Qiddist Gezaheny
Qatume hosirono hoongete shotunni anga diuyno. Mitiimma iima iimaho lexxiturono hamii’ni yee diadhino. Annisi 60 birri aganu baatooshshinni loosanni; ki’ne roso’ne calla rosse yiinsarono surresi difajjitino. Mittu loosu handaarinna mitte basera calla huxxame ofolla dihasi’rino. Gobbate giddonni gobbaydi geeshsha shiimunni jawu geeshsha looso doorikkinni loosino. Tenne baala sharrosinni dodame buxima aanisinni hoo’la dandiino. Techoonkehu seyoote gafinke wosinchi Haaji Toofiq Kediri.
Haaji Toofiq Kediri ilame lophinohu Galchimi Wollaggu zoone ‘’Mugi’’ yinanni baseraati. Rososino anjesinni hakkonni ilamino qooxeessira hanafino. Annisi bunu dikko yinanni uurrinsha agaraanchooti. Aganu baatooshshisino 60 birra ikkanna konni birrinni wo’ma maatesi gashshanno. Konne, annisi daafuronna maatete xiiwo anjenni huwatinohu Haaji Toofiqi; rososi 6ki kifilenni sae xiiwe hara didandiino. Roorenkanni loosunni maatesi kaa’lanni woyyaabbino heeshshote fooliishshowa reekkamate sharro assa hanafino. Ilamino qae buna lowo geeshsha laashshinanni qooxeessaati. Isi buna xinqinanni yannara giggile ba’’annoha woro woroonni xinqa hanafi; xinqi’rinoha giggilo buna udulumunni shurume dikko fushshe hire maatesi kaa’la hanafi.
Rosu mine kayinni wole looso kalaqa nooe yee hedi. Uulla uwino hoccootanna woraqatta gamba asse kuwaase loosanno; hattenne kuwaase lame saantera hira hanafi. Buxima kayinni dhuka huntusi. Rososino uurrisi. Annisi kayinni ‘’Ane gede agaraancho ikkattoraatini?; rosokki sufi’’ yaanni kulisirono isi kayinni giwinowa gati. Buxima qeelate ilamino qaenni fule Gaambeella hodhi. Hakkono koatte feyaa hanafi.
Rosiisaanchu wosiilisi kalaa Yaasin Kediri harunse qae qolisirono isi kayinni maatesiwa seeda yanna dikeeshshino. Laynki yannara Gaambeella ha’ri. Gaambeellaho ‘’Itang’’ yinanni qooxeessira daddalo mite yee hanafi.
Hakko qooxeessira haammatu daramaanonna kaa’lamaano heedhanno. Kuri daramaanonna kaa’lamaano uyinanninsa kaa’looshshu Zayitenni gattinonsata hirtanna Haaji Toofiqi la’’anno. Tini hedeweelcho zayitete daddalo hanafanno gede kakkayissusi. Konninni maatesi kaa’la hanafi. Ikkeennano, akkimalino qarra shotisa didandiino. Galagale ilamino qae hige mite yee buna kaasa hanafi. Kuni loosisi jawaante uysi. Annisino agaraanchimmate loosisira qoteho bunasi latisi’ra amadi. Bununo heeshshosi woyyeessanni day.
Haaji Toofiqi konne diuurrino; harinshotenni bunu daddalo hanafi. Tenne yannara wole mitiimma xaaddusi. 1983M.D buna hogowe hodhanna kontirobaandete yine amandisi. Tenne yannara hexxo mudhi. Qaera dihigeemmo yee mudhi. Qodhaancho ikkate kai. Qajeelsha adhe ilamino qooxeessira Gulliso yinanni basera gaamami. Qooxeessu budenna afoo dandaannohura Piropogaandu looso loosanno gede wolootu mannootiwiinni yawo uynisi. Konninni, gobbate daafira, baandeeru, dimokiraasete, dagate mittimmanna keeru daafira dagate huwanyo kalaqanni loosi.
Tenne yannara loosu aana hee’reenna annisi xa’masira daanno. Ani 60 birri aganu baatooshshinni lossanna’ne, atino konni loosinni huxxanteenna maatenke heeshsho disoorrantannona eeggatena rosokki uurrisoottowiinni sufi yaanni huwachishannosi. Gobbakki kaa’late hasi’rattoha ikkiro yeemmohere macciishshi yee huuccisi. Tenne yannara Haaji Toofiqi mittoricho hedi. Maatesi heeshsho soorrate loosu handaara soorrate mudhi. Loosanno uurrinshanni fooliishshote fajjo adhe umosi qodhaanchimmatenni fushshi.
Kaasi’rino buniwa hige latisa hanafi. Gedensono buna xinqe hirihu gedensaanni galagale daddalo hanafi. Bunu daddalosi Benishaangul Gumuzi qoqqowira sufe loosi. Konni qooxeessira daddalu loosi aana noo yannara minaamasi ledo egenname 1990M.D Asoosu qooxeessira mine kalaqi’ri. Buuyyote mininni Qorqorrote miniwa reekkami. Kaa’lama lexxitanni hadhu; maateno hala’litanna oosono lophitanni daggu.
Asoosu quchumira rosamino su’minni Arawete ollaa yinanni qooxeessira gallanni mine hidhi. Hidhino mine hee’ranni hakkonni mittu dirimi mine mi’ne qoqqowu mootimmate biiro ikkanno gede kiraho uyno. Bunu daddalonna laashshano hala’ladunni kaajjishe amadi; daddalisinnino lophanni day.
Daddalu hedono batidhanni daggu. Mittu handaarinni wole handaara hige lophanni hari. Awuropu dikkora hosannokki buna Yemenete, Sudaanetenna Jibuutira shiqisha nooe yee shiqishinoti fajjote xa’mo adhamooshshe afidheenna bunu daddalo kaajjishe sufi. Lowohunnino horonsi’raancho ikki. Aanteteno wolootta daddalu handaarra hasi’ratenni kayse kalqoomu dikko giddora ea nooe yaanno ajuujanni loosa hanafi.
Bunu daddalisi lophanni day woyte 1996M.D ‘’Amuna Konistiraakshiin’’ yee Asoosu quchumira fajjo fushshi’ri. Investimenteteno qaraxiweelo lame kaameella afi’ri. Qoqqowoho batinye safote latishshuwa loosa hanafi. Konninni, looso afi’rate kaayyo hala’litanni daggu. Qooxeessaho millissanno danchumma loossanno uurrinshuwa ledono xaadooshshe kalaqi’ri. Ga’rafo qeelanni ijaarshu loossa hanafi. Konninni, GIZ, IRC, OXFAM, World Vision, fushshitanno ga’rafonna qoqqowu mootimma shqishshanno xa’mo garinni batinye ijaarshu loossa loosino. Womaashshu dhukisino lophanni day. Dolche noosikki manchi Miliyoonetenni kiirranni woxe amadi. Gobba giddonna gobbaydi gobbuwanni rosicho afi’ri. Daddalu loosisi lophi; konninni, batinyootaho loosu kaayyo kalaqa dandiino.
2000M.D Addis Ababa ei. Konninni harunse loosisi hala’lanni ha’ri. Haaji daddalaanchonna kontiraakitere calla dikkino; gobbate geerchootino. 2004M.D hanafe sae sae gobbate kalaqantanno amma’note millimmonna labbino gaancenni batinyu wedelli usurantanna uurre dilaino. Gobbate geercho ikke cimimma amadanna amaala diagurino. Haaji, wedellu hajo aana albi Xaphoomu ministirchi kalaa Hayilemaariyam Dessaalenyi ledo albaanni xaade hasaawate geeshsha iillino. Kalaa Abbaadulla Gemmeda, Laynki Xaphoomu ministirchi kalaa Demmeqe Mekonnini, Ambaasaadder Redwan Huseeninna woloottu jajjabba loosu sooreeyye ledo hasaawatenni tiro abbate sharro assasi coyi’ranno. Konninni, batinyu wedelli usurunni tirantanno gede assino.
Haaji Toofiqi, ‘’Kalaa Belayineh Kindehu loosanno loosi hinaasiisannoe’’ yaanno. Mitto barra biirosi mareenna loosu daafira hasaamboommo, sumuuno yinummo yaanni xawisanno. Tenne yannara Wodiidi qoqqowi Wolqixxe mereersha assatenni Fibeella Zayite beehatenni 290 miliyoone birra Fibeellaho uyinoommo; ninkeno horonsi’raano ikkinummo; yaannohu Haaji Toofiqi; Addis Ababahono Fibeella Zayite bebbeeha hananfummo yaanno.
Konninni, ledote Dangootenni qarunni Siminto adhe Jimmahonna qooxeessaho bebbeehanni keeshshinota coyi’ranno. Haaji Toofiqi bunu daddalinni konistiraakshiinenniwa harinshotenni simintote daddalira reekkami. Konninni, haammata loosu kaayyo kalaqino. Womaashshu wolqasino lophitanni daggu. Gobba giddora eessanno gobbayidi woxu soorronni hige hige baankuwatenni baraarsha adhino.
Haaji Toofiqi gobbara hodhanno yannara hige hige la’’annori mittu coy no; lophitino gobbuwa daddalu aana calla illachisha ikkikkinni lophitinohu Industirete aanano loosatenni ikkinota huwatino. Konni garinni mittu shiimu Awuropu gobba laalchi wo’mante Afriku gobbuwara hiramanna la’’anno. Tenne yannara mitte hedo daggusi; ‘’ani gobba’yara qola hasiissannoe wulati nooe. Daddalunni saino laooshshi hasiisannoe’’ yitanno fooliishshowa reekkami.
Tenne yannara Haaji Toofiqi; Addis Ababunni 160km xeertinyi aana afantanno Bulbulaho Agro-Industirete paarke giddo 1.2 Biliyoone birrinni Industirete ijaara hanafi. Xaa yannara ijaarshu loosi goofanni nooha ikkanna 2016M.D kolishsho azimuudenna sagalete Zayite laashshatenni Itophiyaho gobbaydi woxu soorro abbate jawaatanni afamanno.
Haaji Toofiqi batinye heeshshote mitiimma sae barru sagale qarrinni fule xaa yannara ‘’Tok Business Group’’ uurrise 1000 qansootira loosu kaayyo kalaqqanno Industire loosanni afamanno. Xaa yannarano batinyootaho loosu kaayyo kalaqino.
Haaji Toofiqi annisi agaraancho ikke loosino ‘’Bunna Gebeya’’ yinanni uurrinsha giddo noo maashine ga’rafotenni hidhe xaa yannara buna shurume dikkote shiqishanno. Annisi agarooshsheho horonsi’rannohu olu uduunnichi gatikkinni xaa yannara uurrinshasira seeru doogonni horonsi’ranni afamanno. ‘’Techo anni’ya lubbote hee’reenna amada hoogummosirono batinye qarrantino annuwira hale ikkeemmo gede asse lossinoehura galati’ya lowoho’’ yaanno; annisi wulata qaaganni.
Haaji Toofiqi daddalunni calla ikkikkinni dagoomittete yawono hala’ladunni beeqqanno. Konnira, uyinoonnisi tajete woraqatta naqaashete. Lawishshaho, Adaamu quchumira maate afidhinokki ooso rosiisanno. Gobbasira eessanni afamanno gobbaydi woxu soorronni hige hige tajete woraqata adhino.
Haaji Toofiqira mitte amaale noosi; ‘’Dureessaho yaa meessineetira calla ikkikkinni gobbate hee’rate. Konnira jironna elto noonke daga gobbankera uyneemmohu uminkera qolle uyneemmoha ikkinohura wodadinni jawaante Itophiyaho loonso’’ yaanno.
Bakkalcho Arfaasa 11, , 2015 M.D Hamuse
