Addis Ababa:- Loosoho yinoonniha baala loosanno manchi isi umisi ayirrara hasi’riro; lophanna gobbate deerrinni ikko kalqete deerrinni afamara hasi’rino manchi balaxe uynoonnisi qeechi aana soqqama hasiissannosi yaanni Sidaamu Qoqqowi Fayinaansete Biiro Sooreessi Araarso Gerremew (Dr.) coyi’ri.
Tayxeha Fooqu agani barrubba babbaxxitino su’mubbanni sommoonni. Baxxinohunni, bero ayirrinsoonniha Fooqa 1/2015M.D gobboomu deerrinni soqqanshote woy lifixa owaante aate barra lainohunni Itophiyu daga wo’mantera hawalle iilishi’ne yitanno sokkasi saysinohu Biirote sooreessi; Fooqu agani akkalu dirinni haaru dirira haaru ayyaaninni hattono haaro mixonni sa’nanni buusaati yiino.
Araarso Gerremew (Dr.) Itophiyu pireesete uurrinsha ledo assino keeshshonni; dagoomaho ammanamatenni hasiissannota lifixa owaante aatenni gobboomu deerrinni ikko kalqete deerrinni danchummatenni afama hasi’ranno manchi balaxe uynoonnisi qeechira ayirrinye aa noosi yiino.
Ayee manchino soqqansho aanno woyte leellamatenna beellamate ikkikkinni; daga hagiidhitannonna wodanansa kassi assanno looso loosa gadacho ikkitinota qummeessino.
Soqqammeemmohu barra sommoonni daafira ikkikkinni soqqanshonke barru baala mini maatenkenni hanafa hasiissannote. Dagoomahonna gobbate danchummatenni soqqammeemmo gara oosonkenna ilama wo’manti rossanni lophitanno gede assa noonke yaanniiti huwachishinohu.
Qoqqowu Fayinaansete Biirono dagoomaho owaante uytannota ikkasenni qoqqowunni kayse woraddate tantano geeshsha noo loosaasinenke dagankera halaalaancho, lifixa, kasseenya lossitanno owaante uytanno gede sokkasi saysino.
Gattino barrubbano su’minoonni garinni ayirrinsanni loosu aana hosiisa noonke yiinohu Biirote sooreessi; sayinsummo diri giddo 12 aganna hiittoonni sayinsummo? 365 barrubba giddo hiittoo bunshenna hiittoo danchummanni sayinsummo? Giddonkena mageeshsha xalalate? Ledonke loossanno roduuwanke hiittoonni la’nummo? yaannoha gattino barrubba giddo umonke seekkine layi’ratenni haaru dirira haaru ayyaaninni, haaro hedonni sa’’a noonke yiino.
2016 haaru dirira haaru wodaninni, haaro mixonni, haaro ajuujanni haaru halaalinna hedonni lophote feeffata hasiissannotano Araarso (Dr.) lede qummeessino.
Dagankenna gobbanke albaagge qaaffanno gede hasiisiro daga loosidhe afidhannonna lattanno gede balaxo uyne loosa noonke yiinohu Araarso (Dr); uminkenna qooxeessinke keereno agadhinanni Kaaliiqi uynonkeha kalaqama baalanka agarate qeechankeno garunni fula hasiissannota huwachishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
