Ilaminohunna teesossi Hawaasi Quchumiraati. Olliisi bashsho wari woshshattonni Shalaqa Yinanni. Rosamino bayichi su`mi kayinni Looqqeeti. Xa kayinni Tullote ollaati yinanni. Hawaasi Quchumi Riferaalete Hospitaalera mullarella woroonni hige no. Hawaasi Garbi qooxeessira gamaho galanno. Annisinna ahaahisi hakku qooxeessira seeda yannara loosidhe galtino baatto noonsaha ikkasinni, isino hakko qooxeessira hee`ranno. Heeshshosi massaganni xa tenne yannara Hawaasi Garbira baxxino biinfille kalaqinohanna turistete bayicho ikkinoha Adenihaqore Boohaarshu Bayicho ijaarino annaati.
Su`masi Saasamo Samara yinannisi. Techo Seyoote gafinkera Bakkalcho gaazeexi ledo keeshsho assino.
Kalaa Saasamo Samarihu wedellichunna gaamaarreessu mereero no. Jawaata loosaasinchooti. Boohaarshu bayichi hoowe e`ummo yannara hoowete giddo heeshshi gotti yaanni angasira hossaasincho amaxxe hoowete giddo daraaro biifissanni, bushinowa feyaanni, angasi bukotenni bae nooha xaadoommo. Jawa gede alba xawe keere haa`rinoe. Dawoommo hajano hasaawisoommo. Hagiirrunni maayyexa yeenna dinye adhine boode yannara qooxeessasi daa”atiseennae baxxinummo.
Dinyenke garinni xaande hasaawa hananfummo yannara konni deerrira hiitto ikke dayinoronna alba may gari heeshsho saayisinoro mitto mittonka tittirshunni hasaawinke. Wedellichimmate yannara heeshshosi massagate duuchu dani looso loosinotanna qarra saayisinota maaxikkinni hasaawie.
Heeshsho rakkitanni daggu yannara Itiyo-Ertiru olira gaade boode yannarano gargarooshshu olanto ledo gobbasira waaga baatinota xawisanno. Gaadunni agure dayii gedensaanni wole loosu kaayyo hoogatenni mitte uurrinsha giddo waalchu agaraancho ikke loosino.
Waalcho agaranni hee`re bashsho annisi amadino baatto garbu qooxeessira noota kinnaame annisi nafa cee`me tini baatto gide dilaashshitannote yee agurinota kinnaame boce loose latisa Hanafi.
Waalcho agaranni afi`rannohu aganu baatooshshi wolirichira hosiisate agurina kokke nafa duushshannokkiha ikkino daafira, akkamagaada tenne baatto latise shaananna tumaatume loosummoro mitore fushshi’reemmo yaanno kaiminni loosa Hanafino.
Kalaa Saasamo, annisi nafa cee`me agurino baatto kinna boce, latise, “Kuni beettu macharaarinoni; olu bayicho iso wodana kisseenna dayno” yite daga mishshanna insahu mulla cancooti yee jawaate loosi`ri. Tini baatto noo bayichi wayi gama ikkasinni danchu garinni tumaatumenna shaana kaase laashshe minisinni sae dikkote geeshsha fushshe hire woxeho soorrinota kulino.
Kalaa Saasamo, kawaanni manni waalcho agaranni, ka`aanni kinnaame baatto boce loose shaananna tumatumeno laashshanni jajju edderamanokki gede asse illacha tuge loosanni saino. Konni loosi callunni sammi yiikkinni woxe afi`nanni looso calla ikkiro yee, qoleno Farashshu gaareno hidhe loosino.
Oofaasinchimmate fajjono fushshi`re waalcho agaratewiinni fule Kaameelu ofaasinchimmate widirano reekamino. Manni baajaaje amade umisiranna annaho barrunni xibbee xibbee birra eessanni gatisi loosono loosanni heeshsho sharro ikkiteenna sharramanni saysinota qaaganno. Baajaajete loosanni, gati shaananna tumaatimeno laashshe woxe afi`rollanna heeshsho kokketenni sa`e mine massagatenna ooso rosiisate deerra di-iillishinosi.
Konni loosinni afi`ranno woxi wolere asii’reenna kiisete bati’ranna xibbuu birri gattiro nafa hagiirreho. Kayinnilla hakkiinni sa`ino heeshsho massagate konni ale loosa nooe yee hixamanye garbu qooxeessira noosi baatto aana illacha tuge jawaate loosi. Rososino dipoloomu geeshsha rosino. Rosunni roore tenne xa amadino doogo duu’re ha`ra hasi’rinota coy`rino. Togo yaanno; “Wole hoogummoro kuni baayichi, garbu qacce ikkasinni qulxu`mu shorba nafa gafe hee`ra didandeemmo” yee manxaqotenni qulxu`me fushshe qulxu`mu shorba nafa gafe loosinota dimaaxino.
Kalaa Saasamo, lophate noosi mixonni looso mishikkinni loosanno. Kinnaame baatto bocanni barra baala giddo loosanna angasi nafa bacceenna manna dayooe yaanno woyte mannu “Utu noonso angakkira” yee angasi cu`mate giwanno geeshsha nafa iillinota hasaawanno. Saasamo yaatto garinni, “Anera lophote ajuuja`ya kaaliiqi woroonni tenne hoowe giddo noo daafira tenne hoowe addi addi haqqinni latisa nooe” yee hoowe daraarotenninna caalu haqqinni latisa Hanafi. Wayi mulesi noo daafira soodonna hawarro konne kaasino haqqanna daraaro hayikkisa Hanafi. Yanna yannatenni hoowe biiffanni mannu dayee boohaaranno bayicho ikkitu.
Kalaa Saasamo, annisiwiinni afi`rino baatto gide laashshitannokkita kinnaame boce, anga bace, loosenna shaqqishe tumaatumenna shaana laashshatenni hanafino baycho suutu suutunni asse daraaronna haqqe kaayise addinitanni biifisino. Daraarotenna addi addi dani haqqenni biiffino hoowe kawiinni roortino eo afi`rate qoleno daga dagge gangalatanno baycho assate mixo mixi`re millimillo hanafe loosu widira eino. Quchumu gashshooti fajjo aannosi gede maamaru tantanonni tantane “Adenihaqore Boohaarshu Maamara” yee su`ma fushshino. Quchumu gashshootino fajjo ee`annsi loosu widira einota kulanno.
Kalaa Saasamo, Adenihaqori boohaarshu Bayichi fajjo adhi gedensaanni loosu giddora eikkinni lede biifisate looso loosi; faajjetenni looso hanafinohu umisi jili barraati. “Beetto adhara barru gamba yee dayta jilu bayichi konne ane hoowe giddo ikkanno” yee ayiddehonna jaallate kulino. Ayiddunna jaallasi isi biifisinota diaffinona, “Kuni bettu macharaarinonni; caretenna kinnate giddo harinsanniti sarge mayinnite” yee mishinosi. Ikkollana, mitu mitu jilaho maltara daggino komite ledo e`e la`u woyte hoowe addintanni haqqunninna daraarotenni biiffe woloota garbu qooxeessira noo baycho ko`o hunte roortinota affu gedensaann hagiirunni sarge hakko ikkitona yite ayiddu ledo sumuu yitinota caakkeessino.
Isi jili barrinni boohaara hananfoonni bayichi, tenne yannara Sidaamu Qoqqowinni sa`e qooxeessu qoqqowubbanna Zoonnate daga dagge boohaartannoha ikkino. Umi yannara jilu bayicho xa`midheenna adhatenna adhamate amuraate harinsoonnihu 2 kumi birrinniiti. Shabbadiini woradinni dagginoreeti umi yannara qixxaawo harisidhinori.
Hakkuyi gedensaanni, lamala dagganno kiironni, Sanbatu hosanno barra mitte, lame, sase, shoole ontenna hakiinni sa`ino sarge harinsoonni. Konni gedensaanni sargete batinyinni bayichuno ruukkanna harinsanni. Xaa yannara Adenhaqore boohaarate bayicho doodhanno manni haammata ikkasinni baycho mannu balaxe amaxxanno. 15 ali wedellirano loosu kaayyo kalaqeenna loossanni umonsanna maatensa kaa`litanni no. Loosaasinete aganunni barru hoshsho adhite loossanno loosaasine agurranna 50-60 kumi geeshsha baatanno.
Adenhaqori gangalatote baychi xaa yannara Sanbatu barra calla ikkikkinni garbu qooxeessa dayee gangalata hasi`rannohu Sanyotenni kaayise Sanbatu geeshsha haammate 20 birra baaxxe e”e gangalatanno. Itophiyu qooxeessinni hattono baara widinni nafa gatikkinni konne baycho dagge gangalate dancha barra saayisse hagiidhitanni higannori noota xawisino. Xaa yannara mitte sarge Adenhaqorete baycho dagge pirogiraame harisidhanno mannooti 10-15 kumi birri geeshsha baaxxitanno. Kuni manni dukkisaanonsa calla adhitella dagganno. Keeke, diikoore/Biifisate/wolereno isilanchimmatenni qixxeessine wosina adhinannita xawisino.
Kalaa Saasamo, manni uurrinshara waalchu agaraanchimmanni kae jawa daa”attote bayicho uurrisinota xawise, xaa yannara noosi jiro jawa ikkitinota kulino. Xaphoomunni woxenna jajja mittowa lendiro 100 miliyoone ale ikkitanno kaapitaale noosita coy`rino. Qaaqquulesinna minesi danchu garinni massaganni no. Kawira iillate minisi galtehu qeechu jawa ikkinotano kulikkinni disaino.
Albillichono, konne gangalatote bayicho Sidaamu budenna hornya leelishanno looso hoowete giddo loosannota kule, wole sinu gangalatote baychono garbu qooxeessira loosate mixo noositano ledino.
Kalaa Saasamo Samarihu, shiimu qarrinna koffeenyu noositano dimaaxino. Kuni gangalatote baychi noohu Hawaasi Garbi gamaati. Hawaasi garbi Hawaasi quchumira biinfillesiiti. Kuni gbarbi hoogeemmero Hawaasi biinfilli kageeshshi deerra dilllaanno. Adenihaqorete baychi qoleno Hawaasiranna garbaho wole addi biinfille ledino. Ikkollana, hawadi yannara xeenu batinyinni garbu wo`miro tini daga dagge fooliishidhanno baychi ba”anno. Ani yanna yannatenni qacce way eannokki gede assate haammata woxe fulo asseemmo yiino.
Kayinnilla, mootumma dagge wole hoogguro jawaati yite di-egentinoe. Konne baycho loosummo geeshsha Hawaasi Quchumi gashshaano ducha soorrantino. Mootumma irkisa hoogguro dureeyye gumaamma dikkitanno yiino. Tenne muli yannara calla Hawaasi Quchumi Kantiwi Ka/ Pirofeserichi Tsegaye Tukehu mitto barra dayee looso`ya lae jawaachishinoe.
Wolu kayinni, “Bayichu anni`yawinni adhoommoha nafa ikkirono; xaa geeshsha kaarta anga`yara diuynoonnie. Maazzagaajja barru baala raataawanni noommo” yiino. Mootimma annimmate kaarta anga`yara uytannoe gedenna bayichu ruukkino daafira investimentete widoonni xa`miroommo bayichono fajjitoe yaanni irko assitasira woxaratino.
Wedelluno yannansa mullawa huntukkinni; looso mishshukkinni, wolqansa horo aannokki loosi aana guxxitukkinni ga`a loonse lophineemmo yitanno hexxo amadde ka”a noonsa yee sokkasino saayisino.
Ninkeno, Kalaa Saasamo Samarihu loosino loosi wedellahonna wolootaho lawishsha ikkanno looso ikkinotanna quchumahono turistoota goshooshate umisi qeecha afi`rinota basete leelline afate dandiinoommo. Aleenni ku`lino qarrino qarrasi ikkino daafira mootumma irkissannosi yine hexxo assineemmo. Keerunni!!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 29, 2015 M.D
