Amsaalu Felleqe
Wedellimmasinni buxima hunate lowontanni sharramino. Maatesi woxu wolqa lowontanni duushshitinokkita ikkitinohura maatesi heeshsho woyyeessate babbaxxitino hayyo kalaqino. Babbaxxitino halchosi wonshi’rateno looso hanafinohu wedellimasinniiti. Seyoote iillate ajuuja amade ancjesinni loosoho millisa hanafinohu wedellichu; minisinni 30-40km xeertinyi geeshsha ha’ranni rosino; loosinono. Anjenni hanafe noosi hasattosi wonshi’rate assino wo’naalshisinnino jawu deerrira iillara dandaannota hedannonkanni.
Wedellimmasinni hanafe loosu giddora eatenni gummaamo ikkinohu techoohu seyoote gafi wisinchinke wedellichu Daagim Xibebu yaamamanno. Adaamu quchumira afantanno ‘’Naflet Hoteele’’ annaati. Ilame lophinohu Oromiyu qoqqowira Arsi Roobe quchumira ikkanna; umi dirimi rososino hakkiichonni ilamino basera harunsino. Laynki dirimi rososi kayinni Adaamu quchumira harunse danchu guminni gumulino. Rosaancho ikke hee’reno heeshshosi woyyeessara dandaanno woxe afi’ranno doogga hasi’rannonkanni.
Rosisinni dancha guma maareekkisiisatenni yuniversite eessannosi guma abba dandiinotano coyi’rannohu Daagimi; ikkollana, yuniversite eate doorshi dinoosinkanni. Yuniversite eantenni loosu giddora eatenni woxe afi’ranno doogga hasi’ratenni Allaage gibirinnu kolleejje eanno. Kolleejje sasu dirira qajeelsite maassiissino qajeelaano maassantanni heedheennanni loosoho gaamtannota afinohura doorshisi garahonkanni. Allaage gibirinnu kolleejje e’’e sasu dirira rososi harunsi gedensaanni maassame looso amade aganu baatooshshe afi’ra hanafanno. Boseti yaamamanno woradira mitticho baadiyyete ollii latishshu xaawira gaamame looso hanafi yannarano aganu baatooshshisi 530 birra ikkinota qaaganno.
‘’Buxicho maatenni ilamoommoha ikka’yanni nooe doorshi rahe looso amade woxe afi’ra ikkirono afi’reemmo woxi kayinni heeshsho’ya soorrannokkiha ikkinota huwatoommohura woleno eote bue kalaqate wo’naaloommo’’ yaannohu wedellichu Daagimi; miinjasi lossi’rate dandiisiisannosiha daddalu looso kalaqate hedanno.
Aganu damoozinni heeshshosi massagate ledotenni; lamalate giddo Qidaamenna Sambatu barra roso hanafe fushshannoti woxu fulo roorenkanni heeshshosi aana hekko kalaqqusi. Konnira, wolootta doorshuwa hasi’ratenni deaminokkihu Daagimi; seyoote harinshosira safo ikkitinosi dago kalaqantusi. Adaamu quchumiora Yerer faabriki qooxeessira laddinoonni egensiishshaatinkanni dancha dago ikkinosihu. Egensiishsha lae tittirotenni huwatate yanna diadhinosi. Hattenne yannara looso hanafate kaimu kaapitaale hooggusirono afi’rino kaayyo sayse aate hasi’rinokkita qaaganno.
Kiraho qixxeessinoonniti sagalete kiwawe sagale shiqinshanni uduunne wonshinoonnia ikkirono; aganunni lame kume birra kiraho xa’mamanno. Kirahonna looso harisate ikkadu woxi hoogisirono hasattonna kakkaooshshu noosi daafira looso hanafate dandiisiisannosi doorsha hasi’re kiwawete aganu kirira xa’minoonni woxe boco baate; boco kayinni loosanni baatate halammensa xa’mire loosa hanafi.
Looso hanafi yannarano kiwawete kirinni roore hasiisannore wonshanni owaatamaanote sagale qixxeessanni shiqishate lowo jiffa xaaddinosita qaaganno. Hiikko qarrino kayinni yannate geeshsha ikkinnina sa’’annoha ikkasi huwatinohu wedellichu Daagimi; mala kalaqa noositano ammani. Ikkinohura, kiwawete mule afamannohu seeru uurrinsha kolleejje dancha kaayyo gede horoonsi’ratenni kiwawete afantanno base leellishshanno kaarde qixxeessatenni rosaanote tuqisanno. Mazigawa qixxeessatennino mittu mittunku rosaanchiwiinni 100 birra xaphoomunni 30 kume birra gamba assatenni liqootenni sagale shiqishansara qixxaawinohu wedellichu Daagimi; daddalu loososi hattenne shaete kiwawenni hanafinota kulanno.
Loososi hanafi yannarano wole dancha kaayyo afi’re horoonsi’ra dandiinota kulannohu wedellichu Daagimi; hattenne yannara wedellu tantanante mootimmate irkonni babbaxxitino loossara bobbakkinota huwate isino tenne kaayyo haraameessa ikka dandiino. Hooffaydinna manaaddu interpirayzenni tantaname afi’rino fajjonni ‘’Fele Jireenya’’ yaamamanno sagalete mine fani. ‘’Fele Jireenya’’ yaannohu Oromote afiinni tirosi ‘’Heeshshote mala’’ yaannoha ikkanna; togo yee su’minohuno daddalu loososi hanafino gara affino owaatamaanosiinni ikkinota coyi’ranno.
Mootimma uytinosi kontiinere giddo umisinni sagale loosanni haammata owaatamaano afi’ra dandiino daafira harancho yanna giddo gummaamo ikka dandiino. Kontiinerete gobbaannino babbaxxitino mootimmate gambooshshu harubbara bununna shaete owaante aatenni loososi halashshatenni shiimmaddu interpirayzenni mereerima interpirayze widira reekkamino.
Wedellichu, 500 kaimu kaapitaalenni hattono egennotenni, ogimmatenna jawa hasattonni hanafinohu daddalu loosi jajjabba hoteele deerrinni loosateno dandiisiisinosi. Konni garinni, Adaamu quchumira babbaxxitino korkaattanni loossa uurrissinore jajjabba hoteella kirunni adhanni loossa kaajjishe loosatenni ‘’Naflet Hotel’’ yaamantannota umisi Hoteele minino.
Naafleeti Hoteele minara albaanni Adaamu quchumira lame jajjabba Hoteella 120 kumi birrinni hattono 250 kumi birrinni karaayyae loosino. Konni garinni Hoteelete loososi halashshatennino sae handaaru loossa seekke huiwatate kaayyono afi’rino. Yanna yannantennino owaatamaanosi kiiro lexxitanni hadhu; mootimmatenna hallanyu uurrinshuwarano bizinesete kaarde bebbeehatenni loososi roorenkanni egensiisa dandiino.
Hoteelete industirenni umosi seekke egensiisa dandiinohu wedellichu Daagimi; 750 miliyoone ale woxu fulo asse yannaasinchonna biifado ‘’Naflet Hotel’’ minino. 1600 kaaremeetire hala’linyi aana minantinotinna lamala fooqe noose Hoteele minne gudate lamala diro gudino.
Hoteele deerrase agartinotanna 38 daallasa amaddinote. Adaamu quchumi konfiraanse turizimenni egennaminoha ikkasinni; Naafleeti Hoteeleno roorenkanni konfiraanse turizime owaante uytannote.
Hoteelete industirera hala’ladunni beeqqaancho ikkate loosanni noota kulannohu wedellichu Daagimi; hoteelete handaarinni uynanni owaantera ledotenni woloottano babbaxxitino daddalu owaante hanafate loosi giddora eanni afamannota coyi’ranno.
‘’Hoteelete daddali widira abbinoehu xaadinoe qarraati’’ yaannohu wedellichu Daagimi; buxima daggannohu kaajjine loosa hoogatenniiti yee ammananno. Konnirano, loonse heeshshonke soorra dandiisiissannonketi kalaqamu jiro gobbankera noo daafira sharramme loonsiro buxima huna dandiinanni yaanno. ‘’Duuchanka woyte dandiineemmo yitanno hedonna kakkaooshshi hee’rinkero shiimurinni ka’ne hixamanyine loosanna gummaamma ikka hasiissanno’’; yaanno. Isino shiimmaadda yinanni interpirayzenni hanafe techo jawu deerrira iillinota kaysatenni.
Shiimmaaddunna hooffaydi interpirayze yinannirira babbaxxitino tiro uynannire ikkiturono; giddonsanni kayinni bacare afi’ra dandoommo; baxxinohunni, gutunni loosa jawa deerra iillate qeechisi jawa ikkinota kulate hasi’reemmo yaanno. ‘’Quuphichu hoogiro lukkicho nookkinte gede; shiimmaadda yinanniri hoogiro jajjabburino dihee’ranno’’ yaanni handaarunni afi’rino horo xawisanno.
‘’Naaflet Hoteele’’ xaa yannara 150 ikkanno qansootira loosu kaayyo kalanqqinoha ikkanna; albillichono 15 kume ikkanno qansootira loosu kaayyo kalaqate ajuuja noositano kulanno. Baxxinohunni, Hoteele uytanno owaante woyyeessatenna Naafleet yitanno Hoteella babbaxxitino quchummara halashshate illacha amadinota coyi’ranno.
Lowo manni noonsari shiimurinni hagiidhanni heeshshonsa roorenkanni woyyeessi’rate loosannokkita la’nanni dagoomi giddo umisi kakkaooshshinni loosi’re techo konni deerrira iillinohu wedellichu Daagimi; isi kayinni buxane maatesiwiinni ilaminota qaaganni duuchanka woyte buxima hunate kakkaooshshunni loosi’ra dandiinota kulanno. Anjesinni assino wo’naalshinnino techo seyoote deerrira iillino. Buxima loosunni ba’anno yitanno ammanonni hashsha barra loosi’rannohura albillichono konninni roore lophannota ammananno.
530 birri aganu baatooshshinni qaxarame loosatenni techo Hoteelete industire handaarinni beeqqaancho ikkatennideerrase agartino Hoteele mina dandiinohu wedellichu Daagimi; albanni buximate ledo sumuu yee hee’rate difajjino. Buxima qeela dandiinannihu loosunni calla ikkinota ammanatenni wedellimmasi yanna garunni horonsi’rino. Konninni, gummaamo ikkino. Wedelluno, iswiinni baca rosicho adhitanno yee ammanannohu wedellichu Daagimi; ‘’Wedellu hiikkonne loosono loosate haaronna iibbado wolqa noonsare ikkansa huwatte dandiineemmo yitanno hedonni shiimurinni ka’e jawa deerra iilla dandiitanno’’ yaanni amaalanno.
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
