Itophiyu dagate batinyinni, ha’nura egennonni,bire hundinni kayisse mootimma safi’ratenninna woloottano babbaxxitino dhaggenni Soojjaati Afriki gobbuwanni balaxaanchote. Xaphi assine la’niro Itophiyu duuchu dani noose gobbaati. Hakko bikkinni duuchu gari poletiku amanyootubba harinsanni dangeenna techora iillitinota ikkasenni; kuri amanyootubba kaiminni techo geeshsha jiffanno assootubba techono dino yaa kayinni didandiinanni.
Kuri jiffa beronni sa’e dagge techono hembeelansara baca korkaatta kullanniha ikkirono; jiffate kaimu hedubba burqissanno bissa techono qarrubba halashshate dhukansa horoonsidhanna la’nanni. Konni ragaanni kuri hunote hedubba amadde millissano bissa assootinsanni higganno gede yee’e yaa hasiissanno.
Wo’manti dagano keerenna latishsha hasidhannore ikkansanni daga gaa’lite woy Baarawido heedhe konniicho keerunna ga’labbo heedhannokki gede hasidhanno bissanni ledo halante millissanno wolquwa assoote effi’ne sharrama hasiissanno.
Konni ragaanni, gobbankera soorrote mootimma biilloonye amaddu kawa sa’u lee dirrara sa’e sa’e kalaqantanno gaancenna qarrubba heedhurono; shoolunku ragaanni kayinni albinni woyyaawino keeri leellanni no.
Soorrote mootimma massagaanchi Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) biilloonye amadi yannarano gobbate keeru geanno gede, halaalaancho farco heedhanno gede, Itophiyu jiroo’mitannonna dimokiraase hala’litanno gede loosate qaale einonkanni.
Halaalaancho farco heedhanno gede assate ragaanni:-
‘’Dimokiraasete gashshootinni seeru aliidimma hee’ra hasiissanno. Seeru aliidimma buuxisiisate assineemmo sharro hiittenne yannara hawa dinonke. Daganke hasidhannohu seeru hee’ranno gede calla ikkikkinni; halaalaancho farcono hedhanno gedeeti. Dagate hasatto farco nookkiha seeru calla hee’ranno gede ikkikkinni, farcotenni la’noonnihu farco buuxisiisanno seeri hee’ranno gedeeti. Dagate hasatto seera agarsiissanno uurrinshuwa uynoonninsa yawo garunni fultannore, farcote ammanantinore, qansootu qoosso garunni agarsiissannore ikkitanno gedeeti.
Seeru qansoota baalanka taalo ikkino garinni la’’annoha ikka noosi. Konni garinni seeru kalaqamunni noonketa mannihimmate qoossonna ayirrinye agarsiisannonke. Konne halaale huwatatenni gobbankera dimokiraase lattano gede, wolambinatunna farco heedhanno gede, seeru aliidimma adda ikkitanno gede hasiissanno woyyeesso assatenni handaarunni noo xe’ne wonshineemmo’’ yiinoti qaangannite.
Xaphoomu ministirchi konni garinni farcote handaarinni haammata woyyeessote loossa gumulantanno gede assino. Ammansiissannokki farconna tajenni seeda dirrara usuru mine keeshshitino qansooti hajo lainohunnino sayinsoonni gumulonni qansootu usuru mininni fulte maatensanni ledo keeraancho heeshsho heedhanno gede assinoonni.
Tuqu xaadooshshuwa ogeeyyeno dagate illenna macca ikkite loossannokki gede assinanni harinshono soorrate dandiinoonni. Pooliseno qixxeessinoonni. Hettisamaano paartuwano babbaxxitino gobboomitte hajubbara beeqqaano assatenni gutu hajubba ikitinoti farcote hajubba lainohunni gutunni sumimmete iilla dandiinoonni.
Farcote uurrinshuwa ragaanni assinoonni woyyeesso handaaru seeru aliidimmanna halaalaancho farco adda ikkitanno gede qeecha afidhino. Konni garinni, kuni loosino hasatto calla ikkikkinni murci’raanchimmatenni gumulloonniho. Konninni, farcote amanyoote halashsha dandiinoonni. Ikkollana, xaano konni handaarinni tidhantinokki qarrubba noota hawa dihasiissanno.
Lawishshaho, Yoote minnanna poolisete uurrinshuwa mereero mimmitu ledo sumuu yite loosa hoogate qarrubba rumuxxite leeltanno. Konnirano kaimu, yoote minna uytino muro garinni poolisete uurrinshuwa gumula hoogate foonqeeti.
Miinju lopho widoonnino, lopho suudunninna amadotenni soorrantanni dagginota aja dume hasatto wonshate loosi guuta ikkinokkita kaysinonkanni. Konne taashshateno Itophiyu wedellaho jawa hexxo uytanno gobba ikkitanno gede dandaami bikkinni loosate qaale einonkanni.
Konni hasawisinnino Itophiyu lopho buuxisiissanno loossa gumulino. Baxxinohunni, Itophiyu qansooti jawa hexxo assidhinoha bayiriidi Itophiyu haaroo’mate kofatto ijaarshi loosi gufi’rinowiinni wirro ijaarshu loosi sufanno gede xaaddino qarrubba tidhantanno gede assate ragaanni luphiima qeecha fulino.
Haaroo’mate kofatto gobbate gede ikko kalqoomu deerrinni Itophiya dagoomittete, poletikunna miinju handaarranni gotti assite leellishate jawa tiro afidhinote.
Kofattote ijaarshi gufi’ranno gede assitinori baca wolquwa gobbate giddo ikko gobbaydinni ka’anni jawa hekko kalaqqinonkanni. Xaaddino hekkonna xiiwo baala dagatenni ledo halamatenninna cincatenni sa’’atenni kofattote ijaarshi loosi gufi’ranno gede assitino korkaatta badatenni loosu wirro hanafamanno gede assineenna xaa yannara ijaarshu goofate deerrira iille afamanno. Kuni seyoote seyooti.
Kuni loosino wirro hanafame dagate hasatto garinni goofeenna la’nanni gede qaale daga e’ino garinni gumulamanno gede assa dandaa dhaggetenni hawamannokki assooteeti. Woloottano jajjabba pirojektubba seeda yannara gufidhe keeshshitinowiinni wirro taashshote qaafo adhineenna loosante goofatenni dagoomaho owaante uytanno gede assino Xaphoomu ministirichi assooti yekkeerammanni hajo dikkitino.
Gobbate babbaxxitino qooxeessubbara hanafantu gedensaanni babbaxxitino korkaattanni gufidhe duumbara gattino pirojektubba loosi wirro ahanafamanno gedenna owaantete fano ikkitanno gede assa kayinni miinju ragaanni calla ikkikkinni danchu gashshootinna poletiku handaarrannino seeda yannara keeshshitino dagoomu xa’mora dawaro qolate gedeeti.
Woleno, ilamanna dhagge habbannokki loossa mereerinni hattono naaxxinanni loossa giddonni gobboomitte Qamadete laalchimma lossanna woloottano gibrinnu handaarranni daggino soorrooti. Itophiyu seeda sannara waajjuullu anga calla la’e heedhannonna; insa Qamade soya hoogguro hiikko garinnino ikkeenna sagaletenni umose didandiitanno yinanni laooshshe kalqoomu deerrinni soorrino loosooti. Kunino 6 dirra giddo dayino gumaatina galatu hasiisanno.
Baarawidinni Qamade huucci’nanni hegerera hee’rantenni waa hattono bushsha garunni horoonsi’ne laashshi’ratenni sagaletenni meessaneete dandaa noonke yitanno murci’raanchimmanni Itophiyu Qamadete laalchinna laalchimmanni umose dandiitanno deerra iillitino.
Kunino, Itophiyu kalqoomu deerrinni afansha afidhannonna haammata Afriku gobbuwa masagaanono dandiineemmo yaanno tii’’inni loosidhe uminsanni lophate kakkaysino looso ikkasi kullannite.
Haanju harumi loossa ragaannino Itophiyu jawa qeecha fultanni afantanno. Barru giddo 12 saate ikkitanno yannanni calla 600 miliyoone lae chigginye kaasatenni kalqe lowontanni waaddanni afantannota diilallote gadi soorro gargarate mala kalaqino looso loonsanni hee’noonni. Xaphoomu ministirchino konni loosira jawa massago aatenni dagate eino qaale buuxisiise kalqoomu barenni afansha afi’rano dandiino. Kunino, dagate eino qaale garunni gumula dandiinota leellishannoho.
Xaphoomunni, soorrote mootimmanni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) biilloonye amade gobba gashsha hanafi kawa doogo baala injiitinota ikka hooggurono eino qaale assootunni leellishate ragaanni kayinni baca loossa gumulinota la’’a dandiinanni. Xaano ikkiro gobboomitte jiffa bacate. Ikkirono, xaaddanno qarrubbara mala kalaqatenninna hayyotenni massagatenni duuchu handaarinni woloottahono lawishsha ikka dandiitanno Itophiya gatamara hasiissanno. Konnira, e’noonni qaale assootunni leellishatenni la’noonni gumma kaajjinshe sufisiisa agarranni. 6 dirra giddo Haanju harumi,Qamadete laalchimmanna Abbayi kofo hattono mootimma assitino keero woshshotto laala
qaale assootunni leellishshino seyooti yaate dandiinanni qara qara gumulooti.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Badheessa 26, 2016 M.D
