Qiddist Gezahany
Itophiyu daga hasattonninna xiiwonni daggino soorro harunsite HWHT mereershu mootimma ledo koffeenyu giddora e’’ansa qaangannite. Soorrote korkaatinni HWHT Itophiyu aana iillishshinoti miinju, poletikunna dagoomittete mitiimma noonkanni. Daga kayinni HWHT so’ronsanni seejjante soorrote harinsho giddo beeqqaano ikkitanno kaayyo uyitinonkanni. Tenne kaayyo horonsi’ra dandiitinokki HWHT soorrote harinshonni fula calla ikkikkinni Itophiyu keeraanchimma, ayirrinyinna gashshootu mittimma aana akkimale dano kalaqa hanaffino. Tigrayete qoqqowinni iillanno cancu assootinna lallambanni olu lallawinni ledote wo’mante gobbara e’e Itophiyu gobbayidi diinna ledo halamatenni canco, kiphonna darama kalaqansa suffino.
Konne HWHT cancishate assoote ittisate mootimma sasu dani furchote looso fooliishshotenni babbadde loossino. Umihu, HWHT soorrote biso ikkite suffanno gede paartetenna mootimmate ba’rera kaayyo uyinoonninkanni. Tenne kaayyo dihoronsi’neemmo yite mootimmannita keeru anga xiibbe xaaxidhe Tigraye e’ino. Konni gedensaanni babbaxxitino gobbate geerrinni, amma’note annuwinninna egennantino bissa widoonni hasaawunna keeru harinsho doogga injeessinoonninkanni. HWHT kayinni ‘’Ani calla massageemma; woy gobba diigeemma’’ yite amaddino hunote uurrinshanni kainohunni keeru sharro baala gumulantara di dandiitino.
Jeefoteno olu lallawa lallabbanni, olantote wolqansa jawaachishidhanni keeshshite gobbate gargartote olanto Aliyye hajajo aana dadillissannotanna dhaggetenni hambannikki gano iillishshino. Kunino Itophiyu keeraanchimmanna ayirrinye hattono gashshootu mittimma danote aana tuggannota xawadonna shiqqi yitino dano kalaqqu. Federaalete mootimmano gobba gatisate bayi’riidi seerinni tungoonnise yawo fulate hasidhannokki kipho giddora e’ino.
Hunaano HWHT wolqa harancho yanna giddo Meqele agurte dubbo e’u. Batinye massagaano reyitu; amadantu. Qajeelsidhino milishootinna addi wolqa noonsa doorshi olu uduunne maaxxe dagate ledo karsamate. Gama massagaano wolquwa halalla dirritanna batinye milishunna addi wolquwa kayinni surrensa qodho tirsiissukkinni uduunnensa dubboho maaxxe hala’lado daga ledo keeraano labbe karsantu. Mootimma qaru illachise gobbate dano ikkitinota finqila hunaano wolquwa dano iillishshanno deerra ittisanna hunaano yoote shiqisha ikkasinni roore anga beeqqaano wolqa maarote illenni la’anni keeshshitino.
Seera agarsiisate gaadi gedensaanni mootimmannihu qaru illachi darantino daga qola, hunaano HWHT wolqa diigginoha safote latishsha qolle gatamara, mannoomittete kaa’lo iillitanno gede assanna keerenna adawa Tigrayete qoqqowira halashshate. Konnira telekomunikeeshiinetenna caabbichu latishsha hananfanni gede, fayyimmatenna rosu owaante suffanno gede, baankete owaante hananfanni gede, looso uurrissino faabrikka looso hanaffanno gede, uurrite keeshshitinori safote latishshi pirojektuwa hanaffanno gede, polisetenna farcote owaante kaajjitanno gede, gibrinnu e’’o shiqqanno gede, kaa’lamaanote ikkado kaa’lo shiqinshanni gede hajo la’annonsa gobba giddonna gobbayidi halamaano bissa ledo loonsanni keeshshinoonni.
Kuni baalu ikkirono kayinni hunaano wolqa loossanni noo hunote loosinninna insa canco batissanno bissanni kainohunni hasi’noonni gumi daa didandiino. Itophiyu mootimma 100 Biliyoone ali birra sa’u agannara irkote, mootimmate owaante sufisiisatenna safote latishshi gatamarshira hosiissino. Kunino gobbate xaphoomu miinji baxxinohunni woloota qoqqowubbara iillitanno xiiwo luphiimate. Qoqqowubba baajetensanni ajishshe Tigrayete qoqqowo uurrisate irko assitinno. Irko assineemmo yitannno bissara hasi’noonnihu aleenni xiimbe injoo kalanqoonni. Dooramino sircho, harishshanna tiraaktere hirre iillishate wo’naalloonni. Gobba giddonna gobbayidi miidiyubba ikkado mashalaqqe afidhanno injoo kalanqoonni. Konni baalu loosira kayinni mootimma chuucishshu kiiro angase ga’mamate hixi xaadinose.
Hunaano HWHT wolqa xaa yannara diigantino wolqaati. Ikkollana seeda dirrara qoqqowoho diriirsitino waajjate tantano widoonni qansoota waajjishiishshanno, gadachitanno, shitanno, qansootaho kaa’looshshu gidi iillannokki gede gufissanno, kaa’looshshu loosaasine shitanno. Qansootu kaa’looshshe adhitannokki gede waajjishiishshanno, adhituro uytanno kaa’looshshu gidinni hunaano wolqara maaxxe uytanno gede gadachitanno. Tigrayete daga waajjillunni heedhanno gede gibbanno’’e yitannore shaate tantanonsa widoonni shiishiishshanno. Xaa geeshsha 50 ale mootimmate loosaasinenna ogeeyye maaxxe fuggino, madiissitinno, shitinno. Mitootu reeshsha gotu hurbaate ikkanno gede assitinno. Kunino ayeerano aleenni sharrammoommo daga gawajjannoha ikkeenna la’noommo.
Hunaano HWHT gaamo illachi daga olu wonqo assate. Konninni kainohunni sivilootu gadachante olantanno gede assanno. Qaaqquulle filtanni olaho qixxeessitanno. Baatto loosidhe galtannori loosonsa agurte halallaho tootayyaabbanno gede gadachitanno. Rosunna fayyimmate owaante heedhannokki gedenna loonsannikki gede gufissanno. Babbaxxitino dagate owaantera bobbakkanno ogeeyye shiishiishshanno. Qaaqquullunna amuwu mereero heedhe ola fantanno. Ganniro daga ganantu yite raartanno. Insara Tigrayete daga biilloonyunna horonsa agarsiisidhanno e’’o ikkinnina dagansa di ikkitino.
Baxxinohunni xa hee’noommo yanna gatu loosi yannaati. Tenne yannanni baatto loosidhe galtinori gatensa e’’a hoogguro wixu yanna sa’anno daafira aantete loosidhe galtinori kaa’lamaano ikkite keeshshitanno gede assannonsa. Cancishaano wolqa konne qarra uminsa kalaqqanni Itophiyu mootimmanna olanto asalensa duqqitara hasidhanno. Mootimmanna kaa’looshshu uurrinshuwa kaa’lo iillishshannokki gede, baatto loosidhannorira dooramino sirchonna harishsha shiqishshannokki gede gufissanni ‘’daga hudidhu’’ yitanni raartanno. Korkaatuno HWHT hee’ra dandiitannohu Tigrayete daga reyituronna qarra la’urooti.
Konnira Tigrayete yannate gashshooti sa’u yannara Tigrayete noo akata lainohunni qoqqowu daga riqiwamaano, zoonnatenna biirote massagaano, babbaxxitino basera heedhanno Tigrayete ilama, Tigrayete egennaammi, dureeyyetenna amma’note massagaano ledo assinoha sufote hasaawa kaima assatenni:-
1. Hawadi yannara daga noonsa dhuka horonsidhe ga’labbi yite loosi’ra dandiitanno gede kaayyo aate;
2. Xaa geeshsha qarrantinorira iilla dandaannohu ikkadu kaa’looshshu gidi noonke. Ikkollana Tigrayete noo kipho korkaatinni gufisamannohu ka’looshshu shiqisho loosi kalaqamannokki gedenna qarrataammaho woyyaabbino doogonni kaa’looshshu uduunne shiqishate dandiissanno gede assate;
3. Baxxinohunnino babbaxxitino Itophiyu qooxeessuwara mininsa diigaminonsarenna qarru giddo noore hawadu e’ikkinni mootimma kaa’late loossannonte gede Tigrayete qoqqowirano mininsa diigaminonsa daramaano keerunni qaensa qolate doogo fanate;
4. Halallaho noo wolqa mereerinni mootimmate ledo hasaabbe keeru doogora daate hasidhanno wolqa kalaqamansanninna tenne wolqara keeru doogo fana hasiissannohura;
5. Techo geeshsha mootimmannihu qaru illachi gobboomu doorsha gumulsatenna dagate fajjo afi’ra keerunni gumulamasenninna mootimma gobbanniha qara qara qarrubba sufotenni tirtanno doogo hadhuro danchaho yine ammanneemmo daafira;
6. Roore anga hunaano wolqa massagaano amadantinore; reyitinorenna horo uynannikki deerra iillitino. Ikkollana gamu daga gadachishshe ola fante akkimale gawajjo iillishshanni noohura tenne lamala giddo assinoonni kiphonni cancishaano huunaano wolqa konni aleenni daafursate dandiinoonnihura;
7. HWHT giggili haja assite daga hudidhanno gede assatenni Miidiyu hajora horonsi’rate millissanni nooha ikkasinni;
8. Tigrayete dagara poletiku furcho hasa nooseti mootimma ikkinnina dagate hajo noonsakkiri HWHT hunaano wolqa di-ikkitino. Konnirano mootimma roorenkanni cinca ikkite poletiku furcho aa noosehura;
9. Daga kaayyo afidhe furchote biso ikkitanno kaayyo injeessate dandiinanni gede;
Federaalete mootimma mannoomitte kaima assitinota ledote gawajjo kalaqantannokki garinni ola uurrisate sumiimme assitanno gede Tigrayetenna wo’mante keere hasidhanno daga su’minni xa’mi’neemmo. Yitannote shiqqino hedo.
Bakkalcho Ella 24 / 2013 M.D
