Afi’rinore beehanna aa ikkinnina adha di-egennino. Maaatesinna jaallasi woxe diafimalsanno. Roorenkanni atootu beeqqaancho ikkitanno gede danchummate loosira hosiisatenni hagiirsiisannonsa.
Techo kuni danchummatenni afamanno manchi mannu aannosi woxe lede 1500 ali rosaano uurrinshunni hurbaachishannii afamanno. Konni loosisinni rosu mini hurbaatinni ‘Ambaasaadder” yaamamara dandiino. Konni gobbaanni angasi hala’ladote. Seejjote minnara, hospiataallate uurrinshu loosaasine qaxare qansoota kaa’lanno. Tenne lamala seyoote amado wosinchinke kalaa Wosen Birraatuho.
Dhukiweeloota, seeru seejjamaano, xissamaanonna qarraataamma rosaano isi kaa’lo hasidhuro “noommo’ne’’ yaasi diaguranno. Tenne danchumma ragi’rinohu `maatesiwinniiti. Insa mini wo’manka woyte qarraminohu irko, gamba yitannowa, lophatenna elto la’anno mineeti.
Woseni maatesi sayissino mitiimma afinohu hasaawunniitilla. Danchumma kayinni anjesinni hanaffe ledosi lophitinote. Baxxinohunni loosaasine, qaxaranno woyte harunsanno bikkaanchi lowo geeshsha dhaggeeffachishannosi.
Woseni anjesinni maatete giddo lowo geeshsha qarrisanno qaaqqo ikkinota qaaganno. Woxe billaallisannohanna amalunni kuttuwaminoha ikkasi dihawanno. Minensa la’’anni lophino danchumma kayinni marro loossinosi. Danchumma, shaqqadonna anga hala’lado techoo Woseni kalaqqino. Saino doogo ayimmasi dancha doogo aana fooliishshiishanno gede dandiisino. Techo daafurtinore, ubbinore, hudidhinore, kallitinorira iillate fojo konne halaaleeti.
Tenne ayimmara kayinni amasi qeechi luphiimaho. “Ama’yawinni ragi’roommori batinyuri no; baxxinohunni heeshshote massago ikkitinoe yeemmori lame coyeeti. Umihu nooekkihu aaninni aate; layinkihu kayinni loosunni soorrama dandiinannita. Kunino qole nabbambanni maxaafi gede ikke sa’ino dhaggese nabbambeemmo gede dandiisinonke. Konni daafira amali’ya soorramara iseti jawaata anguwa jawaante ikkitinoe” yaanno.
Woseni woxu afimale ba’’anno woyte hiittoo qarra abbannoro hee’re laino. Konninnino “Maate lossitanno woyte sa’e sa’e qi’miidanna hiikko honsiro harunsa hasiissanno” yaanni amaalanno.
1-8 kifile geeshsha Kiristoosi umi dirimi rosi mine rosino. Layinki dirimi rososi kayinni Diredaawa xaphoomu rosi mine harunsino. Isi rososi 12 kifilera uurrisirono, bobbahino ogimmara ikkanno qajeelsha adhino. Xaano ikkiro handaara losseemmo yee hediro qajeela hasi’rannota hasaawinonke.
Rososi 12 kifilera uurrise daddalu giddora e’’ara dandiino. Kuni ikkasinni “Ane qeechi daddalu handaarinni bobbahe gobbanna ilama kaa’late” yaanno gede dandiisinosi.
Woseni e’’osi lossate loosanno loossa noosi. Konni giddonni ‘Family’ yinanni ado maatesiwiinni haa’re Diredaawahonna Harerete qooxeessira bebbeehate. Sargete bare massagatenni qixxaawo iibbishano aamamooshshesiiti. Waa lendanna shota agatto tuqisate loosono loosanno. Quuphenna dabbo tuqisate loosino wole e’’osi bueeti. Baxxinohunni daabbote hajo ka’uro isi safo Diredaawu quchumi gashshoote ikkinota kayisanno.
Hatte yannara diredaawu quchumu aantaanchu kantiibinna xaa kantiibi kalaa Kedir Juhaarihu “Dirre firewoch danchummate loosi uurrinsha” sanfihu gedensaanni loossannore lainohura 200 kume birra uyinara hasi’rinonkanni. Ikkeennano woxu ba’’annoha ikkinohura 100 kume birra uyine gatinohunni daabbote maashine hirranni gede murroonninkanni. Woseni woxu ledo amadisiise qaafisannori baxxitino uurrinsha noosi. “Woxu baankete mine ofolla dinosi; dagooma owaatanni doya noosi” yitanno hedooti. Isino assannohu togoonti. Tenne uurrinsha garinni muli yannanni sargete seesi aana hala’ladunni beeqqate hedino. Konnira kayinni rodoosi annimmatenni massaggannoti “Laliza Dikoore” kaa’litannosita kulinonke.
Xaa yannara “Dirre Firewochi danchummate loosi uurrinsha” safatenni doogimaru ooso amasinna annisi mine gamba asse hurbaatisanno;ayyaana ayirrisa dandiitannokkire dhukiweeloota hagiirraamma assanno, Hospitaallate qooxeessira maranni dandaamisire assannoti baxxitino barrubbaati. Konnira qole wo’manka woyte jaallasi qotisira no. Baxxinohunni Diredaawu quchumi 06 ollii wedellu massagaano isi loosanno danchummate loosira jawa kaa’lo assitanno. Loosisinni haggiidhitannori mite mite uurrinshuwano mulisinni dixeertidhino.
Irkote hanafo 2007 M.D ikkitino. Qachisira fannoonni Hiddaase umi dirimi rosi mine rosaanonna 1-4 kifile geeshsha noo gama rosaanora iillatenniiti. Dandaamisi bikkinni gamba assinoonni woxinni rosu mini uddano gowisiisatenna wole rosu uduunne hiratenni 2008 M.D geeshsha keeshshino. Aanteteno lowo geeshsha mitii’mitino 400 iillitanno rosaano hee’ransa macciishshe insa kaa’late kaino. 2010 M.D hedosi loosunni leellishate kaa’lo ikkitanno fiixisi beetto afantu.
Dukko Wogaayyehu Hayiluti gobbayidi gobbara heedhannoha ikkanna; shoolu aganinni mitte higge 1000 doolaare sokkannosi. Konninnino quchumu gashshooti badinore 120 rosaanora wo’ma hurbaate afidhanno gede assino. Woluno mittu quchumu dureessi su’minni safaminohu lowo geeshsha qarraataamma ooso rossanno rosi mini noowa maratenni kaa’laano bissa ledo ikkatenni 100 rosaano hurbaatisa dandiinanni gede assino.
Konni garinni ‘Watch and Prear Ministiries’ yaamantino uurrinshanna maatesi ledo ikkatenni Diredaawu quchumi giddo afantanno olluubbanni 15 rosu minna amade mereerimunni 100 rosaano xaphoomunni 1500 ali rosaanora iilla dandiino. Qarunni e”osi bue maatesi ikkiturono; insanni ledote gobbayidi gobbara heedhanno fiixisi hattono Addis Ababaho heedhannori wole maatesi ikkansa xawise assitanno danchummara galata shiqishino.
Woseni rosu mini hurbaate calla ikkikkinni rosu mini haaroonso aana beeqqaanchoho. Hiddaasete rosi mine gama kifilla maatesiwinni gamba assino woxinni wo’ma haaroonso assino. Ledote ronsanni kifillano minsiisiino. Wole widoonni Hospitaallate giddo uurrinshunni diru dirunkunni kiristoosi sutote barra xissamaano hurbaatisanno. Jawiidi Riferaalete hospitaaleno lame uurrinshu loosaasine qaxare xissamaano baxxino amadooshshe afidhanno gede assanno. Xiwansiisannoha afidhinokki xissamaanora ajja, adonna dayippere shiqishanno.
Woseni Diredaawu seejjote mini meentunna qaaqquulleho hasiisanno uduunne wonshe awuutaano qaxare amadooshshe assanno. Woseni loosi konne calla di ikkino. Aganunni mitte hige qoqqowubbatenni dagginore heeshshonsa kayinni doogimaroho assidhino qansoota hurbaate itisanno. Xissanturo xagicho hirranninsa gede assanno. Qaensa higa hasidhuro kayinni wo’ma fulonsa diwe geegiissanno.
Woseni danchummate loosisi aana hekko dihooggino. Duucha hige qarru xaadinosi. Sagale loonsanni base ruukko, hodhinsanni kaameeli, nadaajetenni, caabbichu ba’’anna wolootu qarrubba mereeroonni saino. Konnira kayinni halamaano bissa hasiissannosita ammananno. Mitteenni loosatenni atootu noo gedeenni goba gotti assate aana kaa’losi luphiimate.
Diredaawu quchumi gashshooti mite mite korkaattanni kaa’lannonsata qaale e’’ino. Konni gobbaanni kayinni woloottaho iillate batinye xe’ne wonshitanno bissa hasiissanno. “daganke ninke gadacho ikkitinohura amme mitteenni loonso” yaanni woshshatto assino.
Woseni aantete mixo danchumma leda callate. albillitte heeshshote oolto lexxiturono danchummatenni lexxannori batinyereetina batinye ikkinohura lamala rosu minna lendanna mereerimunni 100 rosaano ledatenni 2200 rosaano iilla hasiissanno. kuni halaali kayinni hixasiiti.
Qooxeessaho afantanno hospitaallara ilanno amuwi kiiro yanna yannatenni lexxase ledo amadaminohunni dhukiweelo amuwi ilihu gedensaanni keeshshanno hoowe kirunni adhe 10 kifilla qixxeessate hasi’ranno.
Woseni konne mine budesi agadhino garinni amuwu garunni sooramanno gede hasi’ranno. Isi hedo shiimunni sase aganna sooramanno kaayyo kalaqanna, konnira qoteho ogimmate qajeelsha afidhanno gede kaa’la hasiissanno. Hatte hoowenni fulihu gedensaanni looso afi’ranno gede sase agannara mine kirunni amade amadooshshe assansara mixo amadino.
Techo annimmasi ilino qaaqqira calla ikkikkinni 1500 rosaanora ikkitino.
Techo 20 qaaqquulliranna hospitaallate goxxino dhukiweelootira annaho. Tenne buuxinohu kayinni seenne adhi yannaraati. Isi sarge iibbishshannori qarraataammaho. Minisi safo ikkitino. Jilasi iibbishshe heeshshosi qulleessitino. Atoote uyitinosi; “Minesi maassidhino;danchummate loosi maassamate farooti. Eltonna atoote afi’rate hoogginorira anganke hiixata suwashsho doogooti. Hawalle yesuusi biilinke kaote ayyaana iillishi’ne iillishinke. Ayyaana qarraminoha kaa’latenni eltotenna gordu doogo fii’no!
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Dotteessa 24, 2016 M.D
