Addis Ababa:- Qooxeessu daafamme gargarate qoqqowu deerrinni muli yanna giddo millimillo hananfoonnita Sidaamu qoqqowi dubbu qooxeessu agarooshshinna diilallote akati soorro biilloonyi egensiisi.
Biilloonyunnihu qaru dayrekterichi kalaa Shittaye Yumura Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; daafamme kalqoomu deerrinnino ikko gobbanke deerrinni jawa gawajjo iillishshanni no.
Baxxino garinni gobbate kalaqantanni noo diilallote daafamme lainohunni dagoomaho huwanyo kalaqate hende millimillo hananfoonnita kalaa Shittaye coyi’re; hajo la’annonsari quchummatenna woraddate bissa ledo ikkatenni qooxeessu daafamme gargarate amandoonni mixo baatto kaddanno gede assate loonsanni hee’noonnita xawisino.
Kalaa Shittaye xawishshi garinni; daafammete qara korkaatta yinoonnire pilaastikete, way, bushshu, huurote, hattono diilallote daafamme bandoonni. Baxxinohunni, konni aganira illachunni loonsannihu pilaastikete daafamme gargarate loosooti.
Pilaastike gobbankera duuchu garinni horote aana hossannoha ikkasi dancha ikkirono horoonsi`nihu gedensaanni kayinni anfiwa baala tunganni amanyooti daafammete reqeccishannota xawise; pilaastike horoonsi’ni gedensaanni qorophotenni gashshate hayyo aana laanfe noota buunxoonni yiino.
Pilaastike way, bushshu, xaphoomunni qooxeessu daafamme kalaqqanni afantanno yiinohu kalaa Shittaye; pilaastike hoqqukkinni 400-1000 dirra geeshsha bushshu giddo keeshsha dandiitannota xiinxallotenni iillinoonnitano buuxisino.
Ikkinohura, pilaastike kalaqqanno daafamme gargarate looso xaanni hananfe illachunni loosa hoongiro albillicho kalaqamu aana jawa qarra kalaqqannota qummeessino.
Pilaastike horoonsi’ni gedensaanni kalaqama daaffannokki garinni tungeemmo garanna wirro horoonsi’ra dandiinanni hayyo kalaqa hasiissannotano huwachishino.
Aantanno ilamara daafantino kalqe ragisiinsannikki gede dagoomu huwanyoote afi`ranno garinni loosa hasiissanno yee; dagoomu pilaastike horoonsi’rantenni hoqannore horoonsi’ranno gede assa hasiissannota xawisino.
Qaru dayrekterichi coyi’rino garinni, pilaastike horoonsi’ni gedensaanni wirro horote aana hosiisatenni woxeho soorra dandiinanni.
Anfiwa baala tunganni pilaastike garunni kayissanni wirro horote aana hossannonna woxeho soorratenni gummaamma ikkitino maamarrano noota coyi`re; kuri maamarra kaajjishatenni hattono wolootta tantanatenni pilaastike wirro horote aana hossanno gede assitannonna pilaastike riqibbannorenna rahe hoqannore dagoomu horoonsi’ranno gede assinannita huwachishino.
Qooxeessa co’ichanna biifado assatenni daafammetenni gargara mittu mittunku qansichi hajo ikkitinotanna baalunku nafarasi co’icha assiro qooxeessu biifannota, qooxeessu biifiro gobbano biifadonna co’itte ikkitannota xawise; konnirano illachinshe loonsanni hee`noonnita xawisino.
Xaa yannara baxxino garinni dooggate qooxeessira, lolahu haranno booera, laggate qooxeessira tunganni pilaastike jawu garinni way bissanna qooxeessa daaffanni afantanno yiinohu kalaa Shittaye; kuni assooti kalaqama gawajjannoha ikkasi baalunku huwata hasiissannota qummeessino.
Ishineho yine tungannire kayisatenni wirro jirote widira soorrinanni hayyo kalaqate baalante quchummara wedella handaarunni tantanne loosu giddora eessate wo`naallanni hee`noonnitano qummeessino.
Konni kaiminni, gobboomu deerrinni worroonni ragi garinni sai Dotteessu aganinni hanafe aananno Wocawaaru agani geeshsha qooxeessa co’ichanna biifado assatenni daafamme gargarate loosi dagooma beeqqaano assino garinni kaajje sufannota lede egensiisino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Onkoleessa 8 / 2016 M.D Hamuse
