Taammiraat Hayilemaariyam yaamamanno. Addis Ababaho ‘’Kuwas meeda’’ yinanni qachira ilame lophino. Roore anga qaaqqimmasi yannano konni qooxeessira sayisino.
Taammiraati 1ki- 9ki kifile geeshsha Addis Ababaho ‘‘Halleluya’’ yinanni rosi mine rosinoha ikkanna; hakkuy gedensaanni maatesi ledo Hawaasi quchumira heeshshonsa hakko assidhino daafira 10ki-12ki kifile geeshsha kayinni Hawaasi quchumira afantanno rosi minnara harunsino.
Aanteteno Yuniti Yuniversite e’’e umi digirenni maassamino. Ikkollana, wedellichu Taammiraati qajeelino rosu golinni looso hasi’ranni dibaino; roorenkanni umisi loosira bobbahate mixi’re kaino ikkinnina. Kunino anjenni hanaffe giddosi galtino hasatto wonshate gogu koatte haaroonsatenni hanafe gogu koatte laashshate geeshsha iillino. Techo Hawaasi quchumi giddo afamanno ‘‘Miki Leezere’’ annaati.
Wedellichu Taammiraati umisi loosi giddora bobbahate kakkayisinosire xawisanni; maatete giddo nooti babbaxxino dani mitiimmanna loosu budi luphi yee leellanno qachira (Merkaattote) lophasi umisi looso kalaqe loosate hasatto galtannosi gede luphiima kaa’lo assinota coyi’ranno.
Umi yannara gogu koatte haaroonse hirate looso hanafi yannara maatesi loososi lowontanni dibaxxino; dirkissinosi. Roorenkanni xiibbinosi ikkinnina. Baxxinohunni, ile annisi. Gargarooshshu miila ikkinohu annisi Taammiraati hanafinoha koatte haaroonsate looso aguranno gede duucha hige kulinosiha ikkirono; isi kayinni baxenna doodhe loosanno looso ikkinohura agurara difajjino.
‘’Hattenne yannara koatte haaroonsate looso loose gummaamo ikkinoha qooxeessinsara lainokkihura anino lopheemmohanna soorrameemmoha dilawinonsa’’ yaatenni xawisanno. ‘’Harinshotenni kayinni konni loosinni umo’yano soorre wolootahono loosu kaayyo kalaqa danduummo woyteetilla maate’ya looso’ya baxxanni dagginohu’’ yaanno. ‘’Looso’ya gibbinohuno’’ yaanno wedellichu Taammiraati; looso ajishshe la’’atenna dooratenni hattono duuchanka woyte maate oosichinsara woyyaawinohanna jawa looso doortannohura ikkinota kulanno.
Isino amadino loosinni woyyaambe leellishanninna harammaadda qajeelshuwa adhanni yanna yannatenni umosi ogimmatenni ikkado assanni konne deerra iillinota xawisannohu wedellichu Taammiraati; giddoyidi hasattonna aamamooshshu hee’riro xiimbannikki Ilaali nookkita marro marro hige kayisanno. Konni garinni hanafino loosi hala’le techo Hawaasi quchumira calla 3 sinna iillino. Aanteteno Wolayittanna Hosaana lendanna woloottu qoqqowu quchummara sinna fanate xiinxallo assine qixxaawote aana hee’noommo; konninnino lowo geeshsha hagiirraamoho yaanno.
Xaa yannara qarunni koatte laashshannota hasaawinonenkehu techoonkehu seyoote wosinchi; Miki Leezerenni “Miki Hawassa” yaanno laalchu badooshshinni gogunni addi addi suude afidhino koatte laashshanni afamanno. Konninnino umisinni sae wolootu qansootira uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqino.
Xaphoomunni, sasente sinnara loosu batinyinna dikkote garinni 25-30 geeshsha ikkitannori yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinonsari nooha ikkanna; 20 ale ikkitannori kayinni uurrinshu loosaasine afantannota egensiisino.
Wedellichu Taammiraati laashshanno koatte daafira xawisanni; laashshineemmo koatte gobbate giddo laalchi deerrinni isilanchimmase agadhitinotanna woxu dhuka gawajjannokki baatooshshinni dikkote shiqishansanni daganniwa hasamate bikki lexxanni dayinota kulanno.
“Uurrinshanke looso hanaffunkunni 10 diro meddi assitanni afantannoha ikkanna uurrinsha techo geeshsha keeshshitara dandiitinohuno dagate widoonni adhamooshshe afi’noommo daafiraati; togo yaa uurrinsha laashshitanno laalchi isilanchimmasi agadhinohanna daganniwano garunni iilla dandaasinniiti” yaanno.
Horonsi’raano yanna yannatenni uyitanno hedo adhine laalchonke woyyeessinanniiti konne derra iillinoommohu. Hattono Itophiyu laashshona yitannoti gobboomu massago ninkera jawa dhuka ikkitinonke. Qansootu gobbansa laalcho horonsi’rate bude lossitanno sokka amaddino massago ikkitinohura ninkera jawa kaa’lo assitanno yaatenni lede kulanno. Konni ledo amadisiisatenni gobbate laalchira uyinoonni illacha horoonsi’ne baxxino garinni laashshinanni hee’noommo yiinohu wedellichu Taammiraati; laalchu isilanchimmate ragaannino deerrasi agadhinohonna heewisamaanchoho yaanno.
Xaa geeshsha sayisino loosu keeshsho giddo xaaddinosi hekko kayisanni; laashshate Industire keeraa’mino qooxeessa hasidhanno; konni ledo amadisiisaminohunni baxxinohunni Koroonu fayya gobbate taraabbu yannara kalaqantino mitiimma qaaganno. Woleno keeru hajooti. Lawishshaho, hajamaanonke babbaxxitino gobbuwanni bilbilte laalchonke sonkammonsara hajaccitanno; tenne yannara gobba woy doogo keere ikka hoogguro ninkera qarraho. Konni gobbaanni woxu shiqishono hekko ikkitanno. Togo yaa halashshine laashshate hasi’ni bikkinni woxu dhuki hasiisanno daafira konne qarra meessinni tidhate baankuwatenni liqoo afi’ra hasiissanno.
Wole konni handaari aana hekko ikkitannoti muli yanna kawa ikkinnina konni albaanni gobba giddo laalchira illacha ditunganni; qajeeltinota mannu wolqa kalaqate widoonnino foonqe no. Wedellu tekiniketenna ogimmatenni qajeelte dagguro ninke qaxarate qarri dinonke; kuni handaari yanna yannatenni lophanninna haammata mannu woqa hasi’rannoha ikkasinni illacha tunge loonsiro danchaho yitanno hedo kayisino.
Aantete ajuujasi xawisanni; laalchisi gobbatenni fule Afrikunna Awuropu gobbuwa iille gobbayidi soorro abbara hasi’rannota xawisino. Anino xaa yannara Afriku giddo mitte lame wo’naalanni noommo gobbuwa no. Soojjaati Afriku dikko la”a dandiinoommoro yitanno halchonna ajuuja nooe. Konni daafira albillitte halashshine laashshanna Ijaaru widira reekkamate hedeemmo..
Wedellichu Taammiraati maate gattukkinni diqattannanna koatte haroonsate looso mishshe aguri yitanna giwe umisinni hanafino shiimu loosinni techo tayxe diriha lendikkinni 2.5 Miliyoone ale womaashshu dhuka iillino.
Dagoomittete yawo fulate widoonni noosi beeqqo kayisanni; yannano halammenna kaa’lama xa’mitannota ikkasenni ani umi’ya widoonni nooe fayyimmate gaamo widoonni irkinseemmori heedhanno. Hattono ayyaannate yannara Miki Leezere dhukiweeloota kaa’late wo’naalleemmo. Gobbate woshshattora dawaro qolate widoonnino rahotenni qolleemmo. Sidaamu qoqqowi garinni danchummate loosinni baraarsha adhinoommo yaanni xawisino.
Jeefoteno sokkasinni; “xaa yannara baxxino garinni wedellu loosuwinni xeertidhinoha lawanno’’e. Konni daafira wedellu loosu giddora e’ara dandiitanno injoo kalaqa maatetenni hanaffe baalunku hajo la’anno bissa qeechaati. Duuchuri xawo ikka hoogierono haammatu wedelli qoqqowoho loosiweelo ikkiteenna la’’anni noommo. Kakkaooshshuno ajino; tuqu xaadooshshuwano loosu daafira agarranni bikkinni hasaabbanni dino. Shiimurinni ka’ne lowo deerra iilla dandiinannita tuqu xaadooshshuwa duudhe huwanyo kalaqanna rosiisa hasiissannonsa. Korkaatuno, roore anga wedellu loosu gobbaanni ikkite afimale basera hossanni afantanno; konni daafira looso kalaqqe loossanno gedenna hasiissanno irkono assinanninsa gede huwachishanno.
Layinkihunni, banxanni looso loosa hasiissanno. Lawishshaho, ani baxeemmo looso loosa’yanni eo’yano luphiimate, umi’yanni sae wolootano qooxeessi’yara noo maatera ikka dandoommo. Looso minshikkinni qooxeessaho noo hasattonna jiro calla horonsi’ne loosatenni jawa deerra iillanna gummaa’minara dandiinannita huwachishammora hasi’reemmo yaanno.
Mootimmate bissara sayisa hasi’reemmori kayinni Industirete konni aleenni illacha tugge loossuro gobbanke laalcho horonsi’ra dandiinanni injoo halashsha dandiinanni. Mitte yanna gaado calla ikke gatannokki gede sufotenni kaajjishshe loossara hasiisanno. Hananfoonni loosino kaajje sufiro loosu hoongi kiiro ajishanna duuchankare soorra dandiinannita huwachishanno. Baxxinohunni, laashshate handaarira konni aleenni illacha tungara hasiisanno yitanno hedo beehanno yaanni sokkasi sayisino.
Ninkeno wedellichu Taammiraati wo’naalshinni ki’ne roso babbaxxino deerrinni kayinnilla loosu gobbaanni ikkitinoonniriranna loossinannire doodhate shettinoonni wedelli giddoyidi hasatto’ne macciishshanna qooxeessi’ne hasatto la’’ate wo’naalle yitanno sokka qummeessate banxeemmo; keerunni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa 19, 2016 M.D
