Ilante lophitinohu Addis Ababu Quchumiraati. 12 kifile rosose gumulte tekiniikenna ogimmate rosi mine e’u gedensaanni deerra shoole rosose harunsitino. Rosisera qotehono umisenni uduune gowate ogimma faashinete diizayne ledo karsite rossino. Rosu gedensano uduunne gowate ogimmasenni qaxarante loossino. Qaxarante loossu hedeweelchonnino ogimma seekkite kaajjishidhino. G H S gaarmentete loosu harisaancho Dukko Genneti Sewunnetiti.
Uduunne gowate ogimmase seekkite amaddinoti dukko Gennet Federaalete shiimmaaddanna manaadda Maanufakicheringe Industirra Latishshi Ejensera qajeelshiishaancho ikkite 6 dirira qajeelsha uyitino.
Hatte yannara faashinete diizayne handaarinni qajeeltino maassamate borro loossanno babbaxxitino gobbuwa qansooti gobbate giddora daatenni Federaalete shiimmaaddanna manaadda manufakicheringe industirra latishshi ejense ledo mittimma loossanno. Dukko Gennetino babbaxxitino gobbate gobbaydi gobbuwanni dagganno ogeeyye afi’rate kaayyo xaaddeennase lowo egenno afidhino. Kunino ogimmase woyyeessi’ratenna lossi’rate dandiissiisinose. Konni aleennino gobbanke faashinetenna diizaynete ogimma techo iillitino deerrira umise qeecha fultino.
Dukko Genneti gobbanni daggino ogeeyye gobbate giddo afantanno faafirikka giddo loossanno diizaynerootinna qajeelshiishaano qajeelshiishshanno yannara egennote reekkonni gobbaanni babbaxxitino diizaynete maxaaffa afi’rate kaayyi xaadinose. Tenne yanna afidhino egenno afidhino rosichino techo iillitino gumira jawa safo ikkino. Ise qajeelshitino rosaanono babbaxxitino yannara qixxaabbanno gobboomu faashinete diizayne heewo aana beeqqaancho ikkite afansha afidhino.
Ise rosaano ikkitino wedelli uminsanni uduunnu gowattote uurrinsha fa’nite loosa dandaansa lowo hagiirre uynoseha ikkasinnino aleenni umiserano lowo kakkaooshshe kalaqinose. Uduunne gowate looso umisenni loossuro roorenka gummaame ikkitara dandiitannotanna qansootaho loosu kaayyo kalaqatenni gobbate miinjira qeechase fula dandiitannota huwatte doogose mite yite hanaffu.
Techo geeshsha babbaxxitino doogganni kaa’litannose maate umise looso hanafate “A” yite ka’uta loosoho hasiisanno womaashsha codhitara kaa’lise. Qaxarantino loosose agurtukkinni lame loosaasinenna 60 kumi birri kaimu kaappitaale Gennetinna Hibisti uduunnu gowatto gutu loosi maamara yaanno daddalu fajjo fushshidhu. Uurrinshate loosise gedensaanni hashsha hashsha uduunne gowate loosese suffu. Alba qaxarante loossanno loossanno loosi mini iseno lede wolootta loosaasine hasi’ri yannara woshshannonsa gede kule loosunni geegiissinsa. Tenne yannarano Dukko Gennet yaaddo nookkiha qixxeessitino umise uduunne gowate looso wo’ma yannase uyte loosa hanaffu.
Sumbetenni ka’niro baalunku coy suwinohanna qinaawinoha ikkannota ammantannoti Dukko Gennet, loosu geegiissamase dancha hedeweelcho ikkitino gede adhite umise loosira e’u. Loosu qinaawirono hoogirono umisi hajo yaatenni lamenna sase xibbe maashinna noonsa uurrinshubba ledo worbimmatenni garafo heewisamatenni Vaatete amanyooti giddora eatenni hasiisanno baatooshshe baattanni wo’munni wo’ma uduunne gowate loosi giddora e’u.
Haaro looso hananfanni woyte dikko afanta geeshsha jifo nooha ikkanohuranna loosoho noose quqquxammenni kainohunni Dukko Gennet mito mito woyte looso hasi’rate fultanno. Loosaasine afidhanno woyte looso hasidhanno gede kulatennino looso afidhanno. Tenne yannara weelote mine fa’nitinota affinoseti albi rosaanchose batinye weelonna miizete uduunne gowate adhitino looso kaa’litese loossanno gede assitinose koyishshinni hallanyu uduunnu gowatto loosira doogose fa’nantu.
Akatisenni looso doora baxxannokkiti Dukko Gennet loosu afamanno darga baala suufatenni looso loosa duuchunku woyti assootese ikki. Hadhu doogo baala loosa hajajante albino ikko haaruudde owaatamaano kalaqi’ratenni loosose isilaanchimmatenni loosatenni suffu. “suutu suutunni quuphichu lekkatenni ha’ranno” yinanninte gede harinshotenni owaatamaano kalaqidhanni afansha afidhanni dikkote giddora hala’ladunni e’u. Hatte yannara hiikkuyno dani looso loossannoha ikkirono xaa yannara kay babbaxxitino fayyimmate uurrinshubbara baxxewoo garinni fayyimmate ogeeyyera, agarote loosaasineranna co’ichimmate loosaasine uddidhanno uduunne garafotenni heewisantanni shiqishshanno. Konninnino batinye owaatamaano kalaqi’ra dandiitino.
Maano nafa umise sharronni loosu giddora e’e owaatamaano kalaqi’ra dandiitinoha ikkirono dikkote giddo leeltanno coyibba tii”ase kissannonna badhera gatissannore ikkitinota Dukko Genneti coyidhanno. Baxxewo garinni garafote giddora e’e heewote hiiqqite e’anno looso isilaanchimmatenni loossannokki uurrinshubba hee’ransa xawissanno. Ledoteno mangittete uurrinshubba giddo heedhe garafote heewo egennammetenninna muishshunni becimalsitanno batinye assootta hee’raseno coydhanno. Kuri assootubba handaara gawajjatenni sa’e miinja gawajjitannota, gara doogonni loossanno loosaasine mooraale kissannota ikkitinotano kayissanno.
Dukko Genneti kurinna labbanno qarrubba gaarantanni weelote loosinni fulte hospitaallate badooshshu uddanna (yuniforme) loossanno. Loossino uduunneno mangittete uurrinshubbara garafotenni heewisante, hallanya hospitaallara qole garafo nookkiha sumiimmetenni loosse shiqishshanno.
Addis Ababaho Messalemiyaho afantanno G S H gaarmente gobbaanni Genneti uduunnu dizayne qajeelsha yitanno uurrinsha hakkonni fante qajeelsha aate bobbakkino. Qajeelsha hasi’re daanno mittoreno dandaannokkiha haadhe qajeelshite COC keensiisatenni hakkonni qaxaratenni loosu kaayyo horaameeyye assitanno.
Mereersha rosu biironnino afansha afidhinoha ikkanna batinye qajeelaanonnino baxamme afidhino. Koronu fayya korkaatinni qajeelshu uurrinsha cufante wirro fa’nantinoha ikkirono qajeelaanote kiiro kayinni albi gede ikkitara didandiitino. Kayinni garmrntete loosi danchu akati aana afantanno.
Dukko Gennet garafo qeelte looso hanaffuro 25 ikkitanno loosaasine amadde loossannoha ikkanna loosu bairo 16 ikkitanno loosaasinera loosu kaayyo kalaqate loossanno. Loosu afami yannara kontiraata 30 ikkitanno loosaasine gobbaanni handaaru ogimma giddo e’e loossanno 8 uurrinshate loosaasineno noose.
Qara maashineno lendeenna loosoho owaattanno 20 ikkitanno uduunne gombanni maashinnanni loossannoti Dukko Genneti, bati’rino loosi daanno yanna Qidaamenna Sambata lendeenna galtanno mine nafa loossanno gede coyidhanno. Fooliishshose yanna horonsidhe loossannoti 10 ledote maashinnano noose. Minese heedhe loosose loossanno yanna maateseno beeqqisiissanno.
Gaarmeentete loosira horonsidhanno maashinna gobbanni rosiisate horonsidhanno 15 uduunne gombanni maashinnano nooseha ikkanna, uduunne gowate roso burrisa rodoose rosiissanno. Rodoose gobbannino mitu mitu lossidhino ogimmate hala’lado egenno noose maatese miilla qajeelshaho beeqqaano ikkansannino sae rosono rosiissanno. Uurrinshate gowattote qajeelshi 3-4 agani geeshsha adhannoha ikkanna, ledote qajeelsha adhitannoha ikkiro 6-8 agani geeshsha keeshshanno.
Dukko Genneti qajeelsha adhitanno qajeelaano mereerinni uduunne gowatenni uurrinshase giddo qaxarantanno assatennino loosu aana xaaddannose mannu wolqa anje gatissanno gede huwachishshanno. Qajeelshu uurrinsha fanate ka’u yannara mixose uduunnu gowatto handaarira xaaddanno qajeelino manni wolqa wonshate ikkinota coydhanno. Isenni sae wolootta uduunne gobbanno uurrinshubbara ikkitanno mannu wolqa shiqishate noose hasatto uurrinsha fantinotano xawissanno. Konnirano lowo yanna handaaraho qajeelsha uytanni keeshshase lowo kaa’lo assinose gede coydhanno.
Uduunne gowate loosira hasiissannore ikkitino eubba Markaattote daddalaanonni hidhitanno. Ikkollana xa noo gobbaydi soorro anjenninna waagu soorramme korkaatinni loosu uduunne wodani gede di-afi’radhanno. Waagu lexxonna uduunnu wodani gede afama hooga qole owaatamaasinese ba’anna baxxeewo garinni isilanchimma noo hocco hidhe loosate jifo ikkinose gede coydhanno. Huccunni gobbaannino babbaxxitino hiqichubbano lede wole eubbano horonsidhanno gede coydhano.
G S H gaarmente babbaxxitino hospitaallanni shiqqannose hajajora barrunni 200-500 uddanna geeshsha loosate dandoo noose.
Rosaanchimmatenni ka’e uduunne gowatenna dizaynetenni qajeeltinori hattono seeda yannara jawa qajeelshiishaancho ikkite qaxaramatenni loossinoti Dukko Gennet, qajeelshiishaanchimmatenni loossu yannara afidhino ogimma amadde handaaraho roorenka loosatenna lophate batinye lagganna ilaalla fultino. Fulanna dirrasennino uduunne gowate handaarinni batinye rosichonna egenno afidhino. Afidhino egennonna rosicho woloottaho saysate yaatenni 60 kumi kaimu kuusonni hanafino gaarmentenna uduunnu gowatto qajeelshi uurrinshasetecho xaphooma kuuso 1.5 miloone birra iillitino. Dukko Gennetino uduunne gowate ogimmanni batinye gumaho iillishasenni seekkinose meyaata ikkate dandiitino.
Anteteno jawa faafirika uurrisatenni gobbaydi gobbanni e’anno uddanna gobbate giddo riqiwatenna hala’lado loosu kaayya kalaqate ajuuja noose. Ajuujase wonshateno dandaamise deerri baalunni guurtanni afantanno. Ninkeno mixose wo’mitara halchonkeeti.
Addisu Adoola
Bakkalcho Ella 24 / 2013 M.D
