Hawaasi quchumira loosu harinsho aana leeltino foonqe taashshate illachinshe loonsannita quchumu gashshooti xawisi.
Quchumunnihu lekkisaanchu kantiiwi kalaa Mekuriya Mershayehu Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; Sidaamu qoqqowo ikke tantanamihu kawa sase dirra giddo dagate horonsiraanchimma ragaanni haammata loossa loosantinoha ikkirono; Muli yannanni harinsoonni keenonni laanfete gede luphi yite leeltinorinna taala hasiissannonsa hajubba aana aantete illacha tunge loonsannita coyi’rino.
Kalaa Mekuriyi xawishshi garinni; qoqqowu deerrinni Hawaasi quchumi giddo soorro hasiissanno yine bandonni hajubba baxxinohunni loosu harinsho ledo amadantino hajubba hee’ransanni; kuri qarrrubba ittisate loonsanni.
Pirojektete gumulo, gashshootu amanyooti xawadimmate qarri leellinohanna balaxo aa hasiissannohura balaxo uyinoonnikkiha ikkasinni qara mitiimma noowa ikkansa coyi’rino. Pirojektuwa loonsanni woyte dagooma balanxe hasaawisa hasiissannota coyi’rannohu lekkisaanchu kantiibi; shoolenna Onte dirra albaanni hanafantino pirojektuwa jeefo gansiisantenni haaruudde pirojektuwa hanafate aana roorsa qarra kalaqqe keeshshitinota xawise; hanafantino pirojektuwa jeefo gansiisa hasiissannohura aantete illacha tunge loonsanni yiino.
Womaashshu amanyooti xawadimma hasiissannota coyi’rannohu lekkisaanchu kantiibi; rosantinonna Seeftineetete pirogiraamenni kalaqantinota xawadimmate foonqe taashshine aantete womaashshu amanyooti xawadimma aana illacha tunganni yiino.
Owaante aate harinsho aana dagoomu koffeenya kaysannota coyi’rannohu kalaa mekuriyi; kantiibu dagate soqqamaancho ikkasinni kantiibu deerrinni tirranni hajubbara yanna uyine macciishshatenni qarra tirate shiqqi yine loonsanni. Tantano olluunni hanaffe baalunku deerru deerrunkunni hajubba tiratenni noo foonqe taashshate aana illachishshannita buuxisino.
Maazzagaaju mininna owaante uyitanno uurrinshuwa qooxeessira nooti loosu harinsho soorro hasidhannota ikkasenni; dagoomu kayisanno owaante aate xa’mora dawaro qolate loonsannita huwachishinno. Owaante aate harinsho aana noo mitiimmubba tiratenna yannaasincho assate aana annimmatenni loonsannita lede xawisino.
Safote latishshi xa’mo daga kayissanno koffeenyi mereerinni afantannore ikkansanni, aantete ilalcha tunge loonsanni yee; quchumaho mereeri biifado ikkirono woloota qacce maddete qooxeessubba ledotenni biifisate sasu agani mixo qixxeessate e’’o gamba assinanni hee’noonnita huwachishinno.
Mitte lamala gedensaanni eeli geeshsha dirratenni olluubbate daga hasaawisate looso gumullannita qummi asse; dagate huuro macciishshine afi’noonni faashonni tirranni hajubba bande baxxitino mixonni gumulantannota coyi’rino.
Quchumu kaabine assitino umi gambooshshinni taje gamba assate, ga’labbote loossanna noo keere sufisiisatenni baxxino illacha assine loosate faasho worroonnita xawisino.
Safote latishshi aana lolahu qarra gatisate harancho yanna giddo xiinxalline guma abbate loonsannita xawisannohu kalaa Mekuriyi; Hawaasi quchumi afamannoha Turizimete handaari illacha tunge loonsanni hajubba mereerinni mitto ikkasi qummi assino
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Fooqa 2, 2015 M.D
