Addisu Adoola
Loosu hedeweelchonni lekka Alatta Wondira massitinonke. Alatta Wondi Quchumi Sidaami galo quchumma mereerinni mittoho. Afamannohuno Sidaamu Dagoomu Qoqqowi Mootimma Qaru Quchumi Hawaasinni Wodiidoonni 66 kiilo meetire xeertinyi aanaati. Quchumu xaa yannara Qoqqowoho tantannoonni haaroo zoonna mereerinni mitte ikkitinoti ‘Wodiidi Sidaami Zoone’ yinanni zoonera qara quchuma ikke somamino. Ninkeno konni quchumi millimillo towaantanni waa goorine mitto mine e’nummo. ‘SD Golden Juusenna Bergerete Mittimmate Loosi Maamari’ mine’.
Kuni mini addi addi rosu uurrinshubbanni maassante daggino wedelli gamba yite maamarunni tantanante loosidhanno mine ikkanna; konni albaannino konni maamari daafira macca gantanni keeshshitinonkeha xa kayinni dargaho afamme millimillonsa la”atenni wolootuno looso hasidhanno wedelli afidhara dandiitannohu danchu rosichi hee’ranno yaatenni tenne lamala Gaazeexinkera seyoote gafinni ki’ne nabbawaanonkera qineessine shiqinshoommo.
Su’mase Sixoota Desta yaamantanno. Ilante lophitinohu Sidaamu Dagoomu Qoqqowi Alatta Wondi Quchumira addi base Caffete yinanni olliiraati. Dirise rosoho iilli woyteno rosose mite yite hanaffe 12ki kifele geeshsha hakko ilantino qarqarira rossino. 12ki kifile fonqolantu gedensaannino abbitino woyyino guminni Adaamu Yuniveriste e’e 2013M.D Bizinesi Manaajimentetenni umi digirenni maassantino.
Yuniveristetenni maassamme danganni woyte maateno ikko dagoomu agarannoti mootimmate loosi mine qaxaramme loosate kaayyo kayinni iserano ikko ledose miillara ditoltinonsa. Looso hoogge Lamalu agani geeshsha minese ofoltinoti Beetto Sixoota, gedensaanni kayinni mootimmate mini looso calla agadhitanni baqqaalla cu’midhe minese ofolla doorshase diassidhino. Saonka rossino rosi golinni heedhanno Alatta Wondi Quchumira afantanno mitticho Hoteele shiqqe rossino rosise gola odeessite fanu loosu baychi hee’rinsaro ogimmasenni uurrinsha owaata hasidhannota xawissannonsa. Hoteeleno rosise tajenna loosoho noose kaakkaooshshe baxatenni Hoteelete loosu harisaancho (manaajere) assite qaxarteennase looso hanaffu. Tini yannano addi addi manni ledo egennamatenna owaatamaano amaxxinanni gara afate kaa’litinosehano ikkiro qaxarantinohu manni Hotelera kayinni seeda yanna loossanni keeshsha didoodhitino.
Konni gedensaannino hasidhannohu umise loosira higate wodanise kakka”anno. Ikkollana kayinni hasidhanno loosira ikkanno geeshshi womaashshi angasera dinoosenkanni. Kayinni, “looso loosate hasattolla heedhuro loosu dibaino” yitannoti Beetto Sixoota; mittu agani keeshsho gedensaanni qaxarantino Hoteelenni fulte umise looso loosi’rate mudhitanno. “Albaannino ikkiro roso rosumma annara mootimmate loosi mine qaxarame calla looseemma yitanno hasatto dinoe.
Saonka heedhanno hedeweelcho baala horonsi’re umo’ya woyyeessammara dandeemma; tennerano rosa’ya roore injo ikkitannoe yeeti” yitannoti Beetto Sixoota; maatese mootimmate qaxarante loonsara noonsa hasattonna maassamme dangiro mootimmate loosi mine calla loosa hasiissanno gede noohu dagoomu laooshshi korkaatinni mootimmate loosi mine qaxarante loosate heddurono kayinni yannate nooti mootimmate loosi mini loosu ruukko korkaatinni looso afi’ra didandiitino. Mootimmate looso afi’ra dandaa hoogase kaiminni qaxarante loossino manni Hoteele looso rosatenna umose qixxeessate kaa’litinose gede qaagganno.
Hakkonni gedensaanni loosoho ikkanno woxe afi’rate illese duuchawa qolte kayissurono jawiidi rosu uurrinshanni maassamme danganni woyte isono meyaa beetto mootimmate loosi mine qaxarante calla loosa noose yaannohu dagoomu laooshshinna maatesewiinnino ikkiro loosi’reemma yitanno umise loosira jawaachishannoseha; umise looso hanafate hasiisannose kaimu womaashshanna mooraale aannoseha hoogase coyibba heddino garinni hadhanno gede diassitinose. Kayinnilla, “Albillicho ajuuja amande ka’niro sa’nannikki guffa dino” yitanno.
Anniseno “umi’ya looso loosi’ra hasi’reemma’’ yitanno hedo shiqishshusi yannara horo shagaggiirinoseta qaaggannoti Beetto Sixoota; xaa yannara kayinni loosse leellishshino guminni maateseno ikko dagoomu meyaa beettora noosi laooshshi soorrammanno looso loossinota coydhanno. Rosu dooggase giddono ikko loosu kalqera meyaata ikkasenni xaaddannise keeshshitino jifo shota ikkitinokkita coyidhanno. Beetto Sixoota, “giddonkenni ajuujalla heedhuro hiittino xaaddannonke guffa kaajjishshannonke ikkinnina doogonkenni digatissannonke’’ yitanno.
Wedellitte Sixoota, hasidhannonna halchitanno umise loosira bobbahate hasatto gumu’late looso hooggino wedelli ledo gamba yite maamarunni tantanamatenni Oomote uurrinshanni 100,000.00 (xibbee kume birra) liqoo adhite ‘SD Golden Juusenna Bergere Mittimmate Loosi Maamara’’ tantanatenni loosa hanaffanno. Liqiidhino birrano Lee agana sa’inokki yanna giddo loosse qoltinoha ikkanna xaa yannara umisennino sa’e hundaseenni 14 qansootira uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqqino.
Baxxino garinni konne looso hanaffu yannara togoo loosi konni quchumira dirosaminonkanni. ‘’Kuni loosi kisaarsannohe; qoleno ati meyaa beettootina didandaatta’’ yitannoti dhuuchu manni hedo noohano ikkiro xa kayinni dagoomu “hada kaajjinella loonsiro soorro dagganno” yitanno ammano widira reekkamanni noota huwattino gede kultanno. “Looso hanafate albaanni balanxe hedotenni calla waajjine qarru xaadaera dandaannoe yine waajjiniro uurrinella gantanni. Konni daafira gumu nafa daa hoogiro mittoricho wo’naalle nafa hooga woyyate” yitanno.
“Mannu hasaawannotenni waajje badhera higoommaro aneno gobbaanni kuri Tonaa Shoolunku manni buddeenni badhera higanno. Ani tenne guffa baala qeele sa’’a’yanni kayinni konni manni baalaho loosu kaayyo kalaqantino” yitanno. Xaa yannara maatete anga agadhatenni fulte wolootahono loosu kaayyo kalaqqe afantannoti Beetto Sixoota; “Heeshsho’ya aana nafa lowo soorro daggino” yitanno. Beetto Sixoota, xaa yannara loosidhanni afantannohu kiru minira ikkino gede coydhe; hala’ladonna umise baycho afidhoommero loosose kawiichinni woyyino garinni halashshatenni kiironsa 70 manni alira loosu kaayyo kalaqate mixo noose gede coydhanno. Baychu ruukko korkaatinni horonsi’ranno manni ofollanno baycho hooge agure fulanni noosehura mootimmano konnira hasiisanno geeshshi baycho uytannose gede xa’midhanno.
Jeefoteno, Beetto Sixoota, wedellu anga lowore loosa dandiitanno wolqanna egenno no. konni daafira wedellu mootimmate loosi mini looso calla agadhatenni fule noo injo baala horonsidhe umonsa soorritanno gede amaaltanno. ‘SD Golden Juusenna Bergerete Mittimmate Loosi Maamari’ naandanninna wolootahono rosicho ikkanno maamara ikkino gede coyi’rannohu Alatta Wondi Quchumi Kantiiwi Kalaa Gedahun Gabbiso; quchumaho mootimma qixxeessitino loosu kaayyo handaarira bobbakke umonsa soorra hasidhanno wedellira quchumu gashshooti hasiissanno irko assate kaajje loosanni afamanno gede xawisino. Wedelluno mootimmate mini looso calla agadhantenni fulte wole mootimma qixxeessitanno loosu kaayyora bobbakke horaameeyye ikkitanno gede sokkasi saysino.
Bakkalcho Ammajje 9, 2015 M.D
