Addis Ababa:- Oromote daga Kaaliiqa galattannohu diru dirunkunni ayirrinsannihu Irreechu ayyaani keerunni ayirrisame gumulamanno gede balaxote qixxaawo assinoonnita Qoqqowu Woganna Turizimete Biiro egensiissu.
Qoqqowu mootimmate komunikeeshinenna woganna turizimete Biiro qinaabbe Irreechu ayyaana ayirrinsate assinoonni qixxaawonna ayyaanu keerunni ayirrisame gumulamanno gede assate looso lainohunni Oromote Budu Mereershira odeessaanote xawishsha uytino.
Qoqqowu Woganna Turizimete Biiro miseessu sooreessi kalaa Birhaanu Buxe tenne yannara coyi’ranni; Oromote daga hawadi yannanni fulte xawaabbu yannara sa’annoha Irreechu ayyaana budu jirtesi agarino garinni ayirrisamanno gede balaxote qixxaawo assinoonni.
Tayxe dirinni; ‘’Irreechu mittimmatenna roduuwimmate sumuda!’ yaannohunni ayirrisamannoha ikkanna; konne ayyaana Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha (UNESCO) kalqete Dona assine maareekkisiisateno loonsanni hee’noonnita egensiisino.
Irreechu ayyaani Oromote dagaha calla ikkikkinni wo’mante Itophiyu dagaha ikkinotanna Itophiyu daganna dagoomi mittimmanna jawimma kaajjishannoha Gadu amanyootinni hinkiilloonni bude ikkasino huwachishino.
Ayyaanu Addis Ababahonna Bishooftu budu hornyasi agarino garinni keeraatunni ayirrisame gumulamanno gede assatenni albillichono kalqete Dona assate amandoonni mixo gumulantanno gede baalunku qeechasi fula hasiissannotano qummeessino.
Tayxe dirinni ayirrisamannohu Irreechu ayyaani roduuwu daganna dagoomi ledo mittimmatenni ikkine iibbino garinni ayirrinsanni yiinohu kalaa Birhaanu; hiittenne amma’no harunsaano ikkito poletikunna woloottu badooshshubba noonsarino mittimmatenni ayirrissannoha ikkasi xawisino.
Ayyaanu ayyirrisamanno yannaro mittu barrinni 5-7 miliyoone ale ikkitanno daga beeqqaano ikkitannota kayse; kunino daa’attote handaarinni daa’’ataanote bobbankenna handaarunni afi’nanni eo lossannoha ikkasi coyi’rino.
Irreechu mittimmanniha, keerunniha, mimmitu ledo gatona yine baxillunnina ayirrisamatenni ayirrinsanniha ikkanna; konni ayyaanira gurcho tiro aatenni dagooma so’risiisate wo’naaltanno bissa noota qummeessinohu miseessu sooreessi kalaa Birhaanu; hunote assoote gumulate hasidhanno bissa hedonsanninna assootinsanni eemarantanno gede yaanni amadisiise sokkasi saysino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Wocawaaro 17, 2016 M.D
