Arawate liige gobbuwa uminsa qarra nafa tirte di-egentino gobbuwaati; kayinnilla manni gobbara hedo woratenni badhe di higgino. Itophiyu jirotenninna Urdete bareendenni nafa di naaxxitanno gobbaati. Olu bareedenni xa’miniro Itophiyu bareende Xaaleenu naqqaso! Sa’u yannara Itophiyu Haaroo’mate kofatto hajara ofolte malate wo’naaltinoti qaangannite. Ikkollana Sumaale, Jibutinna Kuwataare sumuu yitukkinni gattino. Sanyote barrano hattonni itinosekkiha hangaadhitanni Itophiyu hajo aana sayissino gumulo adhamooshshu nookkita ikkase Itophiyu mootimma xawissanni afantanno.
Arawete liige gobbuwa Suwashshimma xe’inotanna mitte qacce amaddino muro ikkase Itophiyu mootimma fushshitino xawishshinni egensiissino. Gibtsetenna Sudaanete koffeenya adhite jawaata qeecha fultanno yine agarroonniha ikkirono gumiweelo ikkitanno gede assinoha ikkasi kulannoho xawishshu.
Haaroo’mate kofatto kalqoomunna poletiku suudi hee’rannose gede assa qooxeessaho Abbayi laga halamatenninna sufotenni horonsi’rate dandiissanno doogo di ikkitinno.
Arawete liige miilla gobbuwa Abbayi laga horonsi’ratenna Itophiyu uurrinsha seekke huwata hasiissannonsa. Miliyoonetenni kiirrannire Itophiyu daga buximatenni fushshitanno wolqate shiqisho, wayi shiqishonna sagalete woowe buuxissanno pirojekteeti. Xa Haaroo’mate kofatto aana anga worannohu 30 miliyoonne ali amuwinke ille hunate ikkinota ilama huwata hasiissanno. Xiinxallo xawissanno garinni 30 miliyoone ali amuwi baadiyyete,wiliiletenni illensa hoogate geeshsha iillitinota xawissanno. Gibitse laalo wiincoonniha /juusetenni/angansa hayishshidhanna manninke saadate gede lolaho agganni keeshshitinota qaagate qaallichunniwa ha’ra di hasiissanno; illenke la’ino halaaleeti. Xa ikkonke yite murcidhe ka’ino gobba badhera qolleemmonna gufinseemmo yitanno bissa duqqanno qoti dinonke.
Itophiyu kalqoomu waa horonsi’rate seera ayirrisatenni luphiima gawajjo abbitannokkita kalaqamu qoossoseeti gumultinohu yitinno Itophiyu mootimma. Eeliidi gobbuwa halamatenna hasaawunni wayi keeraanchimma buuxisate doogo ikkitannoti Itophiyu ammanaati. “Annu aleenni afinohu budakkoho” yaanno maammaashshu. Abbayi xashshi buesi Itophiyaho,konfanni hee’noonnihu Itophiyu baatto aannaati; ogeeyyeno ninkete. Woxu bueno Itopiyu ilamaati. Woloota qarrisaari maati? Itophiyu kayinni wayi ha’nurimmanni di naaxxitino. Hatteentenni mittimma horonsi’no yitanni eeliidi wayi du’namannonsa gobbuwaa ledo sumuu yaatenni taalo horonsidhara duucha higge xa’mitino. Xa kofatto gumulamate widira alba wodhitu woyite kaino hinaasi ayerano di elinohona to’oontenni sumuu yaa calla woyyitannoti mayira gaa’litunsakka? “Ree kaeenna waa wixoyya? Yitinote gede.
Abbayi gutu jiro ikkinnina Gibtesetenna Sudaanete calli jiro ikkinokkita xawishshu kulanno. Konniraati Arawete liige suwashshimma xe’inote; wolootu Abbayi ayidde ikkitinori eeliidi gobbuwa qacce qolte lamente gobbuwara calla roorsitino uurrinsha amaddinota mootimma gibbinohu.
Uurrinsha Abbayi hajo aana horo nookkitanna sodhino doogo harunsase konni aleenni leellishannori nookkita xawissinoti mootimma; Itophiyu lamente gobbuwa yaaddo hedote giddo wortinota, eeliidi gobbuwa gutunna halamate ayyaana horonsi’no yitanno hedo gumultanno.Gobbuwa muronsa wirro la’anno yitanno ammana no. Haaroo’mate kofatto wayi wo’ma lainohunni liige amaddino uurrinsha Itophiyu mootimma wo’munni wo’ma adhitannokkita egnsiissino. Mootimma calla ikkitukkinni daga hanqissino.
Konni gobbaanni mittu qooxeessu uurrinsha gede, sasenta gobbuwa gutunni horonsi’raano assitanno hedo abbatenni sodhinotanna korkaatiweelo ikkitino uurrinsha taashshitanno gede mootimma woshshatto assitinno. Tenne woshshatto garinni Itophiyu diyaspoori maamari maricho loosanni nooro Bakkalcho gaazeexi maamaru gambisaanchora kayisino xa’mora dukko Selaamaawiti Daawititi, xaano ikkiro gobbayidi gobbuwa iillishshanni afantanno hekkora Diyaspooru maamarinna miilla woxunni, egennotenna hayyotenni uminsa qeecha fultanni afantannota xawissino.
Ikkireno ikkeenna Itophiyu Abbayi kofattonni afidhanno wolambinaati di xeertote. Woshshu dutanna gaalu ha’rannolla. Diinu dutanna Itophiyu daga, mootimma, ogeeyye,olantote wolqanna Haaroo’mate kofattora annimma macciishshantanno baali loososi di uurrisino. Itophiyu aana ka’anno anga baala irraabbannolla. Hexxo mura di hasiissannona xaano mittimmanke calla diiganno moyicho gargadhino.
Xa xawaabbu barri iillino. Haaroo’mate kofo gufinseemmo yitannori konne maammaashsha macciishshito. “xeena gane kaeenna xee’no annikki!”
Bakkalcho Ella 10/ 2013
