Haanju latishshi qixxaawo illachi diilallote gade soorro gargadhanna haanju miinji lophora injoo kalaqate. Haanju sumudi wayi hajooti, fayyimmate hajooti. Sagaletenni umo dandaate assinanni sharrora qara kaa’looti. Xaphoomunni haanju sumudi qixxaawo gumulsa heeshsho buuxisate hajooti. Konnira mootimma kaajjado uurrinsha amadde loosu giddora e’ino.
Xa gobbate gede amandoonni mixo garinni 2013 M.D kaasate hendoonni chiginye Lamala Biliyoone ikkitanna Lee Biliyoone gobba giddoranna Mitte Biliyoone kayinni qachu gobbuwara beenkannite. Tini kalaqamu elto mitteenni latinsenna agarre gutu horaameeyye ikkate illachishshinote. Tayixe dirinni qixxeessinoonni chiginye qooxeessu agarooshshinni sa’e kalaqamu muro qolate hattono gummate laalo latinse miinju horaameeyyimma hedote giddo wortinote. Haqqe mitto widoonni kalaqama agartanno; caale ikkitanno; qolteno sagale ikkiteenna hirre woxu widira soorri’nanni. Xaphoomunni wo’munku handaarinni horo uytanno.
Haanju sumudi qixxaawo 2011 M.D Shoole Biliyoone chiginye kaasate mixo amande millimmo hananfi yannara batinyootu sufo heedhanno yite diheddino. Sufote aana calla ikkikkinni amandoonniti Shoole Biliyoone chiginye kaasate mixo gumulantanno? Agarooshshe assineenna sa’anno? yitanno xa’mo kayissanno gedeetinkanni. Ikkollana daga massagaanchu hedonna mixo adhite qinaambetenninna annimmatenni loosu giddora e’ino. Hendoonni deerrinnino alba higge qaaffe meyaata labbaaha, rosinoha rosinokkiha,aja akkala, … yinikkinni baalunku sumudasi worate murciraanchimmatenni beeqqino. Mittu barrinni 200 Miliyoone chiginye kaasate gobboomu mixo amande loosoho e’ni yannara 350 Miliyoone ali chiginye kaasatenni kalqete deerraho albaanni ikka dandiinoonni ikkito kalaqantino. Kaansoonni chiginyuwa mereerinni 84 anga xibbuunni sa’ino. Kuni danchaho yinanni gumaati. Kuni leellishannohu hiittoo coyi gobbate latishshira kaa’lannoha ikki eeganna dancha massagonni massagamme loosu giddora e’ni geeshsha daga halamaanonna loosaasine ikkansa buuxantinote. Kuni loosi galatisiisannohonna naaxxisiisannoho.
Haanju sumudi qixxaawo qara e’’o shaalu diri giddo 20 Biliyoone chiginye kaasateeti. Tenne mixo garinni lame doyicho qeelle sayikki doyicho mixora shinqe hee’noommo. 2013M.D haanju sumudi qixxaawora Lamala Biliyoone chiginye qixxeessinoonniha ikkanna Lee Biliyoone gobbate giddoranna Mitte Biliyoone kayinni qachu gobbuwara bebbeehate halamme latisate illachishshinota ikkitanna konnirano qixxaawo assinoonni.
Arri yannara wo’mante gobbara hasi’nanni chiginye halashshine qixxeessate addi addiri chiginyete xaawubba loosu aana keeshshitinno. Xa yanna iilliteenna 2013M.D haanju sumudi qixxaawo qoqqobbate gumulama hanaffino. Chiginyete kaashshira hasiisannohu bayichu doorshi kaartinna chiginyete qixxaawo assine qachu gobbuwara uyinanni chiginye qixxaawono gumulloonni.
Tenne Lamala giddo xaphoomu ministrchi dokter Abiy Ahmedihu Sayikkita haanju sumudi qixxaawo Amaaru qoqqowira hanafisiisino. Qoqqowoho 1.83 Biliyoone ali chiginye kaasantanno. Qoqqowoho Maaja agani hanafora mittu barrinni haanju sumudi qixxaawo qoqqowu daga baqqeenyunni beeqqisiisatenni 247 Miliyoone chiginye kaasate mixo amandoonni. Sayikki dayicho haanju sumudi mixonni kaasantanno chiginye mereerinni Ejersa, Waaddu, Daguwu, Abukaado, Bunanna Mango afantanno.
Haanju sumudi qixxaawo aana wo’manti daga hala’ladunni beeqqansanni techo iillinoommoha ikkado guma la’’ate dandiinoommo. Dubbu iillo alba noowiinni kiirotenni kullanniwiinni xaa yannara 17 anga xibbuunni iillino. Xaano roorenkanni beeqqatenni gobboomu mixo guma gantanno gede halama hasiissanno. Xaphoomunni haanju latishshi e’’ora aantino hawadi yannanni chiginye kaasatenninna kaansoonnitera agarooshshe assatenni gobboomu qeechanke fula agarantannonke.
Ella 3 , 2013 M.D
