Gobbakera Aliyye qooxeessira kaino oli korkaatinni lowo jajji gawajjamino; lubbo danotenni ba’ino; gobba diigate kainoha giddoydinna gobbaydi diina sharramatenni gobba gatisate yineennano hattonni kiironsa baca qansooti kakkalantino; lowo waaga baattino.
Konninnino, baxxinohunni Affaaretenna Amaaru qoqqowubbara olu korkaatinni qaensanni darante yannate geeshsha keeshshinanni basera noo qansooti kiirono bacate; techo geeshshano base basente konni qarri giddo afantannori lowo qansooti no. Keerano Tigirayete dagano ikkituro cancishaanchu gaamo kalaqqino qarrinni shettote giddo afantanno.
Daga tenne shettonni fultanonna keerenna hobbaatensa buuxisiisate yineenna mootimma ola uurrisatenni hasiissannota mannimmate irkonna kaa’lo assitanni keeshshite gedensaannino ka’ino gaance keeraatunni tirantanno gede hasaawate hasatto mootimmate widoonni leelturono cancishaanchu HWHT gaamo widoonni kayinni babbaxxinoha gumiweelo korkaata shiqishatenni qarra hasaabbe tirate hasatto noonsakkita xawoho leellishshani keeshshitino.
Poletiku kasseenyira ola kayissannori HWHT massagaano ilama gabbarate ikkinniina tirfidhaari dino. Miciica giirriro mine memo huxidhanno yinannintenni gede mittowa ka’’anno oli duuchanka kisanno. Mu ndeetenni,miinjunni,latishshunninna addi addi korkaatinni ganama dagganno. Mittichu qooxeessira ka’ino gaance korkaatinni wo’manti gobbate daga keerese hoogganno. Cancishaanchu HWHT gaamo gobbansa kaadde kakkachimmatenni gobbate aana ola fantu yannanni hanafe gobbate giddo nooha agurranna gobbaydi gobbuwara heedhano qansootino jawa waaga baattanni keeshshitino. Daga woxinsanni, jajjinsanni, wolqansanni, egennonsanni hattono iltino oosonsa gobba diigamatenni gatissanno gede soyaatennino sa’e uminsanni olu bae geeshsha hadhanni diina sharrantino.
Aliyye gobbanke qooxeessira ka’ino gaance wo’manta gobba qaccetenni qaccete geeshsha hembeeltino. Ikkeennano, gaance araarunni tira doorshu nookki hajo ikkiturono keere hasidhannonna hasidhannokki wolquwa mereero assinanni hasaawi hiikko garinnino ikkeenna guma abbara didandaanno. Techono la’noonnihu konneeti. Gobbate gede keere hegersate mala kalanqanni keeshshinoonni. Ikkoommero keeru gobbaanni wolere hasiisanno yine diammannanni; kayinni techo geeshsha keere giwatenni olunni calla ammantanno wolquwa xaano wirro olaho kakka’ino.
Olunni afi’nanni qeellenna gumi dino. Olunni gawajjolla tirfi’nanni. Jajju ba’’anno; lubbo danotenni ba’anno; bisu xe’nera reqecci yaanno manni kiirono bacate; hasiisannokkirira kakkalamate gadachammanni.
Kuri baalu kalaqamankunni yine qubbichunni kiirranni manni poletiku hasattora yineenna gobbanna daga danote giddo ubbankunni qarrubba hasaambe tirate wo’naalshi xaa geeshsha guma laalara didandiino.
Xaano albinte gede wo’manta gobbanke dagara jawa bidhatto ikkitinoti cancishaanchu HWHT gaamo hasattonsa wonshi’rate hedde wirro olaho kakka’ino. Muli barruwara albaanni hanaffe Itophiyu mootimma kissunke; ola fantinonke; gantinonke; gawajjammummo yitanni kalqete dagoomira kaphu duduwo fincitanninna yanna yannantenni xawishsha fushshitanni keeshshite uminsa yannanni ola fante afantanno. Mootimma amaddinota hasaawunni keere abbatenna qarrubba tirate hasatto toltannokki gede jawa qeechansa fultino.
HWHT balaxe cance kalqoomu dagoomira raare ku’lara kakkaysinosihu maati? Kisammummo, meexammummo yaatenni wolootta gobbaydire dhaggete diinnanke kakkayissu gedensaanni gobbatenna mootimmate su’ma hunatenna gobba diigate hasattonsa wonshi’rate yite be’ro hashsha wirro ola fantino.
Kuni assootinsa xaano keeraano Tigirayete daga shettote giddo keeshshitanno gede assatennino sae wolootta qansootano hasiisannokki waaga baatisiisannoho.
Tigirayete daga qarrubba keeraancho doogonni tirate keeru doorshi techono; ga’ano doorshu nookki hao ikkitinota mootimma hasattose xawissanni no. mootimma gadachante e’ino oli keeru doogonni tiramanno gede diriirsitinoti keeru anga techono dagatenna gobbate keeri daafira keere agadhite no. Cancishaanchu HWHT qodhaano keere effidhe gibbannore ikkansanni daganna gobba hasiisannokki waga baatisiisate murcidhe ka’ino.
Aliyye qooxeessira kalaqamino qarri Tigirayete dagaha calla dikkono; qarru baalunkunniho. Albaanni hasi’nikkinni e’noonni qarrinni fullikkinni xaano wirro daga qarru giddo tugate assootensa gumultanni no.
Duuchunku qansooti xa’mo dawaro afi’ra dandiitannohu keeru doogonni calla ikkanna keeru hiikkonni bikkaanchinnino doodhinaniha ikkinota huwata hasiissanno. Ikkollana, Tigirayete dagarano ikko Itophiyaho mararrootu noonsakkiri cancishaanchu HWHT xaano wirro gobbate aana ola fanantenni keeru doogo doodhituro woyyanno. Korkaatuno, Tigirayete daga shettote giddo heedheenna wolootta gobbanke qooxeessuwara keeru hee’rirono gobboomu deerrinni keeru no yaate dandiinannikkihura.
Amsaalu Felleqe
Woxawaajje 19 , 2014 M.D
