Addis Ababaho Rufaeel yinanni qachira 1986M.D ilantino. 6 diri qaaqqo heedheeti ile amase gortotenni hoogginohu. Amase baxille duubbukkinni hooggurono annise kayinni amano annano ikke mitturichi xeisekkinni lossinoseta kultanno. Anniseranna amasera mitticho ikkitinoti tini qaaqqo ise lossate baatinoha annise daafuro qolate hedde jawaantenni ga’a woyyaawinoha assate sharrante gummaame ikkitara dandiitino. Addis Ababaho ilante lophitinoti 29 diri wedellitte xaa yannara batinyu jajji ama ikkitino.
Anjesenni hiikkonni oosichinte gede olluu mini giddo mereerima heeshshote deerrinni lophitino. Annise Jibuuti geeshsha oofannoha ikkanna isera kayinni awuutaancho qaxarreenna annise daafurinna baxillinni lophase qaagganno. Annu mitticho qaaaqqosi anjese subbinota assate wo’manka woyte sharro assannoha ikkanna dirise fidala kiirate iilli woyteno Qiddiste Maariyaami Kaatolikete rosi mine e’e 12ki kifile geeshsha hakkonni jeefissino.
Miinju dhukinsa shiima ikkirono, hedotenni kayinni luphiima ikkitino maate giddonni fulasenni kainohunni jawa ajuuja amaddinoti wedellitte; seyoote doogora lawishsha ikkitanno yine hedatenni tenne lamala seyoote amado wosinchonke assine shiqishate banxoommo.
Meelat Demissew yaamantanno. Meqele Yuniversitenni umi digirenni maassantino. Uurrinshu rosu qixxaawonni Sivil Injineringetenni maassantinoha ikkanna hashshi rosu qixxaawonni Sheeba Yuniversitenni Manajimente rosse lame umi digire mitte yannanni adhite fultara dandiitinota kultinonke.
Tenne jawaante iibbado wedellimmate yannanni afidhara dandiitinohu mitticho qaaqqosi qawaaxxise lossate yee halallaho hodhanni lossinose annisera yite ikkinota coyidhanno. Jawaata qaaqqo asse lossasi faajjete anfara hasidhinoti tini wedellitte rosose jawaatte rosse maassantino.
Roso jeefissanni heedheennanni mitto agana ofoltukkinni kaayyo isewa dagginoha ikkanna “Fiab Real Estate” yinanni pirojekte giddo hanafaancho manaajere (loosu harisaancho) ikkite qaxarantanno. Looso hanaffinohu shoolu diri albaanni ikkinota kultannoti wedellitte Meelaati; uurrinshate giddo qaxarante looso hanaffu yannara uurrinshate loosaasine afidhanno aganu baatooshshi aaninni “Amigos” yinanni liqootenna suuqote uurrinsha giddo suuqidhanno gede uurrinsha gadacho wortino.
Wedellitte Meelaati aganu baatooshshise 2 kume birra ikkanna mittu diri geeshsha loossuhu gedensaanniiti aganu baatooshshise lophinohu. Hattenne yannara hanafaanchimmatenni ka’ne losaasine lossinanna ise baatooshshi 25 kume iillino. Baatooshshu lopha jawa dhuka kalaqqinoseti tini wedellitte heddinowa iillate babbaxxitino hedo heda hanaffanno.
Balaxxe layinki digirese rosate hedde suuqidhanni keeshshitinoti wedellitte; rosate ikkanno woxe codhite ledoteno liqiidhe rosose jeefissu. Layinki digire rosate ikkannoha 40 kume birra liqiidhu yannara aganu baatooshshisenni boco 1 kume birra murranna baattinota qaagganno.
2 kumi aganu baatooshshinni 1 kume layinki digiresera codhitanni ledoteno seeda yanna keeshshitanota 500 birri uqquwe tugganniitinkanni. Uqquwe jeefissu woyteno liqoose baatte guddu.
Layinki digire rosise gedensaanni baatooshshise lexxita addi addi ledote yanna loosinni ledote eo afi’ra hanaffu woyteno suuqose lossite kaameela hidhate heddu. Mixo, sharronna gumulo mitteenni harissannoti wedellitte; mitto coye mixidhanno woyte dikkanno yitanno ammana giddose heedhannokkita huwachishshanno.
Kaameela hidhate mixose gumulsate suuqotenni ledote uqquwe tugge 300 kumi geeshsha afidhanno. Konni aana minaannise 300 kume birra ledote eo asseenna suuqote bikka ledde luphiima liqoo afidhara dandiitino. Balaxe suuqotenni coramino woxi aana ledde nooseha suuqote birra luphi assite noosehunni sase ero liqii’ra dandiitino. konninnino seyoote doogo aana fushshitannose doogo garunni huwattinoti tini wedellitte; konne woxe liqiidhe Jibuuti geeshsha loosannoha hogowu kaameela hidhitu.
Hattenne yannara Jibuuti kaameeli dancha eo abbannoha ikkanna aganu giddo 100 kumi birri geeshsha tirfe amadatenni liqoote 60 kume birra baattanni ledote eo afidhanno woyte qolte suuqote aana leddanni woxe cortanni keeshshitu. Boode yanna loosse woxe amadduhu gedensaanno kaameela hirte mine hidhate ledote woxe cora hanaffu.
Noose liqoo gudisse baatte marro suuqose lossite liqii’rate hedde sharrantanni noo yannara heddino rankenni ha’ra hoogasenni shiima yannara liqoo adhate hedose taxxi assite noose liqoo gudisse baatte suuqidhanni keeshshate hasidhu. Aanteteno minaannise loosanni keeshshino woxi aana ledde kaa’lamatenni suuqo hanaffu.
Umihunni gutunni hee’nanni mine (Kondominiyeeme) hidhe 6 agani giddo qole hire noo woxe lede gama woxe Riil Isteetete gutame gamunni kayinni 200 kaare baatto aana ofollino mine hidhe kiraho aa hanafanno. Minu aganunni 70 kumi birri geeshsha eo abbannohura liqoo baantanni keeshshiniro kayinni qoteho Riil Isteetete qeechase lossidhanni jirote dhukase lossa hanaffu.
40 kumi birrinni hanafantino liqoonni xaa geeshsha 10 Miliyoone birra adhite baattanni keeshshitinota kultanno. Shiimunni hanaffe jiroo’mate doogo fantinose liqoo umo hanaffa geeshsha barrubbate geeshsha goxano hoogge keeshshitinota coyidhanno.
“Konni albaanni liqoo adhate heda reyo labbe leeltannoenkanni’’ yitannoti techoonketi seyoote wosincho wedellitte Meelaati; “layinki digire’ya rosate hede liqii’roommati 40 kumi birri liqoo ille’ya fantinoe’’ yitanno. Hattenne yannara liqiirate heddanni goxano hoogge keeshshitinoha ikkanna rosono ronse liqoono baante hee’ra dandiinannita huwatatenni hedose albira qola dandiitino.
Minaannisenna annise mitte mittente seyoosera qiniiticho anga ikkitinoseta kultannoti wedellitte; minaannise liqii’ne addi addi looso loosa jawaante ikkinnina umbe ikkitinokkita kulanni jawaachishannoseta kultanno.
“Mannu balaxe loosanno loosi daafira xiinxallo assa hasiissanno; liqoo adhe hiittoo loosi aana hosiisummoro gummaamo ikkeemmo yaannoha heda qara coyeeti; umi loosi mageeshshi eo abbanno? tirfe liqoo baattanni ledote eo ikkitara dandiitanno? yaannoha hedote giddo wora hasiissanno” yitanno. Kaameelu aganunni 100 kumi birri ale eo abbannoha ikkanna 60 kume birra liqoo baantanna tirfe abbannoha ikka gummaame assitinnoseta coyidhanno.
Manchi beetti balaxe shiimurinni kae jawa deerra iillanno yinanni woyte adda lawannosekkita kultannoti wedellitte Meelaati; qaxarante loossanni hiittoo doogonni heddinowa iilla dandiitannoro illachishshe heddannota huwachishshanno. Manchi beetti liqii’re loose soorramanno yinanni woyte haaqe lawannase heedhinoti wedellitte ajuujase adda ikkiteenna la’e buuxxinota coyidhanno.
Minaannisenna anise irko gotti assitinnoseta kultannoti wedellitte; qaxaramme loonsanni keeshsha agarroonni eo amande ledote loossa loosate dandiissannota kultanno. Qaxaramme loonsanni keeshsha ledote loosi aana kisaaru xaadiro hiikkineemmo? yitanno bidhattonni gatissannota ikkase xawissanno.
Yuniveristetenni maassante fultuhunni mittu diri giddo mine assidhinota kultannoti wedellitte Meelaati; muddame mine assi’reemma yite heda hooggurono mine assirase roore jawaantenna dhuka kalaqqinoseta coyidhanno. Minaannise loosu mancho ikkasi umbe waajjannokkiha, so’rosinni roso adhe woyyaawino gumira jawaatannoha ikkasi techo seyoosera dhuka ikkitinoseta huwachishshanno.
Annise danchu amanyootinna jawaantetenni lossinoseha ikkanna minaannise kayinni wo’naallikkinni xooqantenni wo’naalle so’ra, wo’naalle la’’a rossanno gede asse ga’ara woyyaabbino ajuuja noose meyaa ikkitanno gede assinoseta coyidhanno. “Gummaammu mannootira badheenni jawaatu manni nooti addaho” yitannoti seyoote wosinchonke; umise uurrinsha massagganno meyaa ikkate ajuuja nooseta kultanno.
Xaa yannara 2 diri qaaqqo ama ikkitinoti wedellitte Meelaati; konne deerra illeemma gede assinoe anna’ya; mitte mittente qaafo’ya aana gummaame ikkeemma gede qoti’yara uurrino minaanna’ya; heeshsho haaro illenni la’’eemma gede assitinoe qaaqqo’ya galata hasi’reemma” yitanno.
Ajuuja, sharro, woxu dhuki mitteenni ledame maatete irko lexxiteenna gummaame assinose wedellitte wo’naalsha la’neemmo woyte ise doogo harunsate dhuka afi’neemmo gede hedatenniiti. Loosate heddine ajuuja heedheenna’ne woxu hoonginni usurantinoonni wedelli woxu hosanno bayichi gara ikkasi buuxa calla ikkitanno; jawaata loosonna gumulantino mixo seyoote waalcho fantanno yitanno. Ninkeno seyoote hashshanna barra sharramanna hee’ranno doorsha garunni horoonsira hasiissannota huwachishateeti; keerunni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Dotteessa 10 , 2016 M.D
