Cancishaanchu HWHT kalaqamisinni egennaminohu hunosinniiti. Loosanno sharrenni gobbatebnadagate aana hilo loosatenni; keeraanchimmano hunatenniiti. Daga babbadatenni gobba diigantanno gede assanno wo’naalshino diro du’ma adhe lophino hunote assootesiiti. Konni amalisinna gadesinniiti albaannino egennaminohu. Gobbate ga’labbo booreessatenni; konneno ko’iichono kipho kalaqatenni; daga dagatewiinni hattono daga mootimmatewiinni babbadate wo’naalshinni dirosi gudino. Xaano diagurino. Gananni keeshshinohu sharrete poletikisi gedensaanni kuttuwe tuginosihano ikkiro yannasira kayinni hasi’rinore baala assi’rino; horonsi’rinono. Xaano sharrete hedosinna assootisi agura giweennasi haaro harinsho kalaqa dandaa hooge hundainni hanafe adhe kaino sharresi gananni leellanno.
Juuntu gobbankera baxxinohunni Tigrayete qoqqowira assani noohu hunote assootisinni gobbanke gargarooshshu olanto Aliyye hajajo aana iillishino hilo dhagge dihabbannote. Gobbate aana wore sainohu kolishshu bassi hegerera dihawamannoho. Mootimma seera ayirrisiisate adhitino qaafonnino gamu reyitino; gamu qafadante seeru hundaanni ikkitino. Gattinorino halalla kinnate godiranna dubboho maaxante buko laaxxannino hunote assootinsanni kayinni dihiggino. Hashsha barra hunote assootinsara elannonsa gede futakku gede bale untanni galte hossanno.
Mootimmano gobboomitte annimmanna agarranniseha fulate qoqqowunniha keeraanchimmanna ga’labbo agarsiisate; hunote gaamonni diigantinota safote latishshuwanna uurrinshuwa wirro gatamarateni hattono mannoomitte kaa’lo shiqishanni afamanno yaannara daga kaphu duduwinni awaawuranni, hasi’rirono waajjishiishanni hattono danchummatenna diigantinota safote latishshuwa wirro loosate aana noo ogeeyye aana hilo iillishanni aganna kiirsiisino. Isinni xitiisi’rino giira isonni ittannasi afamanno.
Isinni kisanni; qole isinni kisamummo yaanni dagate kaa’linoha lawanni mitto ragaanni kalqoomu dagoomira miidiyubbatenna uurrinshuwate ku’lanni; wole ragaanni kayinni mannoomitte kaa’lo qoqqowu manni afi’rannokkinna teessabbe hee’ra dandiitannokki gede babbaxxitino sharresi loosanni afamanno.
‘’Qoqqowu giddo hude ubbino; mannoomitte kaa’lo dagate di-iillitino; daga loosonsa loosi’ra dodandiitino. Tayxe baatto loosi’ra hoogguro qoqqowu daga hudetenni ganantanno’’ yaatenni kalqoomu dagoomira ku’lanni keeshshino. Daga mannoomitte kaa’lo garunni adhitannokki gede kakkaysanni; ikka hoogisiro kayinni mannoomitte kaa’lo iillishshanno mannootanna diigantinota safote latishshuwa wirro gatamartanno mannoota shaatenni dagate keeraanchimma ho’lino.
Ikkollana mootimma qansootu keeraanchimma agarsiisate annimma noose daafira daga hawadi yannara teesse giwirinnu loosonsa loosidhanno gede; cancishaano hunote gaamo kultannonsaha kaphu duduwo agurte bushanna dancha hattono elonna gawajjannonsaha baddanno gede hedote yanna aatenni seera agarsiisate qaafo adha agurte olano uurrisate muro sayissino. Konni kaiminni gobbate gargarooshshu olanto Tigrayete qoqqowinni fultanno gede assitino.
Ikkirono dagate shettonninna qarrinni horosi agarsiisi’rannohu; dagate su’minni dadda’lannohu cancishaanchu gaamo xa kayinni xa kayinni harinshosi soorrarra wo’naalanni ‘’daga hudidharaati; milli miliqqi yinanni doogga cufantinonkena fannonke; horophilu foliishshi’rannowa fajjinonke’’ yaannoha waa kayisannokkiha gobba diiganno ajandasi harisanni afamanno. Tini harinsho rosantinoti cancishaanchu HWHT gaamo egennaminohonna badooshshesiiti.
Cancishaanchu HWHT hiittenne yannarano Tigrayete daga keeraanchimmara, latishshinna jireenyira uurre diegennino. Loosenna latise dileellino. Kayinnilla kipho kalaqanni; hude ubbanno gede assatenninna sharrote uduunnichisi gede horonsi’ranni keeshshinoti ayeerano maaxantinota di ikkitino. Konnira mittichunna qaru immaanye 1970M.Dra ubbino hudenni umisi horo agarsiisi’rinota qaaga calla ikkitanno.
Hatte yannara ubbino hude kaiminni shiqinshoonniha mannimmate kaa’lonna sagalete gide hire olaho ikkanno uduunne hidhino. Mannimmate kaa’lo iillishate yine fannoonni doogga widoonni hudidhinorira qamade ikkikkinni olaho horonsi’ranno qawwe eessi’rate horonsi’rinotano dhagge farcidhanno. Techono assanni noohu konneetilla. Daga keerunni heedhannokkinna mannimmate kaa’lo garunni iillitannonsakki gede; hawadi yannara loosidhe afidhanno laalchinni qarru giddonni fultannokki gede daga hudiissatenni sharrote hayyosi asse horonsi’ranni afamanno.
Kuni assooti cancishaanchu HWHT kalaqamisinni hanafe adhe lophinoha ikkasi ayino hawinota di ikkitino. Tigrayete dagano konne seekkite affe sharrantara hasiisanno. Uyinoonni hedote yannarano bushanna dancha elannosihanna hunannosiha seekkite badatenni keeraanchimmasi agadhateno umosinna oosiichosi cancishshanno gaamonni bada hasiissanno. Konnirano Tigrayete daga su’minni horosi agarsiisi’rate kainoha cancishaancho gaamo hegerera haxosenni dirrisse hoo’litara hasiisanno!
Bakkalcho Maaja 1/2013 M.D
