“Loosate dhuku hee`reennanni Loosannokkihu hee`riro Itoonke” yaanno qullaawu maxaafi. Kaaliiqi tenne yaatto coyi’rinohu daga seejjanninna rosiisanni tenne uullara noo manni umisi hunkiinni loosi`re dafe daafure itanno gede kule saino. Loosse affannoti wolqa heedheennasi cee`mannohu cee`maleessu kaayinni wolu loosi`rinnohanna manni huunke itara yorannohu hakku ita hasiissannosikkita gumulanno.
Itophiyu daga giddo wedellu kiiro xibbuunni 50% ale ikkitanno. Tini iibbitino wolqaati. Ikkollana, loosu aana leeltanno wedelli kiiro woffi yitinota ikkitinota duucha yannara babbaxxitino battalara hasaanbanna macciishshinanni hee`noommo. Ninke, Itophiyu dagahu loosu budinkeno lowota qarrisannoho. Lowo shiimi looso heeshshi yee loosate di-hasi`ranno. Togo yeemmo woyte looso mishshukkiinni loosidhe lophite minensanno maatensanno hattono gobbate ikkite wedellaho loosu kaayyo kalaqqinori duuchu nooti xawoho.
Muli dirranni kawa mootimma amaddino mixo garinni hala`lado huwanyootenna qajeelsha uyneenna loosu budinke soorrammanni no. Konnira, xaa yannara wedellu looso kalaqqe uminsarano ikko maatensara hattono wolootahono lawishsha ikkite hashsha barra loossannore haammata wedellano la`nanni hee`noommo. Ikkinohura, techo sewoote gafinkera wolehono lawishsha ikkanno garini baxxinohunni Sidaamu budu sagale qixxeessite dagatenna owaatamaanosera shiqqishanni noo jawaata beetto Kaayya Kamballi Budu sagale mini ama Sebile Baqqalita wosincho assine shiqinshoommo. Dancha niwaawe ikkon`ne.
Sebile Baqqala Yinannise; Booni wordaira Awaayye Iddoolla yinanni olliiraati ilantinohu. Amaseranna annisera wolootu roduuwise giddo ise saayikkimeeshshu beettooti. 27 diro ikkannose; sase ooso amaati. Umi dirimi rosose Awaayye Idoolli umi doyicho Rosi Mine rossino. Kuni rosu mini ise galtannowiinni mitte saate ale harisanno. Rosu minira lekkasenni mitte saate ale ha`rissannowa jawa baga noota ubbanni ka`anni angatenni bodhitanni hadhe roso rossanno gede kultinonke.
Hakkiinni suffe 5-8 geeshsha Bashiiri uminna laayinki dirimi rosi mine rossino. Sebile rosisenni jawaata ikkitino daafira annise hawarro soodo seejjannise rosose murte agurtannokki gede assa hasiissannosere kaa`lanni badhera higgannokki gede umisiha qeechasi fulanno. Konnirano, quchumu widira hadhe rosa hasiissannose yee 9-10 geeshsha noo rosose Aleta Wondo dagge harunsitara kaayyo fanannose.
Sebile jawaata rosaancho ikkiturono, 10 kifilera hasidhino guma nafa abba hoogguro hexxo murtukkinni Hawaasa Poolii Tekiniikete Kolleeje e`e 2004 M.Diro hakko rosose Servaayingete golinni shoole diro harunsite deerra 4ni maassantino.
Sebile Hawaasi quchumira rossanni foolishote yannara maatese noowa baadiyye amasewanna annisewa hadhanno woyte umose heeshshi assite amasenna annase loosunni kaa`litanno. Waasa qishshe, hadiro obba gurte, dikko baga baala yitukkinni fulte, bulee daakke, shaana gaffe, labballu gede gate annahono hawuurate geeshsha iillite amasenna aannisenni lowontanni galatantino beettooti.
Xa konne diro mitu mitu seenni quchumaho rose fooliishshote minira ha`ranno woyte mageeshshi seenni amansaranna anninsara kaa`lannoro ki`nera agureemmo. Sebile kaayinni baxxitinote. Looso heeshshi yite loossannote; di-boo`nitanno.
Sebile, Hawaasa Pooli Tekiniikenna ogimmate rosi mine rosose rossanni heedhe xa loossanni noo loosira doogo faninose looso fiixunniwa shiqqi yite hanaffinota kultanno. Korkaatuno, maatese qarrisa giwatenni umi`ya loosanni rosa hasiissannoe yite; rosu aana heedhe loosu widira higgino. Sebile, roso gudduro mootimmate mine e`e loosate mixo dinose. Umise looso kalaqqe loosate noose mixonni rosichonna gade adhate fiixunniwa irkidhe looso hanaffino.
Fiixunniwa boode yanna keeshshitu gedensaanni umisenni haaro dikkowa shaenna bunu gedee looso hanaffu gedensaanni 2008 M. Diro budu sagale mine fanate hedo dagguse. Korkaatuno, Hawaasi Quchumira budu sagale mini batirannoikki daafira loonsiro gumaamma ikka dandiinannita hwattino.
Sebile mootimmate loosi widira ikkikinni umisenni looso kalaqqe umose woyyeessite wolehono loosu kaayyo kalaqate noose mixonni 2008 M.Diro goofimarchu yannara konni loosu widira minise maate ledo amaalante budu sagalete mine fanate widira ea dandiitinota xawissino. Hattenne yannra minaanniseno loosu daafursannota kule hedose xiiwa giwatenni mittimmatenni halamme loonseemmo yeenna hananfoommo yitino.
Tenne budu sagale hanafate angansara woxunna uduunnu noonsa ikki daafira maatensanna jaallansa 10 kumi geeshsha irko assiteenna loonsanni mine kirunniha hasidhe Hawaasa Mishiinete waamma albaanni afidhe tonnenka kume minu kirira baattu. Hakkuyi geednsaani mini uduunne wonshi`rate wolqa noosekki daafira boode mini uduunnenna ofollinanni baycho qixxeesidhe loosu widira e”a dandiitino.
Maatensawinninna jaallansawiinni afidhinohu 10 kumi, minu kirira baatteenna angansa noohunni 1 xibbi birrinni 6 kiilo badalate bullee hidhitu gedensanni konni loosu widira e`inota kultinoti Sebile, kaimiseno shiima ikkiro albillichote jawa basera iillitannota buuxxinota hasaabbanno. Kuni budu sagalete loosi xaa geeshsha hala`le haammata baycho afaminoikki daafira danchu garinni loonsiro dikko noo loosooti yitino.
Tenne budu sagale umi yannara hanaffu woyte Sidaamu afiinni “Kaayya Kamballi Sidaamu Budu Sagale Mine” yite taapeellaho borreessitinoti ise ikkitinota kultanno. Hattenne yannara Hawaasi Quchumira taappeellu aana Sidaamu afiinni borro borreessinoonnihu hala`le di-leellanno; insa balaxxe borreessitinota xawissanno. Boode yanna Mishiinete Waammawa loossu gedensaanni base inja hoogguta xa tenne yannara Hawaasa Pooli Tekiniikete Kolleeje albaanni Sidaamu budu sagale Mine gidunni duuchu daninni loosanni owaatamaanosera coommado sagale shiqishshanni leeltano.
Kaayya kamballi Sidaamu Budu Sagale Mine loonsanni sagale, xaphoomunni Sidaamunniha budesi, balchoomasi hattono amanyootesi agadhino garinni loonsannita kultinoti Dukko Sebile, loonsanniti budu sagale woy uynanni owaante badalatenna Hayxu bulleenni loonsoonni Gafumma ge`ino adonni, Shaanunni, Cancaname, duwame, tima (xorosho), huuffissa xilteho, Ado ge`inota shafame/Areera/ hattono kolishsho bunanna adote buna owatamaanote shiqinshannita xawissino. Konnira, konne mine dange ita hooga gaabbissanno daafira baalunku marre saga`lanni waarranni gede Sebile Baqqaliti woshshatto assitanno.
Mittu xibbii birrinni 6 kiilo badala hidhite daakkino bulleenni hanaffinoti budu sagale, umiseranno miniseranno loosaasinetenno fushshineenna suuqidhino birri 5 xibbee kume ikkannohu noose; 3 xibbee kume ikkannohu uduunnu (asseeti) uduunnu noose. 7 wedellira loosu kaayyono kalaqqino; aganu baatooshshe baante rosonsa rosiinsanna itte aggannohuno konne mineeti. Xaphoomunni 8 xibbii kumi ali kaapitaale iilitinota Sebile xawissanno. Loosu jawa wolqa hasi`rannoha ikkirono, konne deerra iillate minise maate irko baxxinohunni galtese Shonkoori Shoolehu, addintanni hedotennino wolqatenni kaa`lanni nooseta kultukkinni di-sa`ino.
Sebile, loosose halashshite loosanno gede mootimmano qoteho uurrite uminsa kaa`lo assitanni nootano; maabarunni tantanante liqoo xa`midheenna 92 kumi birri geeshsha liqiissitinoseta qummi assitino. Konne liqiidhino woxeno loonse mootimmateno qollanni xaa yannara gudate geeshsha iillinoonnita xawissino.
Sebilera sewoose woxe di-ikkino; owaatamaanose kassi yite dancha owaante afidhuro isera woxunni ale tashshi yaannose. Isera jirose owaatamaanoseeti. Konnira, insa kassi assate hawarro soodo isilanchonna coommado sagale shiqishate qixxaabbe noota kultano. Ikkinohura, ise mine horoonsidhanno daga addintanni hagiiraamma ikkitinotano afate dandinoommo. Tenne yannara coy baaalu iibbe hee`reennanni waagu bati’rikkinni shiqisha owaatamaanose kassi assate ikkinota kultanno.
Sebile tenne ruukkado basera jawaatte loosse umiseranna maatesera hattono wedellaho loosu kayyo kalaqqe woloottaho lawishsha ikkitino daafira looso kalaqe umonsa dandiino meentonna seenne yine filleenna Addisawaho Federaalete Shawwa lame meedaalyanna sertifikeetete afansha afidhino. Kuni afanshinna afamishshu ledde konni ale loosse jawawa iillitanno gede kakkaooshshe kalaqinosetano coydhino
Sebile, ise gede wedelluno meyaa beettono manni anganna mootmma calla kajjeela noonsa ikkitanna keeru heeriro shiimunni loonse jawawa iilla dandiinanni daafira loonse lophinannita buuxxe looso mishshukkinni heeshshi yite loosa hasiissannonsa yite sokkase saaysino.
Konni budu sagale minira barru baala dayee saga`lanno manni duuchaho; korkaatuno coommado sagale qixxeessitanno daafira Sidaama calla ikkikkinni wolu manni dayee horoonsi’rannoha ikkinohura Sidaamu budu sagale wole dagaranno egensiisate kaayyo kalaqqino. kuni mini sagalete minninni sae turiizimete daa”attorano jawu qeechi noosiho. Konnira, halashshite loossannoikki gede baychu ruukke qarrisinoseta hasaabbanno. La`anno bissara ku`laato assidhurono xaa geeshsh dawaro afidhinoikkita xawissino. Shiima baycho uynoonniseha ikkirono daddaloho Injannoikki base ikkinohura wole soorrinanninke gede ku`laato shiqishshurono xaa geeshsh kuneeti mitte dawaro dino yitino.
Quchumu Mootimma kaa`litansara hasidhe ku`litannohu halashshite loosate injanno baychooti. Mootimmano togoonni looso kalaqqe uminsarano wolehono ikkite dagate owaante uytanno daddalaanora ikkado loosoho injanno baycho shiqishshe horaameeyye assitanno yine hexxo assineemmo.
Togoonni ikkite uminsa sharronni heeshshi yite lowowa iillitino dureeyye qoleno daa″ataasine haammatu garinni goshoosha dandiisiissannore Sidaamu budenna balchooma kalqete egensiisate wo`naaltannore Sebile Baqqalite gedee meyaate dureeyye mootimma ikkadu garinni irkisa hasiissannonsa yinanni gobboomu deerrinni buxima hunatenna qeelate umise qeecha fultanni noohura Dukko Sebile Baqqalitera kawii rooritino jawaante halchineemmo. Jironna Jireenyu Itophiyahonna Sidaamaho ikko. Keeru batiro`ne.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 22, 2013
