Gobbate jirora badhete miqicho ikke dirra kiirsiisinohu xaano badhete miqichonna heellicho ikke noohu Itophiyu buni kalqete dikkora dooramaancho ikkino. Muli barrinni kawa bunu handaarira jawa illacha tunge barru barru kiironii woyyaawanni daynohonna gobbate jiro tiro noo garinni irkisanni nooho. Buna latisatenninna laashshatenni egennantino haammata loosidhe galtino manni gobbaanni bunu investimentera bobbakke buna soyaatenni hanaffe isseete ledde gobbara sokkannori kiirotenni di-ajjanno. Tini dureeyye Itiyophiyu giddora gobbaydinni woxu soorro eesitannohura lophonkera jawu qeechi noonsa.
Bunu handaarinni bobbakke jawa qeechansa fultannori buna laashidhannorinna sokkannori giddo Dr Huseeni Ambo barru sewoote wosinchoonkeeti. Dr Huseeni Ambo Itiyopiyu buni latisaanonna sokkannori maabari Pirezidaantenna Iyu Kaaffe Giwirinnu Pirojekte komitete miilaati. Umisinni buna laashshatenni kaayse ogimmasinni konne handaara irkisanni luphi yiino qeechano fulanni no. Dr Huseeni kaimisi bunu laalanno Oromiyu Qoqqowinni Galchimi Arsi Zoonenni Nenisebo Woradiraati.
Bunu giddo ilame lophinohu Dr. Huseeni, bunu handaarinni jawa egenno noosihonna bunu ledo keeshshino jawa dureessaati.
Bunu hala`adunni laalanno qooxeesi giddo buna laashshitannonna loosidhanno maatenni ilamino. Dr Huseeni ilinosi anna riqiwe bunu handaari loosi`ranna daddalu widira e”inohu wedellimmasinniti. Xaa yannara umisinni laashshanni noohu baxxino buni (ispeeshaliitete) buna baara widi dikkora soyaatenni hi`ra dandiino ogeessaati.
Dr. Huseeni loosino baxxino buninni gobaydi dikko hiiqqe ea dandiino. Bunu giddo ilame lophasinni bunu gara seekke afa dandiino. Ikkinohura, dikko hasidhanno garinni isilanchimma agadhino garinni loosatenni baxxino buna baara widi dikkora shiqishanni leellanno. Txayxe diro mitte konteenere deerrasi agadhino baxxino buna baara widi dikkora soyatenni woyyaawino baatooshshe afi`rino. Konninnino, jirote horaameessa ikkanni, gobbateno gobaydi woxu soorro eesatenni umisi qeechasi fulino.
Bunu loosinni bobbahinohu Dr Huseeni, bunu loosi aana noosi egennonni gobbate noohu bunu laalchi woyyaawanno gede asse umisinni afamishsha afi`re isilanchimmate deerrisi ledamanno gede umisi wo`naalsha assanni no. Konnira, bunu laalchinna laalchimma lexxitanno gedenna isilanchimmatenni kalqete dikkora shiqanno gede Giwirinnu Ministere ledonna Bununna Shaete Makimaano biiloonyi ledo loosanni leellanno. Umisinni laashshanno laalchinni roorenkanni Mittimmate Maabarira sooreesa ikkasinni ogimmasinni shiqqi yee soqqamanno.
Baxxinohunni, kaapi oofi ekselensii (cup of excellency) aana Itophiyu buni kalqete gotti yaanno gedenna egenamanno gede loosidhe galtino manni horaameeyye ikkara assa hasiissannosire loosanni guma abba dandiino. Ikkinohura goobbanke buni laalchi isilanchimma lexxanno gede ayimmasi amade kalqete dikkora shiqanni leellanno. Umisinni laashshanno laalchi, bunu gatinni hattono ogimmasinni owaante aannohu Dr Huseeni, yannate geeshshanna keeshshannoha loosu kaayyo looso afidhinoikki 200 xibbi wedellira kalaqino. Loosu kaayyo lainohunni yannate geeshshira loossanno loosaasinete kiiro babbaxxitino yannara shama buna xinqinanni yannaranna daankanni woyte loosu kaayyo hala`ladote.
Bunuwiinni baxxannoikkihu Dr Huseeni, buna latisenna laashshe dikkote shiqishate aleenni laalino buni isilanchimasi agadhe kalqete dikkora shiqanno gede assate addi addi maashine noosiho. Konnira, bunu daammi maashiine horoonsi`re shama woy janfala buna hattono moola buna seekke qashsharanno woy daahanno. Daankoonnihanna qashsharroonni buna xinqe garafote shiqishanno. Tenne yannara yannate geeshshi loosinni weddallaho loosu kaayyo kalqanno. Loosoho wedelluno beeqqaano ikkitanno. Moola buna qashsharate widira soorritanno maashiine wolootu bunu daddalaanora owaante uynanni daafira shama buna ganba assite daahate loosi aana bobbahino daafira konninnino wole eo afi`ranno.
Dr huseenni afi`ranno eonni roorenkanni bunu handaarinni harinsho agadhe giddonna gobba dikkora shiqa geeshsha may hasiissannoro afino. Bunu harinsho giddo isilanchimasi agadhe shiqanno gedenna woyyaabbino eo abbanno gede hashsha barra jawaate loosanno. Dr Huseenni dirisinni jawanna daafurinoha lawirono bunu daafira kaaysanno woyte addintanni jawaata hasattonna egenno kaima assino garinniiti.
Giwirinnu looso maatesiwiinni ragi`rinnoha ikkirono, minisi galteno jawaata loosaasincho ikkitinota kulanno. Ikkollanna, galtesi bunu gobbaayinni wole laalcho laashshite hirtannoha ikkanna, isi kaayinni 90 ximaade baatto aana buna calla laashshanno. Isi ooso kaayinni baattote loosi widira hasatto noonsaikkita hasaawanno. Konnira korkaatuno, giwirinnu loosi addinatnni daafursannoha ikkinohuranna yannate ooso lowo gede daafura baxxannoikkihuraati yiino.
Bunu loosi xa noo deerrinni roorenkanni luphi yiino guma borreessiissa dandaanno gedenna gobbano konni handaarinni afi`ra hasiissannose bikkinni horaameeyye ikkitanno gede Dr Huseeni jawa wo`naalsha assanno. Bunu loosi mite mite qoqqowubbaranna woraddara umosi dandee callisira uurrinsha heedheenasi loonsanni hee`noonnita kulino. Ikkollana, shiima ikkitino qooxeesubbaranna qoqqowubbate ikko woradate biiro giddo wole loosu kifile ledo amande loonsanni. Tini ikkito bunaho hasiissanno owaantenna illacha tungoonnikkita leellishanno. Ikkinohura, buna giwirinnu ledo mitto assine illacha tunge loonsi`ronna loosidhe galtino mannotino horaameeyye ikkitanno gede assa hasiissannota xawisino.
Bunu loosi hedotenni loonsanniha ikkikkiinni illetenni leellanohonna xiinxallotenni tirre loosa hasiissanno yiinohu Dr Huseeni Ambohu, tekinoollooje horoonsi`ratenni bunaho hasiissanno harishsha wonshatenninna doogosi harunsine towaanyo assine deerrasinna isilanchimasi agadhino garinni buni laalcho kalqete dikkora shiqishate dandiinanni gede illacha tunge loonsiro dancha ikkinota lede, loosidhe galtino mannooti jirotenni horaameeyye ikkitanno gede assate rorenkanni gobbate jiro aanano hee`rannosi qeechi luphi yiinoho.
Dargete gashshooti yannara Bununna Shaete Ministire noo yannara bunaho jawa illacha tungoonni handaara ikkinota kulannohu Dr Huseeni, Darge ubbu kawa Ihaadigi mootumma amaditi buna mittu handaari gede giwirinnu hundaanni hanqafino. Giwirinnuno lowoha illacha tuginoikki handaara ikkinohura hattenne yannara bununni bobbakkino daddalaano lowota yaaddino. Xa kaayinni, bunu gobbate jiro aana noosi qeecha huwatatenni albi su`misira higanni leellanno. Xaano bunu isilanchimma aga`ratenni, bunu laalchonna laalchimma gotti assatenna bunu handaarinni bobbakino dureeyyenna loosidhe galtino daga heeshsho woyyeessate looso loonsanni hee`noonni.
Bunu laalchonna laalchimasi lossatenna isilanchimasi agadhino bunu laalcho baara widi dikkora shiqishate loonsanni hee`noonni loosi giddo Giwirinnu Ministirenna Bununna Shaete Biiliinyi Aropu Mittimmanni ledo halamatenni loonsanni no pirojekte mitite. Pirojekte baxxinohunni buna laashshitanno dagara babbaxxitino irko assitanni leeltanno. Muli kawa 15 miiliyoone Yuro ikkitanno pirojekte qixxeesine gobbate buna laashshitanno 28 woradda amaddino pirojekte loonse irkisate looso loonsanni hee`noonni.
Mootumma bunu handaarira uytino illachi jawaata ikkinohura illetenni la`nanni gumi leellanni no. Baxxinohunni, gobbate noori buna laashshitanno 6nku maabbari mitto Itophiyu Buni Maabara uurrisse hallanyu loosi handaarino elallicho dirre laalchonna laalchimma lossate isilancho ikkino buna laashshatenni jeefote eo seekkinota assa hasiissanno. Mootummano ikkito Yuniyeene hasidhannohu halanya maabbara kaajjitanno gedenna bunu laalchinni woyyaawinonna deerrasi agadhino buna kalqete dikkora soyatenni isseete lede beeqqaano ikkitanno gede dandiisiisate.
Mootummano Aropu Mittimma assitanno irko ledo bunu laalchonna laalchimma lossate babbaxitino wo`naalsha assinanni hee`nonni yannara bunu gobbate jirora badhete miqichonna heellicho ikkinota kulino. Konne kaajjinshe sunfe loosidhe galtino daga heeshsho woyeessa hasiissanno. Bunu gobbate jirorara badhete miqicho ikkinota afa hasiissano.
Itophiyu bunu laalanno gobba ikkaseni su`munni roore horaameeyye ikka hasiissanotanna bunu loosinni jawa looso loosa hasiissannota ammanatenni milli yaannohu Dr Huseeni, Itophiyu bununni egennamantenni roore jirotenni horaameeyye ikkitanno gede loosa hasiissanno. Kalqete Itophiyu buni aana isseete lende su`ma soorrine dikkote massite hi`rtannoti gaabbisannosihu Dr huseenni, suffino mixo gatensa laashshite buna isseete lende qixxeessine baara widi dikkora soyaate. Tenne yannara bura buna soyee hooginoha woshshattote su`ma wirro qola dandiinannita ammananno. Konni aleenni luphi yitino jironni horaameeyye ikkateni gobbate jiro irkisa dandiinanni.
Dr Huseen ilame lophinohu Nenisebo Woradira baxxino buna (speciality buna) luphiimu garinnininna bikkinni laalanno baycho ikkinohura loosidhe galtino daga bura buna soyaatenni roore isseete lede soya dandaanno gede irko hasiissannota coyranno. Isi ammanino garinni roore rossinoti baatto loosidhe galtino daga noohura qooxeessaho noo baatto loosidhe heedhannorira ogimmate irko assanni leellanno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Maaja 8, 2013 M.D
