Hawaasi quchumi tantano pilaanenna horosi yannaasincho quchumimmasi luphi asse leellishannoho. Quchumu gobbankera afantannori wiinama lopho aana afantanno quchumma mereerinni mittonna umisi maaster pilaane noosiha hattono albisaho.
Xaa geeshsha afi’noonni kaayyo Hawaasi quchuma lophote deerrira afamannoha assatennino sae hee’rate, investimentete, daa’’attote injiinohanna doodhinanni quchuma assitinosi.
Mittichu quchumi massagamanno mixo 10—30 dirra geeshsha horonsi’nannita ikkite quchumunniha aantaancho mixo gumulsiisate horonsi’nannita ikkitino gede mashalaqquwa leellishshanno.
Tantanote pilaane quchummate lopho deerra garunni harunsinanninna massagantanni keeshshitino mixo yanna gooffanno woyte wole haaru garinni qixxeessinoonni massagaancho mixonni massagantanno gede assa hasiissanno.
Konni garinnino 10 dirinni mitteenge quchumunniha tantanote pilaane haaroonsinanni Hawaasi quchuma wiinamu lopho deerra leellishanno garinni loosu aana hosiinsanni hee’noonni.
Massagote mixono yanna yanantenni haaroonsinanni loosu aana hosiisate albaanni quchumu dagooma lede wolootta haja la’annonsa bissa beeqqaano ikkitanno gede assinanni harinsho no.
Kunino, dagoomu quchuma meessoonsi’re baxanno gede assatennino aleenni assitanno beeqqonni agarranninsa qeecha fultanno gede injo kalaqanno.
Hawaasi quchumira afantannorino dagganno dureeyyeno bobbakkino handaarranni loosonsa garunni harisidhanno gede kaa’litanno.
Quchumu mixotenni massagamasinnino gobbankera afantanno quchumma mereerinni biifado quchuma ikkatennino sae jajjabba gobboomunna kalqoomu songo harinsanniwa ikkino.
Hawaasi quchumi kalaqamu jiro hala’ladunni giddosi amadinoha ikkasinni haammata kiiro afidhino daa’’ataano gangalattanno quchuma ikkino.
Quchumaho loonsanni hee’noonni pirojekituwano massagaancho mixonni irkisante gumulama noonsa. Konnirano, quchumu gashshooti murci’raanchimmatenni loosanni afamanno.
Hawaasi quchumi gashshooti baxxinohunni muli yanna kawa quchumu deerra lossitannonna yannaasincho pirojekituwa loonsanni hee’noonniha ikkanna; quchumu wiinamunni lopho leellishanno gede dagoomu mittimma, baxillinna keeri jawa qeecha afi’rino.
Qixxaawote kifilenkeno tenne lamalara wosinchu gafinkenni quchumu gashshooti kantiiwi K/P Tseggaye Tukehu ledo keeshsho assatenni aananno garinni nabbawaanonkera qineessine haa’ne shinqoomo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Hawaasi quchumi lophonna xaa yannara leeltanni noo soorro hiittoonni xawinsannite?
K/P Tseggaye:- Hawaasi quchumi baxxinohunni sa’u lame dirra kawa wiinamunni lopho leellishanni no. Gobbankera wiinamunni lopho leellishshanni afantannori jajjabba quchumma mereerinni albisa ikke afamanno. Quchuminke babbaxxitino bikkaanonni keenneenna heewisamaancho, dooramaanchono ikkino. Hawaasi quchumi Itophiyu giddo afantanno quchumma mereerinni keerunni, investimentetenni, daa’’attotenninna latishshunni dooramaancho quchumaati.
Bakkalcho:- Quchuma daa’’attote (Turizimete) handaarinni dooramaancho assate ragaanni hiittoonni loonsanni hee’noonni?
K/P Tseggaye:- Quchumu gashshootihu jawa ajuuja Hawaasi quchuma doodhinaniha daa’’attote (Turizimete) mereersha assate. Konnirano, daa’’attote base halashsha agarranninke. Quchuminke giddo konni albaanni noori daa’’attote basera ledotenni quchumu jiro ikkanna quchuma seekkite egensiisa dandiitannota haaruudde daa’’attote basenna pirojekituwa hedanna halashsha hasiissanno. Hawaasi quchumiha daa’’attote millimmo lossa dandiitanno pirojekituwa mixi’ne loonsanni hee’noommo. Kuri mereerinni mittichu Taaboori ilaala latisate pirojekiteeti. Taaboori ilaala latisate pirojekite jawatenna dhaggennite pirojekiteeti yaa dandiinanni.
Taaboori pirojekite quchuma hegerera qaagamanno gede assite leellishshannote. Taaboori ilaala latisate pirojekite xaa yannara hananfoonni garinni alillicho hinge tullo fullanniwa 130 dirima afidhinotenna Sidaamu daga umise umose gashshate sa’u 130 dirrara assitinota sharrote dhagge leellishshannote. Yannaasincho diizaynenni loonsoonnoho. Ilaala fullaniwa ‘Faaro Pilaaza’ yineenna yannaasincho gangalatu mereershi no. Taaboori ilaala garunni latisatenni kalaqamasi agarino garinni yannaasincho lekkaasinunna shalleettete doogo hattono Asfaalte heedhannosi. Tenne pirojekite loossa hananfoommo. Muli aganna giddo loossa gumulleenna daa’’ataanote fano assinanni. Ilaalu qooxeessira hasiissannota safote latishshuwa wonshinoonni.
Wolu kayinni, Shaashamannete widoonni Hawaasa e’nanni waalchira ‘Hawassa Gate’ yineenna qooxeessaho afantanno Miliniyeemete paarkenni ledo amadisiisame latannoha; Hawaasi biinfille, Sidaamu budenna balchooma hattono dhagge leellishannoha yannaasincho waalcho loonsanni. Tenne pirojekiteno loonsanni hee’noonniha ikkanna mitto diro wo’minokki yanna giddo loonse gundanniha ikkano. Kuni waalchi, mannu eannonna fulanno woyte Sidaamu daga bude, balchoomana dhagge leellinshanniwaati. Xaphoomunni kuri pirojekituwa quchuma daa’’atate hasi’nanninna doodhinaniha assitannote.
Hattonni, Hawaasi garbi qooxeessa latisate 7.5km seendilli afi’rinoha garbu qooxeessa latisate looso hanafate diizaynenna ga’rafonote harinsho gundeenna amaalaanchono gaammoonni; haaru dirinni loosu giddora e’nanniha ikkano. Kuri pirojekituwa quchumu biinfille roorenkanni leddannoreeti. Wole widoonnino, Quchumaho xaa yannara duuchante qooxeessuwara hasiissannota safote latishshuwa loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Konni albaanni babbaxxitino pirojekituwa hananfirono loosante gooffukkinni doogote gattanno harinsho gatisatenni amandoonni yannanni gumulantano gede assinani harinsho maa labbanno?
K/P Tseggaye:- Albaanni pirojekituwa hananfirono babaxxitono korkaattanni loossa gufidhana doogo gattanno harinsho gatisate sa’u lame dirrara addi hayyo horonsi’noommo. Hawaasi quchumi giddo haammata pirojekituwa no. Konni albaanni haammata pirojekituwa hanafanturono hasiisanno illacha tuga hoogate kaiminni loosante gooffinokkiri no. Sai dirinni hananfe kayinni quchumu giddo afantanno pirojekituwa hiikkuriitiro; mageeshshitero seekkine buunxe badate looso loonsoommo. Tenne harinsho gundummo gedensaanni hanafantino garinni gumulantannota loonse guda; qarrubba noonsare wirro la’ne qarrubba tira; haammatu kontirakiterootino looso hanaffe; woxe adhite hakkaanni gattinoreno buunxe taashshate loossa loonsoonni.
Konni garinni harunsine hanafantinore gumulantanno gede assatenni sai dirira haammata pirojekituwa loosante maassantino; tayxe dirinnino maassamate qixxaabbinori bacate. Lawishshaho, Adaare Hospitaale, Amaalaanote ijaara, babbaxxitino rosi minna giddoonni minnoonni ijaarranna labbanno pirojekituwa kullannireeti. Konni garinni, gattino pirojekituwa loossano gunde haaru dirinni maassiinse dagoomaho agarranni owaante uytanno gede assinanni. Konni gedensaannino quchuminke giddo noo pirojekituwa dana hattono batinyensa bande hiittoonni loonse guda dandiinanniro la’nanni hee’noommo.
Hananfoonnihu 2015M.D bejetete dirinni quchumu biinfilli, lophonna daa’’attora (Turizimera) addi tironna horo afidhino pirojekituwa hananfe harancho yanna giddo gumulate mixo amandoonni. Haaru dirinni, albaanni hanafantinore harancho yanna giddo gudate. Ledotennino, daa’’attote (Turizimete) horora ikkitanno gede hende hanafoonni pirojekituwa; lawishshaho, Taaboori ilaala latisate pirojekite ikko ‘Hawassa Gate’ yaamamanno waalcho aantanno 6 aganna giddo loonse gudate mixi’ne loonsanni hee’noonni. Loossanke hanafoommo garinni pirojekituwate isilanchimmanke leellishanno garinni harancho yanna giddo loonse gudatenni maassiinse dagoomaho owaante uytanno gede assinanni. Ledotennino, babbaxxitino pirijekituwa loonsanni.
Wolu garinni seerimale doogonni amadantino base agursiisate loossano loonsanni hee’noommo. Lawishshaho, Mennaaheriyu qooxeessira Sheellinni
Sawuz istaari geeshsha noo doogo aana seerimale doogonni hallanyunni amadante keeshshitinota haammata base qolsiisate loossa hananfoommo. Agursiinsoonni baseno xaa yannara latisa hananfoommo. Tenne doogo aana hananfoommoha latishshu looso quchumu biinfille lossanno garinni mittu agani giddo loonse gudate hende loonsanniiti hee’noonnihu. Hawaasi keerenna ga’labbo buuxissannota, latishshanna biinfille hattono daa’’attote dooramaanchimma leddanno pirojekituwa loonsanni. Hananfoonnihu 2015M.D bejete diri jajabbanna quchuminke biinfillenna lopho leddanno yine amandoommo mixonke kuri labbannoha ikkanna amandoonni yanna giddo loonse gudate hashsha barra yiniikkinni loonsanni.
Bakkalcho:- Quchumaho seerimale doogonni hallanyunni amadante keeshshitino base mageeshshita qolsiisa dandiinoonni?
K/P Tseggaye:- Konni dirinni halaalaancho looso loonsoommo yee hedeemmohu seerimae doogonni amadante keeshshitinota dooggate aani base qolsiisate loosooti. Hawaasi quchumi yannaasinchohonna wiinamunni lophanni nooho. Yannaasincho quchumma pilaanetenni massagama noonsa. Gashshootinsano pilaanetenniiti ikka noosihu. Konninnino, quchumu garinni pilaanetenni massagamanno assatenni biinfillisi agaramanno gede assinoonni. Hala’lado baychooti mootimmanniha qolsiinsoonnihu. Mannaaharu qooxeessira miittu mittunku machiwiinni qolsiinsoonnihu 1 kumi kaare ale geeshsha ikkanno baychooti.
Xa amandoommo harinshonni orte baino quchuma ilamate diragisiinseemmo; dhuku fajji bikkinni quchumu biinfillira barra hashsha yinummokkinni loonseemmo. Konnirano, bainore taashshinanni; albillicho kayinni quchumu orte ba’anokki garinni agarranni ha’nanni. Quchumma pilaanetenni massagama hoogguro shiima yanna giddo diigante ba’annore ikkitanno. Quchumu teesaanono ikkituro seerunna ga’labbo agarantanno gede; Hawaasi biinfilli lexxannonna pilaanetenni lophanno gede hasidhano; muli yanna kawa seerimale doogonni amadante keeshshitino base qolsiisatenni wirro hananfoonni latishshinnino teesaano hagiirraamma ikkitinota buunxoommo. Duuchinkera rosicho ikkara hasiisannohu hiikko qooxeessirano ikkiro mootimmate baycho wolqatenni amadate wo’naala hoogate. Uynoonni pilaanenna diizayne garinni base latisanna loosi’ra; seera agara ronsironna pilaane noosi quchuma assa dandiiniro horo duuchinkeraati.
Lophitino gobbuwara biifadda quchumma la’neemmohu seekkite ilamate tareessa dandiinanni garinni latissinonna agartino daafiraati. Konnira, ilamate ikkano quchuma kalaqa ikkinnina diigamanno quchuma kalaqa dinonke. Gattino yanna giddo Hawaasi quchumira duuchante qooxeessuwara mootimmate base mootimmannita ikkitanno. Quchuminke pilaanete garinni massagamanni latanno. Konni gobbaanni quchuminke giddo seerimale doogonni assinani millimmo difajjinanni.
Bakkalcho:- Seerimale doogonni amadantino base aana loosidhani keeshshitinore kayinsoonni qansooti kaayyo maa ikkitanno?
K/P Tseggaye:- Quchumu pilaane agarsiinseemmo yannara buxane gawajjama dinonsa yitanno hedo amandeeti loonsanni hee’noommohu. Doogote aana dadda’litannori; hattono babbaxxitino loossa loosidhannori loosonsa hoogge gawajjantannokki gede baalante sinu quchummara tantanante loosidhanno garinni injeessinanni hee’noonni. Konni dirinni baxxino garinni haammata qansoota horaameeyye assitanno pirojekite qixxeessinoommo. Kuri giddonnino qansootu babbaxxitino qooxeessuwara tantanotenni hanqafantanni loosidhanno gede assinanni. Lawishshaho, doogote aana koatte biifisate loossanni bobbakkinore Hawaasi yuniversite ledo ikkatenni quchumu biinfillino garamanno garinni yannaasincho ikkitino sheede base qixxeessinanni hasiisanno irko assinanni hee’noommo.
Albillichono handaarunni qansoota kaa’litannonna irkisannore haammata uurrinshuwanni ledo qinaambe loonseemmo. Wedellu babaxxitino loossa handaarranni bobbakkanno gede assate pirojekite qixxeessinoommo; muli yanna giddo tantanne loosu giddora eessineemmo. Wedellu quchumaho babbaxxitino loossa handaarranni bobbakke loosidhanni quchumu biinfillenna keereno uminsanni agartanno gede assinanni. Konni garinni loosidhano basenni kayinsoonni manooti gawajjantannokki gede irkisatenna loosu kaayyo kalaqate loonsanni.
Bakkalcho:- Quchumaho xaa geeshsha safote latishshuwa iillitinokki qooxeessuwara iillishate loossa hiittoonni xawinsanni?
K/P Tseggaye:- Hawaasi quchumi wiinamunni lophanni nooha ikkasinni baalanti qooxeessuwa pilaanetenni massagantannonna woyyaabbinoti safote latishshuwa hala’litanno gede assinanni. Lawishshaho, sai 2013/14M.D Daato wo’munni wo’ma pilaane afidhano gede assatenni doogga loonsoonni; caabbicho halashshinoonni; waa eessinoonni; Asfaaltete doogono loonsanni hee’noonni. Caffe qooxeessira, Faara, Xilte, hattono Hiixati qooxeeswara doogga fannanni safote latishshuwa iillinshani hee’noommo. Kuri qooxeessuwara safote latishshuwa halashshate loossa hanafo naandannita ikkiturono gattinoti lowo loossa agartannonke. Qooxeessuwa quchumu pilaane garinni lattanno harinshooti amandoonnihu. Xaa geeshsha kayinni kuri qooxeessuwara hasiissannota safote latishshuwa iillinshoonni yitano ammano dinoe. Aananno dirinni roorenkani illacha tunge loonseemmohu Tullo, Caffe, Daato, Hiixata, Faara Monopoli qooxeessuwara hasiissannota safote latishshuwa halashshate loossa ikkanno.
Hawaasi quchumira woyyaawa safote latishsha loonseemmo. Konni dirinni calla 80 miliyoone birra bejete gaamme 20km ale seesallichu kinchi doogo loonsanni hee’noonni. Diru giddo haaruudde dooggano 100km ale ikkitannota fansiinsoonni. 80km ale doogga feyaatenna gatamarate loossa loonsoonni. Quchumaho babbaxxitino qooxeessuwara hananfoonniti Asfaaleltete dooggano isilanchimma noose garinniiti loonsanni hee’noonnihu. Konni abaanni lolahunni gawajjantanno qooxeessuwarano du’namaanchu sa’’anno diiche loonsanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Quchumaho owaatamaanote lifixa owaante aatenni danchu gashshooti hala’lanno gede assate ragaanni daggino soorro no?
K/P Tseggaye:- Quchuminkera rakkino owaante heedhara hasiisanno; dagano ninkewiinni agadhitannohu konneeti. Hasiissanno owaante aate ragaanni konni dirinni kaajjado qaafo adhine loonsoommo. Baxxinohunnino danchu gashshooti xa’muwa ikkitanno hajubbanna bande qarrubba tirate wo’naaloonni. Lawishshaho, seeda yannara dawaronna gumulo afidhukkinni keeshshitinota 1089 ale manni hajo amaddinota 43 tajubba bande dawaro afidhanno gede assinoonni. Albillichono dagoomaho yannaasincho hayyonni owaante uynanni harinsho kalanqanni ha’neemmoha ikkanno. Xaa yannara buunxoonni garinni quchumaho lifixa owaante aate harinsho woyyaabbanni dagginoha ikkirono albillichono yannaasincho hayyonni irkisantino owaante aate lowohu mini loosi agarannonke.
Bakkalcho:- Quchumaho qansootaho loosu kaayyo kalaqate ragaanni loonsoonni loossa guutate yine hendanni?
K/P Tseggaye:- Konni dirinni quchumaho wedellu loosu kaayyo afidhano gede jawa illacha tunge loonsoommo. Mootimmate widoonni ikkado baychonna bejete qixxeessine loosidhannonna hirtanno sheede balanxe qixxeessineeti wedella loosu giddora eessinoommohu. Konninni, mixonke garinni 25 kumi ali wedelli loosu kaayyo afidhino. Quchumu gashshooti deerrinni roore anga ikkitanno wedelli loosidhano basenna liqoote woxe uyneennansa looso hanaffino. Ledotennino digirete rosu deerrinni maassante looso hasidhanno wedelli baxxinohunni loosu kaayyo horaameeyye assate loonsummo yannara kalaqe loosantenni roore mootimmate loosu minnara calla qaxaramate hasatto luphi yite leeltannotanna kunino laooshshu qarra ikke xaadinonke. Liqoote woxe adhitanno woyteno amadisiissannore hasiisanno daafira wedellu waajjitanna la’nanni. Liqiidhano woyteno balaxxe kaimu suuqo suuqi’ra hasiissannohura quchumu gashshooti irko assinonsa. Hala’ladunni hedo cu’mishiishate bareno kalanqe loonsoommo; wedellu uminsanni loosi’re lopha dandaanno garinni qajeelsha uynoommo.
Quchumu giddo yanna yannantenni looso hasidhanno qansooti kiiro lowota ikkitannohura albillichono lowo loosi agarannota leellishanno.
Bakkalcho:- Quchumu ga’labbo teessannonna loosi’rate, hee’rate hattono daa’’attote handaarinnino dooramanno quchuma ikkano gede keere agarsiisate loossa maa labbanno?
K/P Tseggaye:- Hawaasi quchumi Itophiyaho keeru giddichooti yaa dandiinanni. Sa’u lame dirra giddo Hawaasi quchumi konfiraansete, gangalatate, wosinna babbaxxitino qooxeessuwanna basenni dagganni fooliishshidhannoha ikkino. Ga’labbonna keeru teesinowa ikkasinni roorenkani dooramanno quchuma ikkino. addi addi dagoomittenna amma’note ayyaanna ayirrinsanni yannara hattono gambooshshuwa harinsanni yannara ga’labbote qarrubba dikalaqantino. Konnira, quchumu keeru, daa’’attote, investimentete mereersha ikkino. Keeru giddichono ikkino yine adha dandiinanni. Quchumu keeri gainoha ikkanno gede teesaano tantanatenni qooxeessinsa keere agartannonna baqqinatunni beeqqitannonna ga’labbote bissanni ledo qinaambe loonsoonni loossanni xaa yannara Hawaasi Itophiyahono lawishsha ikkanno keeri noowa ikkino.
Bakkalcho:- Muli barruwara albaanni Addis Ababunni moorantinoti haammata kaameella Hawaasi quchumira amadantinoti qangannita ikkitanna tenne hajo harunsine adhinoonni qaafo maa labbanno?
K/P Tseggaye:- Quchumu keerenna ga’labbo agarsiisate ga’labbote bisanna dagoomu qinaabbe loossanni afantanno. Ikkollana, ga’labbo booreebbanno gede hasidhano wolqa diheedhano yaate didandiinani. Sae sae kayinni wolewa rosantino jaddo konniicho wo’naaltannori dihooggano. Keeru noowa ikkasinni ayino diafannonke yite wolewa jaddo loosse maaxamate wo’naaltanno bissa heedhanohura quchumunniti ga’labbote bissa dagoomu ledo halamatenni huluullammoonni bissa seeru hundaanni ikkitano gede loossino. Hiittenne yannarano togoo ikkito kalaqantara dandiitanno; kayinnilla, huluullammoonni bissa rahotenni harunsine seera agarsiisanna quchumunnihu danchu su’mi ba’’annokki garinni loosa agarranni. Wolewa rosantino jaddo konniicho gumulantannokkinna hunaao maaxantannokki quchuma assate baqqinatunni loosa duuchaka woyte agarranninke gadachooti. Yawonsa doogimale horonsidhano bissano harunsanna taashshote qaafo adha hasiissanno. Togoo assooti sufannokki gede kaajjillunni agarreemmoha ikkanno.
Hawaasi quchumi Itophiyaho wiinamunni lopho leellishshanni afantanno quchumma mereerinni babbaxxitino hadaarranni lawishsha ikka dandiino quchumaati. Quchumaho dagge loosi’ratenna investimentetennino bobbahate hasidhanorira duuchaka woyte waalchinke fanoho yaate baxeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora qixxaawote kifilenke su’minni wodaninni galanteemmo.
K/P Tseggaye:– Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 12, 2014 M.D
