Techo Itophiyu diru kiironni Fooqa 3,2014 M.Dti. kalaqaanchu fajjo ikkiro akkala diro gunde haaro diro adhate lame barrrubba calla gattino. Konne tayinse fulate qeelle birxichoho hee’noommo 2014 M.Dni gobbanke haammata hagiirsiissannotanna akkimale ikkito sa’e techora iillitinoti gobbate qansicha ikkinohura agurreenna kalqete maaxantinota dikkitino. Ninkeno tenne lamala seyoote amadonkenni Itophiyaho 2014 M.Dni haammata gobboomu hajubba gumulante sa’inoha ikkanna batinye ikkitubba mereerinni qara qara ikkitinore aanino garinni shiqisnhoommo.
Mootimmate Safo
Wocawaaro 24, 2014 M.Dni safote gambooshshe harisinohu 6ki dagate riqiwamaano amaale mini, amaalete mini Afe Gubaenna Layinki Afe Gubae mootoonsihu gedensaanni xaphoomu ministrchimmara dooramate shiqinoha dokter Abiy Ahimediha xaphoomu ministircha asse mootoonsino. Dokter Abiy Ahimedihuno xaphoomu yoo mini pirezidaantitte dukko Meaaza Ashshennaafitenni qaalu sheemaate e’’ino.
Xaphoomu ministircha mootoonsate ayyaana Afriku gobbuwa massagaano, Addis Ababaho afantanno ambaasaadderooti, gobbayidi uurrinshuwa massagaano, woloottuno woshshatto assinoonni wosinnanna Addis Ababu teesaano afantinowa harinsoonnihu Wocawaaro 24, 2014 M.Dnniiti. kuni ikkinohu HWHT gashshoote sanfannikki gede hecheemmo kaddanni ka’aanni kawaanni ola fantanna Itophiyu daga kayinni qeellete malaate ikkansanni Itophiyu mootimma kaajjishshino diro ikke sa’ino.
Gobboomu Amaalete Komishiine Uurra
Itophiyu gobboomu amaalete komishiine lallawu kiiro 1265/2014 M.Dnni uurrinsoonnihu qeelami dirinniiti. Gobboomu amaalete komishiinera dagatenni 632 mannoota qummeessinoonniha ikkanna dagate riqiwamaano amaale mini Ammajje 14. 2014 M.Dnni harisino wiinamu gambooshshinni 11 komishineroota kaajjishino. Amaalete mini wiinamu gambooshshi aana afantino 335 paarlaamu miillanni Ontu huuro aatenni qorowantinoha ikkanna gattinori kayinni mootoo’mansa irkissino. Pirofeeser Mesfin Ar’aya komishiinete gambisaancho hattono dukko Hirut Gebresillaaseta layinki gambisaancho assine mootoonsinoonnihu 2014 M.dirinniiti.
‘’No More’’ millimmo/Ikkino/
Tiwiterete Hashtagi sokkanni ‘’No More’’yine hananfoonni gaadi harinshotenni millimmote widira soorrame jawa xiiwo kalaqa dandiinohu 2014 M.Dnniiti. kalqoomu tuqu xaadooshshuwara qinaawino garinni Itophiyu aana hananfoonni olu gaado badhera qolate tenne millimmo hanafisiissinoti Ameeriku teesaanchonna Tigrayete ilama ikkitinoti odeessaancho Hermella Aregaawite.’’No More’’ millimmo kalqete poletiku mannooti, egennaammunna tuqu xaadooshshuwa mallaada hala’ladunni kulloonnite.
Millimmotenni Ameeriku mootimmanna lophitino gobbuwa Itophiyu aana anga woransa uurrissanno gede xa’mannoha gibbote dira babbaxxitino kalqete gobbuwara Itophiyu ilamanna baxillaano daganni harinsoonni. Yugaandu, Nayijeeriyunna keeniyu hattono babbaxxitino Afriku gobbuwa dagoomu kakkayisaano millimmo karsamatenni halamansa leellishshino.
Bayiriidi Haaroo’mate Kofatto Uminna Layinki Terbayine Wolqa Kalaqa Hanafa
Gatamarsha hananfinkunni 11 dirra kiirsiissinoti bayiriidi haaroo’mate kofatto xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimediha lede jajjabba loosu biillooti Benishangul Gumuzi Guba woradira koyisantino qixxaawo aana wolqa kalaqa hanafase odeessinoonnihu Ammajje 13,2014 M.Dnniiti. Kofatto noo 13 Terbayinna mereerinni mitte Terbayine ikkadu garinni kaanse wo’naalsha assinihu gedensaanni umiha wolqa kalaqate looso hanaffino. Looso hanaffino Terbayine 375 Megga watte wolqa kalaqate dhuka afidhinota ikkase kulloonni.
Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu wolqate hanafo lainohunni sokka sayisanni; ‘’Abbayi laginke gobbanke latise qachu gobbuwara ikkate looso hanafino. Techo Itophiyaho xawaabbu hanafo ikkitonohura wo’manti Itophiyu daga hawalle tashshi yinonke!!’’ yiino.
Hattono bayiriidi hiddaasete kofatto wolqa burqisa hanafase faajje assinoonnihu Woxawaajje 5, 2014 M.dirinniiti. umi Terbayine 375 Megga Watte wolqa kalaqate dhuki nooseta xawinsoonniti qaangannita ikkitanna looso hanaffinohu layinki Terbayine labbanno wolqa kalaqate dhuka afidhinote.
Hiddaasete kofatto Sayikki Doyicho Wayi Wo’ma
“Abbayi baaru ofollosi aleenni 600 Meetire gottinyi aana du’nama hanafinohu 2014 M.dirinniiti.
Bayiriidi hiddaasete kofatto sayikki doyicho wayi wo’me iimaanni du’nama hanafasi xawinsoonnihu Woxawaajje 6,2014 M.Dirinniiti. Xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimediha lede babbaxxitinori jajjabbu mootimmate loosu sooreeyye kofattote wo’ma gumulloonnita faajje assate amanyooti aana afantino. Xaphoomu ministirchino kofattonnita Sayikki doyicho wayi wo’ma lainohunni assino hasaawinni; Abbayi baaru ofollosi aleenni 600 Meetire gottinyi aana du’nama hanafino. Sai diro wayi wo’me du’nami woyte kofattonniti mereeri kifile gottinyi 575 Meetireetinkanni; Tayixe 600 meetire gottinyi aana wo’me du’namino. Guranna qiniiti kofattote gotinyino sai diro 585 Meetire ikkasinna tayixe 611 Meetire ale iillinota xawisino.
Afriku Mittimma Uurrinshunniha Massagaanote Gambooshshe Addis Ababaho harisa
Afriku mittimma 35ki massagaanote gambooshshinna 40ki mittimmate loosu gumulsiisaano gambooshshi qara ofollora Addis Abebaho harinsoonnihu Arfaasa 25,2014 M.D nniiti. Koroonu fayya korkaatinni lame dirra geeshsha uurre keeshshihu gedensaanni umi yannara Addis Abebaho harinsoonni massagaanote gambooshsheno ‘’Afriku saga’late amanyooti dhuka bowirsa, mannu jiro latisa, miinjunna dagoomittete latishsha rahinoha assanno’’ yitanno qara sokkanni harinsoonni. Songo Itophiyu giddo harinsannikki gede Itophiyu keere ikkinokkita dudumbanni keeshshinirono,Itophiyu keere ikkasi kalqete leellinsahanni gede kaayyo kalaqqino songo Addis Ababaho ikkase malaa’lissannotanna Itophiyu seyoo wora’a assite leellishshinota ikkase buunxoonni dirooti 2014 M.D
Abrihooti Nabbambanni Mini Maassama
1.1Biliyoone ali birra fulo assine Addis Abebaho 4 kiilora yannaasinchu garinni gatamarroonnihu Abrihooti nabbambanni mine xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihunni faajjetenni maassiinse fannoonnihu Sadaasa 23, 2014 M.Dnniiti. 119 Kaare aana afollinohu Abrihooti nabbambanni mini Afrikaho qara ikkitino 10 nabbambanni minna mereerinni mitto ikkasi kulloonni. Nabbambanni mini 4 dirimmanni 1.4 Miliyoone maxaaffa amadannoha ikke 1.5k.m maxaaffa dirranni base afi’rinoho. Maassiinse fanni yannara 240 kumi ali maxaaffanna 300 kume xiinxallote borro amadinota kulloonni. Qaaqquullehonna la’’a dandiitannokkirira ikkadu garinni nabbabbanno injoo ai’rinoha ikka Abrihooti baxxannoha assannosi. Yannaasincho saga’linanni mini, gambooshshu hara, Sette maxaaffa hirranni suuqqa, Amfi Tiyaatiretenna godo’lete baseno amadanno. Ledoteno keeraanchimmase agarantinota mitte higge 115 kaameella amada dandiitanno base amadinohu Abrihooti nabbambanni mini gatamarsha gumulloonnihu 18 aganna giddooti.
Itophiyu Alshebaabi Aana leellishino qeelle
24 Alshebaabi massagaano lede 800 ale gaamote qodhaano aana qaafo adhinoonnitanna batinye kiiro noonsari qafadamansa kulloonnihu Maaja 14, 2014 M.Dnniiti. Alshebaabi Maaja 14,2014 M.Dnni hanaffe Itophiyanna Somaaliya xaadissanno qooxeessubbara gama qodhaanonsa 16 kaameellara hogobbe gama kayinni tunsicho gaa’lite lekkatenni Itophiya luuxxe e’’e Itophiyaho gano iillishate wo’naaltinonkanni. Ikkollana gargarooshshu olanto Somaalete qoqqowi baxxitino wolqa ledo qinaabbe adhitino qaafonni Itophiya e’’ate wo’naaltinori Alshebaabi gaamo massagaano lede qodhaanonsa aana qaafo adhinoonni. Dishqa lede haammata gaamotenna addi addi dani olu uduunne qaafo adhate harinshonni seeru hundaanni hosiinsoonnita kulloonni.
28ki kalqoomu Atleetiksete Shampiyooni Aana Itophiyu Qeelle
Maaja aganira 2014 M.Dnni Ameerikaho Oregoni harinsoonni 18ki kalqete Atleetikse Shampiyooni aana Itophiyu 4 Culku, 4 Birrunna 2 Camote boowe xaphoomunni 10 boowe afi’ratenni qixxeessaanchu Ameerikunni aante kalqetenni 2ki deerra amadatenni dhaggete jawiidi boowe gamba assidhe heewo jeefissino. Itophiyu Atleetiksete gaamo Oregoni heewo jeefisse Ella 20, 2014 M.Dnni Boole kalqoomu horophillu fooliishshi’ranno base iillitu yannara jajjabbu mootimmate loosu sooreeyye iibbadu garinni haadhinonsa.
Miinju Lopho Mamootinni roore Lopho Leellisha
Mixotenna latishshu ministircho dokter Fitsum Asaffiti ‘’Jifo, qeelle, hexxo’’ yaanno uminni 2014 bejeettete diro qara qara mootimma gumultino looso kayisatenni ‘ADDIS WOG’ yaamantino hasaawu bare xaphoomu ministirchi borro mine harinsi yannara xawissino garinni, Itophiyaho Aliyye ola lede batinye gobba giddonna gobbayidi mitiimma xaadduroserono kuri baala sa’e miinju lopho borreessiisa dandiitino. Lophono loosu kaayyo kalaqatenni, gobbayidinni afi’noonni soorro, laalchonna laalchimma lossatenna gobbayidi investimente ledate widoonni gummaame soorro leeltino.
Miinju lophohu mittu bikkaanchi qansoota loosu kaayyo horonsi’raano assa ikkinota xawissinoti dokter Fitsumi; bejetete dirinni 2.3 Miliyoone qansootira haaro uurrinshunnita loosu kaayyo kalanqoonnitanna kuri qansooti loosu kaayyo horonsiraano ikkansanna e’’o afi’ransa mitte kaayyo ikkase coyidhino.
Wole miinju lopho xawishshi mereerinni mittu gobbayidi soorro afi’noonnita kayisse; sai bejetete dirinni shiimaaddu uduunni daddalinni, owaantetenni, gobbaanni heedhanno Itophiyu ilamanna Itophiyu qansooti fiixaho soqqitanno woxinna gobbayidi investimentenni 22 Biliyoone dolaare ikkitannota gobbayidi soorro afi’noonnita xawissino.
Ayirradda nabbawaano Itophiyaho 2014 M.Dnni xaaddinose mitiimmanna borreessiissino qeelle tenne calla dikkitino. Batinye hajubba mereerinni ninke aleenni xawinsummore shiimunni kayisate wo’naalloommo keerunni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Fooqa 3, 2014 M.D
