Addis Ababa:- Geediote daga budu baattote ofollanna Baale Ilaalla Gobboomu Paarke kalqete Donna ikkite Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha (UNESCO) borreessinoonni.
Wodiidi Itophiyi Qoqqowira Geediote Zoonera afamannoha Geediote budu baattote ofolla Saudi Arebiyaho Riyaadi harinsoonni 45ki Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha Kalqete Doni Komite Kalqete Dona ikke borreessamanno gede assitino.
Songote aana afantinoti Turizimete Ministeere Ministircho Ambaassader Nasiise Caalinna Donu Xiinxallonna Agarooshshi Biiloonyi Qaru Dayrekterichi Kaa`laanchu Pirofeeseri Abebawu Ayyaalew Geediote daga heedhanno heeshshote suudenna budu baattote ofolla akate lainohunni beeqqaanote tittirotenni huwachishshino.
Wodiidi Itophiyu Qoqqowira illete baxxissanno turizimete baychi giddo Geediote daga baattote ofolla mitto ikkitinota coyi`rino.
Baattote ofolla gari illete baxissanota assanno coyi giddo mittu Soojjaati Afirikira Seeda diro kiirsiisinohu qansoonni kinna doni mittoho yiino.
Baattote ofolla giddoseenni 6 kumi ale ikkitanno qansoonni kinna amaddinoha ikkanna; xiinxallonna buuxo assitanno fullahaanora hattono gobbanna giddo daa’’ataano wodana goshooshanno akata uddi’rinoha ikkinota huwachishino.
Konni aleenni dancha baattote ofolla ilamate sayissanna keeshshinoha ikkanna; dubbonna giwirinna mittowa qolle harinsanniha ikkasi woluwiinni baxxinoha assannota caakkeessino.
Geediote budu baattote ofolla doni dagoomu heeshshonna bude leellishatenni sae addi additi buubbannota cea, saadanna gati laalcho hanqaffe amaddinote.
Geediote baattote ofolla Kalqete Doni ikke borreessamasi donaho suffino towaanyonna agarooshshe assate sae, jawa turizimete daa’’atto ikkanno gede dandiisiissanno yine agarranni.
Wodiidi Itophoyi Qoqqowi Pirezidaantichi Kalaa Xilahuni Kebbede, Kalqete Donu Komite Geedio budu baattote ofolla UNESCO Kalqete Dona ikke borreessamanno gede gumulo sayissinohura, hawalle tashshsi yii`none yitanno sokka sayisino.
Pirezidaantichu, Kalqete Donu Komite Geedio budu baattote ofolla UNESCO kalqete Dona ikke borreessamanno gede gumulo sayisansa kaima asse sayisino sokkanni Geediote baattote ofolla illete baxissanno turizimete jironke giddo mittoho yaanni xawisino.
Geediote daga, dubbu manchi beetti heeshshora qara ikkinota balaxxe huwatte qaaqqu gede towaattanni ilamate sayissanni abbitino jiro ikkasi buuxisinohu Pirezidaantichu; budu baattote ofolla konni dhagete budi gumaati yiino.
Qoqqowu mootimma Geediote baattote ofolla UNESCO kalqete Donna ikke borreessamanno gede illacha tugge loossanni keeshshitinota xawisinohu Pirezidaantichu; kuni gumi borreessamanno gede jawa qeecha fultino Federaalete Mootimmara galata shiqisheemmo yiino.
Pirezidaantichu xawishshi aana, qoqqowu mootimma dagate ledo halamatenni donaho hasiissannota suffino towaanyonna agarooshshe assatennni, turizimete baycho ikkanno gede illachiishshe loosanno. Xaano Geediote dagara, qoqqowoho, hattono Federaalete mootimmaranna Itophiyu dagara hawalle tashshi yiinonke yiino.
Amadisiisantino odoonni, Baale Ilaalla Gobboomu Paarke Kalqete Dona ikkite UNESCOte borreessantino.
Hattonni, 45ki Halantino Mootimmuwa Rosu, Saynsetenna Budu Uurrinsha (UNESCO) songora Baale Ilaalla Gobboomu Paarke kalqete Dona assine borreessiinsoonni.
Baale Illaalla Gobboomu Paarke borreessantinohu Itophiyaho 2ki jawa kalaqamu Dona, kalqetenni kayinni 11kita ikkite borreessantino.
45ki kalqete Doni songo aana Itophiyu lame jajjabba turizimete baychuwa kalqete Dona assite borreesiissa dandiitino.
Muli yannara Itophiyaho borreessinoonnita kalaqamunna budu Donna 11te widira lossinoonniha ikkanna; Afirikunni kayinni 101kiha donna UNESCO borreessitino.
Gaazeexu Odeesaanchinni
Bakkalcho Wocawaaro 10, 2016 M.D
