hosiissanno. Tenne polise mitte gobba seesi murgote loossanna budu giddo noonna seesi qalaqote ledo amadisiisantino milimillo qorqoratenna agarate, jawaachishate, woxunnino ikko hedotenni irkisate horonsidhanno. Ikkina wogate polise yaa mayyaate? Kalaa Selemooni Teshoomehu. “Wogate polise yaa budu hajubba lainohunni loosannonna bude kaima assidhino seeru afanshi noohu gobboomitte hanqafooti” Itophiyaho Woga lainohunni qineessinoonni polise qixxaabbinohu 1990M.D hanafe ikkirono Mootete gashshooti yannara woga la’ino massagote tantanubba Rosunna Xaadooshshu ministeere hunda noo gede Halantino Mangittubba Rosu, Sayinsetenna Wogate Uurrinsha 1982 Awuroppu kiiro garinni albinna gedensi Abiyoote Itophiyu woga towaattino xiinxallote borronni leellishino. Dargete yannarano Sooshaalistaawe wogate gatamarate jawaachishanno garinni Wogatenna Ispoortete Ministeere Woxawaajje, 1977M. Dra hanafe Yaadegi gashshooti gobba amaddu yanna geeshsha konne handaara massaganni keeshshino gede UNESCO tenne borronni maareekkitino.
Itophiyunnita Wogate polise federaalete mangiste polisubba fushshitanno gede gobbate bayi’riidi seerinni uynoonnise biilloonyi kaiminni fushshinoonniha ikkanna 1990M.D hanafe loosu aana keeshshitino. Tenne polisete xiinxallo assineenna Sadaasa 2008 M.D hanafe woyyeessate looso loonsanni hee’noonnita Itophiyu Woganna Turizimete Ministerenni afi’noonni mashalaqqe leellishshanno. Ministerete loosu mine budu industire latishshi dayrekiterichi Kalaa Desti Kaasihu yaanno garinni; albi polise batinye budu hajubba hanqaffita ikkiturono budu industire latishshinna wolootta hajubba hanqaffinokkita ikkitino daafira woyyeessa hasiissino.
Woyyaabbino polise gumulsiisate hayyubbano ikkituro xawinse worroonnita di-ikkitino. Woga dagate xaadhooshshe kaajjishshate ragaannino xe’ne nooseha ikkanna dagoomu heeshshote harinshonni kalaqqino ha’nura egennora illacha uytinota di-ikkitino yaatenni Kalaa Desti Kaasihu xawisino. Techonni 20 diri albaanni wogate polise xiinxallo fultu yannara gobbate noo yannate akatubbanna kalqete akati hattono woga miinja gatamarate hosiisa yitanno hedo muli yannata ikkasenni kuri hajubba albi polise giddo hanqafisiisa didandiinoonni yino. Awuroppu gobbuwa, Wodiidi Afriki, Soojjaati Iisiiyi, Wodiidi Kooriyinna wolootta gobbuwa rosichono adhatenni qineessine qixxeessinoonniti tini wogate polisenni Quchumu Latishshinna Ijaarshu loossano yannaasincho doogo harunse gobbate woga leellishanno akati hattono ijaarsinanni gede assate wo’naallannita xawinsoonni. Wogate latishshi loosi mittu handaarinni calla huxxantinonna mittcho Ministere loosi mine calla loonsanniha di-ikkino yaannohu Kalaa Desti; budunni daggino egenno tareessatenna woga miinju lophora irko assate woga lainohunni qajeelshubba aa woyyaabbinoti wogate poliseha mitto illachu raga assinoonni.
Wogate handaara jawaachishate mangistete widoonni adhinanniti mite mite qaafo heedhurono kuri qaafubba boodenna hala’linyu nookki budu uurrinshubba tantanatenni calla agawante leeltanno gede wogate ogeeyye xe’nete gede kayissanno. Konninnino kainohunni dagoomitte, poletikunna miinju amado noonsaha yannaasicho wogate uurrinshuwa gobbate giddo kalaqate didandiinoonni. Babbaxxitino handaarra budu daafira noonsa huwanyooti shiima ikkanna handaaraho uynoonni illachi shiima ikkasino mitu mitu giddo ka’anno abbooshsheeti. Kuni qarri wogate handaari hasiisanno deerri qeechasi fulannokki gede guffa kalaqino gede kullanni. Wole widoonni wogate balchooma ayirrissannonna agartanno, ayimmasenni naaxxitanno ilama kalaqatenna gobbanna ayimma huntanno budu booreessitannore gargadhate rosu minna, budu annuwi, amma’note uurrinshuwa qara ikkite qoleno la’annonsa mangistete bissa sharro qara labbanno. Hakku ikka hoogiro kayinni wogate polise biddissubbanna gumulote raga fushshatenni sa’ino horo heedhasira didandiitanno yitannoti batinyu yaaddooti.
Addisu Adoola
Bakkalcho Woxawaajje 6 , 2013
