Haaru kalaqote loosi woy tekinolooje mannu ooso heeshsho lowo garinni soorritino. Rosu, fayyimmate, gibrinnunna woloottu handaarranni uyitanno horo lowo geeshsha xaggeeffachishanno deerra iillitanni afantanno. Horonsirate harinsho la’nanni woyte handaaru garinni horote aana hossanno doogo babbaxxitanno. Horote aana hosanno uduunni owaantete daninna jawimma garinni babbaxxanno. Itophiya labbinorinna lophitanni noo gobbuwara kayinni Teknoloojete kalaqo loosi horo lowo geeshsha luphiimate.
Itophiyu babbaxxino handaarinni tekinolooje horonsiratenni lophate kaayyo nooseha ikkanna dagoomittete owaante uyinanni harinsho woyyeessate, hobbaateho, rosu iillora, gibrinnahonna fayyimmate owaantera hattono xaphoomunni baalunku handaarinni gummaa’mate tekinoloojetenna haaru kalaqote loosinni irkisama hasiissanno. Baxxinohunni, muli yanna kawa tekinolooje nookkiha hee’ra heeshsho ayirritanno gede assitanni daggino. Yanna abbitino tekinoloojete handaarra mereerinni mannu loosino huwatate dandoo (Artificial Intelligence) balaxote darga amaddanni daggino.
Mannu loosinoti huwatate dandoo xaa yannara babbaxxitino handaarranni laalchimma ledate hattono laashshaanonna owaante uyitanno uurrinshuwa mittoonsate qara tekinoloojeeti. Mannu loosinoti huwatate dandoo xaa yannara rosunni, Industiretenni, fayyimmatenni, hobbaatunna gibrinnu handaarinni laalchimmanna lifinxe ledate luphi yino deerrinni owaattanni afantanno. Miinju ragaannino ikkiro kuri teknoloojuwa qeechi kalqete dikkora 350 Biliyoone doolaare ale iillitino. Tini teknolooje barru barrunku millimmonkenna heeshshonke aana jawa darga amaddanni daggino.
Lophitinorinna lophitanni noo gobbuwa tekinolooje hasiissannonsa handaarra aana hasiishshu garinni horonsidhanni qarransano tidhitanni afantanno. Itophiyu muli dirra kawa mannu loosino wodanchate dandoo tekinoloojera illacha tugge loossanni afantanno. Mannu loosino huwatate dandoo tekinolooje horonsiratenni gibrinnu, fayyimmate, hobbaatunna labbino handaarra dhuka lossate loonsanni hee’noonni.
Weellichu Abdilwaaq Beqqele yaamamanno. Ilame lophinohu Addis Ababaho Beetel yinanni qachiraati. 1ki- 12ki kifile geeshsha ilamino qooxeessira afamanno Omega uminna layinki dirimi rosi mine rosino. Rosu aana bilchaata rosaancho ikkinohu Abdilwaaqi; 12ki kifile gobboomu fonqolo adhe dancha guma borreesiisasinni 2009M.D Jimmu Yuniversite e’’e Kompiwuteretenna Elektirikaale Injineringe rosu golinni umi digrenni maassamino. Xaa yannara kayinni rosino handaarinni Addis Ababu Yuniversitera layinki digresi rosanni afamanno.
Wedellichu Abdilwaaqi Jimmu Yuniversite keeshshosi maa labbannoro xawisanni; Jimmu quchuma hodhinohu layinki dirimi rosi mini jaallasi ledo ikkinohura qooxeessu soorrama gobbaanni rahotenni akatu ledo rosamate dimitii’mino. Anjenni hanafe roore yannasi sayisannohu Kompiwuterete aana ikkanna bainoha elektirooniksete uduunne haaroonsatenni marro owaante uyitanno gede assannota coyi’ranno.
Jimmu Yuniversite karsami woyteno ajuujasi garinni Kompiwuterete mihindisinni rosu golinni harunsatenni konni tekinoloojete handaarinni gobbate dancha sumuda wore sa’’ate ikkinota huwachishanno.
Wedellichu Abdilwaaqi xawisanni; Kompiwuterete Injineringe Softiweeretenna Hardiweerete sayinse ikkadu garinni xiinxallitannota ikkase loosoho luphi yino deerrinni kaa’lo ikkitinosi. Wedellichu uurrinshanke ledo assino hasaawinnino; xiinxallotenna kalaqote loosi giddora eino gara qaaganni; umi digire rosaanchi hee’re Jimmu Yuniversitera uyinanniha dagooma illachishino roso wolootu rosaano ledo ikkatenni addi addi dagoomu qarrubba tirate wo’naalsha assitannota kayisanno.
Wedellichu lame jaallasi ledo ikkatenni dagoomu qarra badatenni mala abbate wo’naallanni yannara gobbannita miinju safo ikkinoha gibrinna balaxisiisatenni konni handaari aana noo qarra gatisate mannu loosino wodanchate dandoonni irkisame mitto kalaqote looso haa’re furduggi yiino. Konni loosisinni muli yannanni ‘’Neggadraas’’ yaanno su’minni Itophiyu Televizhiinera harinsoonni kalaqote loosi heewo aana beeqqe sayikki deerra amade jeefisatenni 300 kumi birri woxu baraarshi qeelancho ikka dandiino.
Itophitu gibrinni aana noohu jawu qarri wixu albaanni baatto hiittoo shiilo afidhinoro garunni afa hoogate yaannohu kalaqote ogeessi; tenne tekinolooje widoonni baatto afidhino jiro balanxe bande leda hasiissannore bikka anfe laalchonna laalchimma lossanno garinni horote aana hossanno gede assinanni yaanno.
Gobbate gede assinoonni xiinxallonni xaa yannara hektaaretenni afi’nanni laalchi bikki 24 Kuntaali geeshsha ikkinota kulannohu Abdilwaaqi; konne laalchu bikka hektaaretenni 49 kuntaala iillisha dandiinannita muli yannanni assinoonni xiinxallo leellishsanno. Kuni ikkannohu kayinni baattote woy bushshu mayimma garunni afa dandiinirooti. Konnira kayinni tenne tekinolooje qeechi luphiima ikkasi huwachishanno.
Tekinolooje gobbate gede noose horo hiittoote yaannoha lainohunni kalaqote ogeessi coyi’ranni; Itophiyu miinjira badhete miqichi gibrinna ikkasinni konni handaarira assinanniha gumaamo kalaqote looso qarrubba shotunni tiratenni mittu mittunku qansichi geeshsha iillannoha tiro nooseta ikkitinota coyi’ranno. Gumulo lainohunni sooftiweereno ikko Hardweere massange horonsiraanote shiqishate looso hananfoonnita coyi’ranno. Bushshu 11 dani akata afi’rinoha ikkasinni gibrinnu aana bobbakkino mannooti baattonsa bushshi daafira afa hasidhannore lainohunni ikkado mashalaqqe aatenni owaantete aana hossanni afantannota kulloonni.
Wolootu ledo heewisamatenna gibrinnu teknolooje hardiweere laashshate lainohunni ikkado dhuka gatamarate ikkannohu womaashshu qarri loosinsara jawa qarra ikke danqaraminota coyirannohu wedellichu Abdilwaaqi; tenne jawa Industire garunni yannaasincho assate mootimmatenna hallanyu uurrinshuwa irko qarunni hasiissannota ikkasenni qotisira uurritanno gede xa’mi’rino.
Xaa yannara “Amishu Joy” yaamantino tekinoloojete kubbaaniyya jaallasi ledo mitteenni safe babbaxxinoha kalaqote looso loosanni afamannohu kalaqote ogeessi; tenne uurrinsha widoonni gobbate babbaxxitino handaarra aana bobbakke qansootu heeshsho woyyeessitanno loossa loosate hedo noosita kule; gibrinnunni ledote fayyimmatenna womaashshu handaarinni leeltanno soorro abbitannorenna gobbate gede kaa’lonsa luphiima ikkitinore kalaqote loossa haa’re shiqate mixo amadinota xawisino.
Abdilwaaqi coyi’ranno garinni; mannu loosinoti huwanyootu dandoo maashine woy Kompiwutere mannu ooso riqibbe wodancha, rosa, mixiranna addi addi kalaqo gumulate dandiisiissitannote. Konni akatini maashinna qooxeessansa huwattanno gede, huwattinore tittirtanno gede, qarru tidhamanno gede dandiisoossanno. Kunino baxxinohunni mannu ledo kikkisama ajishatenni laalchu lexxara, yannate horonsira woyyeessate, baincho assoote gargaratenna sarraaqantino harinsho luphiima fulo nookkiha gumulate dandiissanno. Fooliishsho nookkiha murmurtukkinni loossannota qummeessatenni kunino dagoomu heeshsho gobbate lopho lifixissannota huwachishshanno yiino.
Xaa yannara tini tekinolooje baalunku handaarinni hala’lado loossa gumultannoha ikkanna qarunni dagoomaho noose hasiishshi illacha afidhanni dagginota xawisannohu wedellichu; tekinolooje gibrinna lossatenni gobbate leeltanno sagalete anjera mala abbateno aleenni baxxinohunni Afrikaho dhibba ajishate, fayyimmate agarooshshenna roso woyyeessate, buxima ajishate luphi yino deerrinni kaa’litannota coyi’ranno.
Wedellichu Abdilwaaqi lede xawisanni; aantino yannara heewisamaancho ikke afamate tekinoloojete loosiranna xiinxallora jawu illachi hasiisanno. Tekinolooje babbaxxitino gobbuwa mannu loosino wodanchate dandoo lainohunni addi addi loossa gumultanninna hattono handaaraho qajeeltinota mannu wolqa goshooshate wo’naaltanni afantanno. Konni ragaanni Iophiyu mootimma baqqi yitino beeqqo assatenni tekinolooje hedote giddo worre seeru woyyaambe assatenna tekinoloojete aana bobbakkino uurrinshuwaranna hallanyootira dhuku fajji bikkinni womaashshu irko assatenni loosa hasiissannota huwachishanno.
Itophiyu handaaraho lowo geeshsha loosa dandaannore dhuku noonsa wedella afidhino yaannohu Abdilwaaqi; ikkollana, hajo la’annonsarinna tekinoloojete handaarinni garunni millisa hasiissannonsa uurrinshuwa hakko bikkinni loossanni diafantanno. Isi konne deerra illa geeshsha mootimmano ikkito uurrinshuwa assitinosi kaa’looshshi nookkita kule; umisi sharronni konne deerra iillara dandiinota coyi’ranno. Wedellu noonsa dhukinni illete leellannore loosate sharro assa hasiissannonsata xawisanno.
Wedellichu Abdilwaaqi sayisino sokkanni; mittoricho loosate hendanni woyte wo’manka woyte waaga baata heedhanno. Jawaante cincatenni loosatenni kayinni gumulamannokkiri dino. Gobbannita albillitte hexxo adda assate yawono gadachono noonsari techo wedelli hedonsa guma gansiisate baata hasiissannonsa kakkalo baata noonsatanna ga’a ajuujansa guma gansiisate hashsha barra yitukkinninna hexxo murtukkinni loosa hasiissannonsata huwachishanno.
Sagaletenni umo dandiine gobbate miinja irkisate hajo rosantino hayyonni fushsha doorshu nookki hajooti yaannohu Abdilwaaqi; akkaltino hayyo bande tekinolooje horonsiratenni handaara yannaasincho assate Istiraateejete harinsho aana baxxino illacha uyine loosa hasiissannota coyi’ranno.
Jawiidi rosu uurrinshuwanni fulihu gedensaanni Itiyo Telekoomete loosu mine qaxarame loosa hanafinoha ikkirono danchaho yinanni baatooshshe afi’ranno looso agure umisi ajuuja gumu’late umisi loosira higate mudhi woyte mulesi heedhe jawaachishshinosi jaallasinna maatesi galatanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa12, 2016 M.D
