Qiddist Gezaheny
Techono baalante gobbate qooxeessubbara addi addi kalaqamu dandoo anga adhite tenne uulla karsantino ilama ba’’ete. Ikkollana togoo ilama addi addi korkaatinni dandoonsa horonsidhukkinni hattono loosu widira soorritukkinni gola golanko maaxante afantannoti huluullammannikki halaaleeti.
Xaa yannara dandoonsa loosu aana hosiissinorinna daganniwa fultinori addi addi kalaqote loosinni xawo fultino qansooti angatenni kiirrannire ikkansa dimaanxannite. Kayinnilla kalaqamu eleenna tenne uulla daggino dandoonna batinye egenno cu’mite kalaqantino anguwanna buqqee hasiisannorinni irkinse horonsi’ra dandiinoommero gobbate garinni afi’nanni horo shiima di ikkitino. Seyoo ijaaru aana ijaara,jirote aana jiro lexxa calla dikkitino. Techoo seyoote amadonkennino kaa’lo hasidhannota miticho dandoo borronkenni haa’ne shinqoommo.
Wedellichu Kaaleeb Qetsela yaamamanno. Ilamasino lophosino Sidaamu qoqqowi Alatta Wondi quchumiraati. Fidale kiirate iilli woyteno hakkonni quchumu giddo afamanno Qahaasi umi dirimi rosi mine e’’e fidale kiirino; layinki dirimi rosono hattonni quchumu giddo afamanno Hiddaase layinki diriminna qixxaawote rosi mine rosino. Aanteteno hawaasi quchumira afantanno Faarma Kolleejera biznes manajmentete rosu golinni qajeele 2013 M.D digretenni maassamino.
Wedellichu Kaaleebi Manajimente roso ikkinnina giddosi kayinni anjenni hanaffe misilate woyi Artete dandoo noositanna hasattosino hakka qolte goshooshshannosita hasaawinsummosi yannara kulinonke. Konninni kainohunni alba rosaanchu noo yannara fooliishshote yannara rosaano fooliishshote gobbara fultanno woyte isi lainoricho addi addi coye kolishshu saleedi aana misile leellishate wo’naalanno. Misilete hasattono ikkito dandoo anje hasattosi ikkitollanna; wo’munni wo’ma tenne dandoosi loosunni leellishate kaayyo afi’rinokkita hasaawinsummosi yannara kulinonke.
Tini hasatto kolleeje ei woyte roorenkanni lexxitanni hadhinota kulinonkehu wedellishu Kaaleebi; manajmentete rosira qote qoteho misilete woyi Artete roso adhate wo’naalirono; yannate anje ledo amadaminohunni dandaamisikkinni gatanno. Ikkirono wedellichu misilete looso haja asse hanafinohu kolleejete rososi jeefise maassamihu gedensaanni xaaddinosi xisso korkaatinni goxe noo yannara ikkinota hasaawinsummosi yannara coyi’rino.
Lamenna sase aganna ikkitanno yannara xissame daallasaho keeshshasinni midaadosi xissannosita kulinonkehu wedellichu Kaaleebi; tenne yannaraati macciishshantannosi xisso hawate goxinowiinni gotti yee misile misisla hanafino.
Loosino misileno goxinowa hee’renni FB qoolisira xallanno. Loose Xallino misile isi shota gede lainota ikkiturono; haammata jaallasi haadhe woleho sayissanni jawaachishshinosita kayisanno. Konninni harunse jaallasita kakkayishshu hedonni kakka’’e xissame hee’renni aanino barrinnino wole misile woyyeesse loose xallate hedanno.
Hanafinohu muli barrinni ikkirono misilete baxilli anjenni nooha ikkasinni yanna yannatenni loosanno misilla aana jawu badooshshi noota lede xawisinonke. Kuni ikkinohuno giddosi noo dandoonni ledote Yuu Tuube labbinonna addi addi furchonni misilete ogimma ledo amadisiinse uynanni rosonna misillanni gara harunsasinni ikkinotanna kunino noosi dandoo aana ledote huwanyo heedhannosi gedenna aane loosanno misile aana jawa woyyaambe heedhanno gede kaa’lo assinosita lede kulanno.
Wedellichu Kaaleebi haja asse misile loosa hanafinkunni Sette agana ikkinosita kulinonkeha ikkanna; roore anga hee’ranno quchumi giddo mannu afinosihuno dagoomittete qoolira xallanno misillanni ikkinota dimaaxino.
Noosi dandoonna giddoyidi hasattosi harunse wodani gede tenne ogimmanni ha’rannokki gede addi addi mitiimma noota kayisannohu wedellichu kaaleebi; qarunni misilete hasiisanno uduunne ikkasi xawisino. ‘’Misile loosate babbaxxino dani uduunni/Kuuli/ hee’ra hasiissanno. Kuni hasiisanno uduunni anera dino’’e; konni daafira ma garinni daganniwa iilleemmo’’ yitannoti wedellichu Kaaleebira jawiidi xa’monna mitiimmaati. Lawishshaho misile loosate caabbichunni loossannota lede addi addi dani irsaase hasiissanno; waaginsano muxxete.
Lawishshaho la’inannita Nelsen Maandeelli misile quxummo woyte albaho Pawderete/Bullee/ yinanni Irsaase buurranni; hatti anera nooekki daafira wole umi’ya hayyo horonsi’re loosoommo. Kuni leellishannohu misilete hasiisanno uduunni mageeshsha muxxe ikkinorooti.
Anera misile anje hasatto’ya ikkitinohura ikkinnina hasiisannore wonshi’re loosate dhuku hee’reennae di ikkino. Ikkirono lowo manni xaa geeshsha loosoommo looso baxe jawaachishanni noo’’ehura umi’ya sharronni wo’naalanni noommo. Kunninnino quxoommo misilla dagoomittete qoolira shiqisheenna mannu lowo geeshsha jawaachishanni noo’’e yaanno.
Ikkollana misilete looso baxxinohunni hasiisanno uduunni wo’mikkinni hasi’nanni garinni loonsanniha ikkinokkihura xaa geeshsha konne looso addi addi garinni umisi sharronni harisanni dayinota kayise konnirano muli yannannino mootimmate bissa shiqe kaa’litannosi gede hasaawisinota xawise hajosino harinshote aana noota coyi’rino
Wedellichi Kaaleebi qaaqqimmate hasattonna dandoosi ikkitino misile loosunni leellishate assanno wo’naalshi giddo maatesi irko baxxitinosikkita xawise, wolqansa fajjitu bikkinni hasiisanno uduunne hira lede buqqeete irko assatenni, jawaachishshanni qotisira uurritinota xawisinonke.
“Albillite ajuuja’ya” yaanno techoonkehu misilete ogeessi; ajuuja’ya misiletenni dagooma’yanna gobba’ya xawisannore loose leellisha hasi’reemmo, hattono jawa deerra iilla hasi’reemmo yee techo coyi wo’ma hoogi’erono mitto barra hedoommowa iilleemmotano ammaneemmo yaanno.
“Aleenni xawisummonte gede aneti qara mitiimma’ya uduunnu hoongeeti. Techo anga’yara nooe yeemmoti ogimma callate. Konni daafira uduunnu kaa’lo hasi’reemmo. Hajo la’annonsari mootimmate bissa uduunne afi’reemmo doogo injeessitaera hasi’reemmo. Ga’a jawa deerra iilleemmota afoommo; kayinnilla techo kaa’looshshu hasiisanno’’e yannara kaa’lo hoogummoro xiiwe ha’ra hoogammora dandeemmo. Konni daafira mootimmano looso’ya la’e kaa’litaera xa’mireemmo” yaatenni giddosita misile quxate noosi laalaatto xawisanno.
Jeefoteno wedellichu sokkasinni, giddo’ne noo hasatto woyi dandoo wo’naalle yitanno sokka duu’re sayisanno. Layinkihunnino wo’naala calla ikkikkinni wolootu hedo jawaante ikkitannohura addi addi dandoo noonsa wedella jawaachishanna loosinsanni dhaggeeffata hasiissanno. Konni daafira tenne borro nabbabbanno nabbawaanora qaagiisseemmori duuchanka woyte afiinkenni danchuri woloota jawaachishannori fulona yitannotaati. Korkaatuno mittu manchi giddosi noo dandoonni buxuqqame loosinoricho busheessa aanino loosira woyyaawannokkinna kakka’’annokki gede xiiwo kalaqqanno.
Lawishshaho; ani mite yee loosoommo misile lai baali lowo geeshsha jawaachishinno’’e; loosa dandeemmota kulino’’e. Konninni kainohunni anino barru barrunkunni looseemmo misile woyyeessanni dawoommo. Macca fulino misilaancho hinge hinge didandaatto yinisihanna loose shiqishannore busheessinanniha ikkiro loosate dandoosi ajjanno; kakkaooshsheno hooganni ha’ranno. Manchu afiinni fulanno qaali lossano waamano dandaannohura duucha woyte mitto coye loosanno manchira uyneemmo hedo aana qorophino yitannoti techoonke wedellichi sokkaati.
Ninkeno wedellicha Kaaleebinna iso labbannore addi addi dandoonni lophate wo’naaltanni noo wedella jawaachishanna hasiisannonsa baalinni qotinsara uurratenni irkisa hasiissanno. Togo assiniro gobbankera qara ikkitino mitiimmubba mereerinni mitto ikkinoha loosu hoongi qarra ajishanna ledonnita loosu kaayyono kalaqa dandiinannita huwachishate banxeemmo. Xaano gola golanko maaxantinore xawo fultinokki wedella irkinso, jawaachinshonsa yitannoti qixxaawote kifile qara sokkaati. Keerunni.
Bakkalcho Sadaasa 13, 2015 M.D Hamuse
