Itophiyu angate kinsannikki donna giddonni mittu Sidaamu daga diru soorro Fichee- Cambalaallate ayyaanaati. Kuni ayyaani diru dirunkunni Dotteessu agani hanafora Sidaamu daga iibbadu garinni ayirrissanno. “Fichee” Fiixaari hawarro woyi haaru diri feeffato ikkanna “Cambalaalla” kayinni akkala diro geegiissine haaro diro adhinanni barraati. Ayyaana Sidaamu qoqqowira baalante qarqartora addi addi amuraatinni budu amadosi agarino garinni ayirrinsanni. Hawaasi garbi qaccera Gudumaaleho kayinni baxxino garinni haammata sidaamu qoqqowi daga, federaaletenna addi addi qoqqowubba massagaanonna riqiwamaano, gobba giddonna gobbayidi daa’’ataano afantinowa iibbadu amanyootinni ayirrinsanni.
kuni ayyaani diru soorro ayyaana ikkasinni Sidaamu daga diru kiiro guma assine adhinanni. Kunino Sidaamu dagara umiseha ikkinoha dironna yanna kiirranni amanyooti nooseta leellishanno. Daga lipheessa xiqqeessunniwa hattono xiqqeessano qolte sa’’aatenniwa soorrite, sa’’aateno ledde barra assite, barrubba gamba assite lamalanniwa soorrite, dirranna sanna baalanka sumuu assanno garinni kiirate shallago ikkitinota kullanni. kalqoomu deerrinni Itophiya lendanna shiima gobbuwa calla tenne kiiro ayidde ikkansa dhaggete xiinxallaano kultanno. Batinye gobbuwa kayinni tenne yannate kiiro adhite horonsidhannota dhagge ledde kultanno. Sidaamu ayyaanto gordu akatanna millimmo xiinxallite ayino rosiisinsakkinni sayinsete xiinxallo lowontanni hala’litinokki hundi yannara uminsa umonsa rosiisse, xiinxallitenna fullakke yannate kiiro kalaqqe dagansa qinaawino garinni millissanno gede dandiissino.
Sidaamu daga yannate kiiro garinni mittu barri sa’’aattatenni bebbeehaminoho; Shoole barrubba mitto barra, lamala lamala mitto agana yitanni 12 aganna kalaqqe 354 barrubba woyi Shoole dirra giddo mitte higge 355 barrubba xaphoomunni mitto diro kalaqqanno. 100 dirra “Sane” yinanni. 1000 dirra woyi Miliniyeeme kayinni “Tunso” yine woshshinanni. Tini yannate kiiro xaggeeffachishshanno ikkadimmanni shallangoonnitenna hundinni hananfe Sidaamu daga horonsidhanni keeshshitino, xaano horonsidhanni afantanno dagoomu qajeelle leellishshannote.
Fichee-Cambalaalla xaggeeffachishshanno diru kiiro shallago ikkasenni aleenni Sidaamu dagara dancha ayimma ikkitino haammata balchoomma giddose amaddino. Sidaamu daga dadille, komanna bunshe amadde haaro diro disa’anno. Konni daafira araara, gatona yaa, keerenna hagiirre kalaqqanno loossa baalante maateranna dagoomu deerrinni gumultanno. Gaance ba’anno, babbadooshshu kaayyo ruukkitanno, keerunna baxillu hala’lanno. Konni ayyaani yannara kaa’lamate budi bowiranno; fiixu firu woshshame mitteenni saga’lanno; noosihu hooginohura beehanno; shiimu, jawu, maate allaggicho yinikkinni baalunku shaafeetunni mitteenni itanno. Sidaamu mittimma dagoomu agare sufanno gede dandiissino badu hornyubba mereerinni mittu Fichee- Cambalaallate ayyaanaati.
Kuni xaggeeffachishannohu diru kiiro shallagonna dagoomunnita haammata dancha balchoomma hanqafinohu Fichee- Cambalaallate ayyaani 2008M.D kalqete angate kinsannikki dona ikke borreessame gobbate donimmanni sa”e kalqete dona ikkino. Tenne donimmanni qole Sidaamu qoqqowira xaphoomunni Itophiya daa’’ataano goshooshatenna labbino wole horo haa’re daanno yine agarranni. Ayyaanu daa’’ataanote wodana goshooshannonna gobbate miinjira kaa’lo assanno gede ma loonsanni hee’noonni? kalaa Mehammedi Leenjishehu Sidaamu qoqqowi Shabbadiini woradi Xaarameessu ollii teesaanchooti. Fichee-Cambalaallate ayyaani Sidaamu dagara jawa ayyaana ikkasinna dagate jawiidi ayimmate xawishsha ikkinota coyi’ranno. Fichee-Cambalaallate ayyaaninni giwaminohu araaramanno, xeerti’re keeshshinohu xaadannohonna mittimma bowirtannoha ikkasi xawisanno. Konninni aleenni ayyaanu afi’rinohu hooginohura beehannoha, mimmitu ledo kaa’lamate budi jawaatannoha, shaqqillunna mararre luphi yitannoha ikkinotaati kalaa Mehammedi xawisannohu.
Fichee-Cambalaallate ayyaanira mannu oosora agurreenna saadatenna mu’rote nafa mararrannita xawisannohu kalaa Mehammedi; konni ayyaaninni umihunni saada gorrinannikkitanna haqqano murrannikkita coyi’rinno. Roorenkanni mini saada kalloonni kalo giddo tirreenna ittanni hossanno; ayyaanu wolaphote ayyaanaati yaanno. Ayyaanu gobbatenni sa’’e kalqete dona ikkasinni gobbayidi daa’’ataano goshooshate wo’manka woyte iibbadu garinni ayirrisa hasiisanno yaanni hedosi woranno. Mimmito xiiwatenna kiphamantenni ayyaanunnita qara hornyubba ikkitinore baxille, mittimmanna kaa’lama xawise leellisha hasiissanno yaanno. Iso landanna woloottu gobbate geerri ayyaanu gobba giddoha calla ikkikkinni gobbayidi daa’’ataanono goshooshanno gede egensiisatenna baxxinohunni wedellu ayyaana ayirrisate keeru agaraano ikkite uurritanno gede amaaletenna seejjotenni yawonsa fultanno gede huwachishanno. Konni gobbaanni gobbate keerunna araaru bati’ranno gede baalunku Sidaamu geerri Gudumaale fulte mitteenni amaalanna mala abbitara hasiissannota kalaa Mehammedi xawisino.
Sidaamu qoqqowi woga turizimenna Ispoortete biiro sooreessi kalaa Jaggo Agenyewuhu; Fichee-Cambalaallate ayyaani diru sooro ayyaana ikkasinni aleenni giddosi haammata hornyubba amadino. Kipho noota ikkiturono konni ayyaaninni kiphotenna gaancetenni daganniwa ba’’ino xaadooshshi haaroo’manno. Kipho tidhantanno gede daga araarsatenna keeru widira qolate widoonni kayinni gobbate geerri fultanno qeechi luphiimaho. Araaru nookkiha Fichee-Cambalaalla ayirrisa didandiinanni. Kiphonna gaance adhine haaro diro sa’’a didandiinanni. Konni daafira ayyaanu araarunniha, keerunnihonna baxillu ayyaanaati yaa dandiinanni. Giwantino daga geerru “Affini” amanyootinni araarsitanno; araara dirrissanno; Keeru hala’lanno gede assitanno. Konni garinni ayyaanu giddosi amadino hornyubba garunni horonsira dandiinanni kaayyo no.
Wole widoonni Fichee-Cambalaallate ayyaani haqqa murrannikkiha ikkasi ledo amadaminohunni qooxeessu agarooshshira uyinanni illachi shotinse la’nanniha di ikkino. Kuni illachi haanju harumirano umisi kaa’lo assanno. Konni gobbaanni Fichee-Cambalaallate giddo nooti kalaqamu egennonna hayyo sayinsitte egennora kaima ikkite owaattanno. Sooreessu xawishshi garinni; dagate mittimma kaajjishate widoonni ayyaanu jawa kaa’lo afi’rino. Oromote Irreechu, Hadiyyaho Yaahode, Halaabaho Seera, Woyayittaho Gifaata, Gaamote Yooyyo Mesqela, Gedeote Daraaronna wolootu kuri labbino ayyaanna Itophiyaho ayirrisantanno yannara daga gamba assitannotanna Fichee-Cambalaallate ayyaanano batinye Itophiyu daga gamba yite ayirrissannoha ikkasinni dagate mittimma ledate widoonni umise qeecha fultanni afantanno. Tini dagatenna dagate mereero noo mittimma kaajjite sufa hasiissannose.
Ayyaanu Yuneskote angate kinsannikki dona ikke borreessamino daafira giddosi amadino hornyubba agarante keeshshitanno gede assate ayyaana babbaxxino garinni egensiisate loosi kaajje loosamanni afamanno. Wolootu sayinsetenna xiinxallotenni irkisamanno gede assate loossano qoteho gumulantanni afantanno. Konni daafira Hawaasi Yuniversitenna Innoveeshiinetenna Teknoloojete ministere ledo halamatenni tenne diru kiiro sayinsitte doogora abbate looso loonsanni hee’noonni. Kunino ayyaanu budillaanchono ikko sayinsittete doogo agurikkinni agaramanno gede dandiisanno. Hattono egennote widoonnino egennamanno gede assate loosi gumulamanni afamanno.
Lawishshaho; “Beetooch” yaamamino Televizhiinete diraaminni, odeessaancho filmenni egensiisatenna Fichee cambalaalla lainohunni ikkado taje qixxeessine mashalaqqete gede Yuutuubete fincinanni looso loonsanni hee’noonni. Tenne loossa kaajjite suffanno. Ilamano ayyaana agadhitanno garinni mashalaqqe afidhanno akata injeessinanni hee’noonni. Budunna Ispoortete ministirchi kalaa Qejela Merdaasa xawisanno garinni; Sidaamu daga Itophiyaho uyitino qajeelle giddonni mittunna jawiidihu Fichee-Cambalaalla diru kiiro ayyaanaati. Itophiyu qajeelle heellichote gede amadde noori Fichee-Cambalaalla labbinorinna woloottu daganna dagoomi giddo noori budu hornyubba, dhaggenna donnaati. Yuneskote kalqete dona ikkite borreessantino batinye donna mereerinni mitte Fichee-Cambalaalla ikkasenni kuni diru soorro ayyaani Sidaamu jiro ikkatenni sa’’e Itophiyunna kalqete dona ikkino. Fichee-Cambalaalla labbinori babbaxxitino daganna dagoomi angate kinsannikki donna lawishshaho; Hadiyya Yaahode, Wolayitta Yooyyo Gifaatanna woloottu donna dagate woyi gobbate jawa egennooti.
Sidaamu dagati diru kiiro hayyo jawa bayicho uyinannite. Beeddahe kiira, beeddahenna agana xaadinse barrubba, lamala, agannanna dirra kiirano shota di ikkitino. Konni ragaanni tini jawa egennonna qajeelle ikkase garinninna kalaqamu hornya ikkasenni agaranna aantino ilamara tareessa hasiissanno. Kalqete dona ikkase garinni kayinni daa’’ataanote wodana goshooshshanno gede konne dona hala’ladunni egensiisate looso loosa hasiissanno. Budunna Ispoortete ministere widoonnino hanafantinori mite mite loossa no; Sidaamu daga dancha amanyootE, dancha akatoomanna jawa dhagge afidhino dagaati. Itophiyaho Sidaama labbinori batinye daganna dagoomi mimmito lawannohu gutu hornyi noonsa. Tenne hornyubba agaranna Fichee-Cambalaalla diru soorro ayyaani gede Yuneskote kalqete angate kinsannikki donna qotira borreessantanno gede baalunku sharro assa agarantannonsa. Dagatenna dagoomittete mittoo’ma, budunna hornyu Misaeelete roortino wolqa afi’rinohura tenne balchoomma jiroo’misanna jawaachisha hattono horonsira hasiissanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Dotteessa 3, 2016 M.D
