Kalaa Heenooki Doongato yaamamanno. Ilame lophinohu Hawaasi Quchumi giddo Tuulate Sinu Quchumira Garaa-Riiqata yinanni baadiyyete olliiraati. Ilamihunni 18 dirisinni Itophiyunna Ertiru olira gobbasira wonqamara Baadimme Halalli geeshsha gaade gobbasi horraanchu diininni gargaratenni qeechasi fulino.
Olu xawira noo yannara lamu giirchinni ganamino. Konni gedensaannino ganamummo yee rahe qaera dihigino; hakkonni olu hoowe agaraanchimmanni gobbasi murci’raanchimmatenni owaatino. Gedensa olu xawinni xuratunni geegiissame qaera higinohu Kalaa Heenooki; qaera higi woyte heeshsho ditoltinosina addi addi uurrinshubbara hoowete agaraanchimmanni looso loosa hanfinota ledonke keeshshi yannara xawisinonke. Agaraanchimma loosanni hee’renni Mitte Harrichu Gaare hidhe loosa hanafano. Hidhino Gaarenni boode yanna loosihu gedensaanni isi uurrinshu looso eanno woyte Gaaresi loosannoha hoogasinni kainohunni maamarunni tantaname techo loosanno loosi giddora einota qaaganno. Techoonkehu seyoote gafi wosinchi ‘’Ye Hawaasa Wubet Moola Ishine Hunnanninna Qolle Horote Aana Hosiinsanni Maamari’’ Safaanchinna Qaru Loosu ha’risaanchi Kalaa Heenook Doongatoho.
Kalaa Heenooki Konne looso hanaffinohu woloottu kiirotenni 20 ikkitanno miillasi ledo ikkanna gedensa maamaru giddo hedote sumiimme hoogasenni noonsa jiro beeqqite babbaxxate gadachantinota dimaaxino. Gaarenna Harrichono Heenookira gammatte uytannosi. Isino ishine gurate loososi sufihunni Lamu diri gedensaanni gaarete kiiro Sase iillishi’re, xaano wirro maamarunni loosate tantanamino gede hasaawisinni kulinonke.
Barrunni mitto barra kayinni togo ikkanno; Mittichu manchi adhammenna Minu Maasso heedheennasi lowo saada gorre jawa jila ji’lanno. Kuni manchino mannu woshshi’rino deerrinni dayikkinni gatanno. Tenne yannara ji’li manchi Kalaa Heenooki woshshe; ‘’Konne gorrinoonni maalano buddeenanno huni’’ yaannosi. Kalaa Heenookino Manchu yiinosi garinni maala hune buddeena moola Harresira itisi’ranno. Konne ittino Harresino godowa amadante Mittu hashshinni fiidhe reyte gooffanno. Heenookirano barru tunso dhi’mo ikkannosi; Loososi loosannoreno hoogi; hexxo mudhi. Mitte Gaare uqquwe tuge hidhinotena uqquwete manni lubbo quuxxo abbannosi. Assannoreno hoogiti Mitte Gaare hirtine birra’ne adhe yee uqquwete miillara aanno.
Heenookira xaadinosi coyinni marartinositi baxillaanosi gamba yite Mitto Harricho hirte uytannosi. Kuni Harrichino Mitte Lamalano iillikkinni dhiwame reyanno; Heenook konni gedensaanni looso agure umihu aleenni hexxo mudhe qaera higanno.
Tenne yannarano Heenooki alba ishine haa’rannosihu Mittu manchi, ‘’Heenooki makkite baootto’’ yaanni hasanni qaesi geeshsha daanno. Heenookino konni manchira xaadinosi qarra kulanno woyte Kuni manchino; “Mayra anera diku’lattoe’’? yee, 2 Kume Birra aannosi. Konni birrinnino Heenooki Lame Harricho hidhe wirro Gaarete loososi hanafanno. Heenookira kayinni afi’rateno hoogate giddono jifo diagurtinosi. Bire hoongunni qarrami Heenook techo kayinni tenne baala Harresi gashshi’rannowa hooge mitii’mi. Gedenso gashshi’rannowa kirunni afi’rirono qarqaru manni Harre hashsha raartanni bararraaqissunke yaansanni gashshi’rannowi dhiwannosi. Tenne yannarano lowo geeshsha mitii’minota qaaganno. Tenne yannara kayinni loosu korkaatinni xaadinohu mittichu mootimmate loosu sooreessi mitiimmasi Hawaasi Quchumi Gashooti Maazzagaajju Minira kulasinni Harre gashshi’ranno darga afi’rinnota kulanno
Konni garinni loosi’re afi’ranno woxeno Oomo Maykiro Faynaansete suuqi’ranno; suuqi’rino woxino 240 Kume Birra ikkannosi; Harresi kiirono 20 iillitanno. Tenne yannara Harretenni loosatenni fule kaameelu widira reekkamara hedirono yannate hedino rankenni kaameela hidhate dandaama hoogisirono mittu diri gedensaanni ‘ISUZU’ hidhara dandiino. Ikkollana, shiima yanna gedensaanni hidhino Ayisuuze hogowu kaameeli motore horote gobbaanni ikkiteenna bero agurino Gaarewa higanno.
Heeshshosi doogo aana xaaddinosi mitiimma kulle fullannikkita ikkitinota qummi assannohu kalaa Heenooki; batinye jifo gedensaanni xaa yannara maamarinsara 3 Haylaandete Maashine, 3 “ISUZU’, 1 Chento, 3 Xexxerrisi noonsata xawisanno. Tenne kaameellannino soodono hawarrono dodante quchumu qo’ichimma agarsiissanni afantannoha ikkanna xaa yannara noonsati xaphooma kuusonsanno Tonne Miliyoone (10,000,000) ikkitannota muli yanna assitino odiitenni buuxxinota coyi’ranno.
Gaarete looso loosanno yannara maatesinni hanaffe jaallasi geeshsha baalunku cee’mitannosihura harancho yanna giddo loosu handaara soorri’reemmo yee hedannota kayisannohu kalaa Heenooki; harinshotenni kayinni konni loosi korkaatinni adhino qajeelshubbanni “Danchu loosi dino. Hakko loosinni afi’nanniti dancha eo ikkinnina” yitanno hedo afi’rasinni wodanisi konni loosi aana geinotano dimaaxi’rino.
Ishinu garunni amandiro jirote; garunni amada hoongiro kayinni ilama gawajjannorichooti. Xa assinoonni xiinxallonnino hunnanni ishininni xibbuunni 75 anga ikkannoha qineessine marro horote aana hosiisa dandiinannita buunxoonni. Kuni leellishannohuno garunni amandiro ishinu giddo woxu no; Garunni amada hoongiro kayinni ishinu ilama gawajjanno; diilallono daafanno yaanno.
‘’Ye Hawaasa Wubet Moola Ishine Hunnannina Marro Horote Aana Hosiinsanni Maamari’’ hundaanni xaa yannara 73 mannira uurrinshunni loosu kaayyo kalanqoonniha ikkanna 500 ali mannira kayinni yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinonsatano xawisinonke.
Maamarinsa ajuuja Hawaasi Quchima ishinunni co’ichanna biifado assa ikkitinota coyi’rannohu maamaru safaanchinna qaru loosu ha’risaanchi Kalaa Heenook; Hawaasi Quchumihu ishine hunate amuraati wole quchumma ledo heewisiinse la’nanni woyte yannaasincho diikkinono yaanno.
Ishine gurre quchumu co’ichimmanna biinfille agara calla ikkitukkinni ishie garunni amandiro ishinu woxeho; garunni amada hoongiro kayinni ilama gawajjannoha ikkinohura maamarinsano mitto ragaanni quchumu co’ichimma agarsiisanni wole ragaanni ishine wirro horote aana hosiisanni lowo miinja cibbi’rinota kulanno.
Konne loonse mannu buqqee giddo bushuno ikko danchu loosi nookki gedenna danchu loosunni afi’nanni eo calla ikkitinota leellishatenni ilama mootimmate looso calla agadhatenninna looso mishatenni fulte looso baala baxxenna kalaqqe loossanno gede lawishsha ikka banxeemmo yaanno.
Ninkeno Kalaa Heenookiuu maamara dargu geeshsha marre la’noommorinni lowore huwantoommo. Kalaa Heenookino hasaawinke mereero Mitte huluullo noosita dimaaxino. Konni loosinni lowo deerra iillate mixo amande millinsanni hee’noommoha ikkanna ishine marro horote aana hosiisi’nanni maashine qasi’nammora hendoommo; Konnirano maashine uytanonke uurrinsha afi’noommoha ikkirono tenne maashine kayinni mitte hinge qansiro dargunni darga doyissinannikkita ikkitinohura uminkeho yineemmo baychi hoogasi maashine uytankera hasidhanno uurrinsha huluullo ninkerano mitiimma ikkitinonke yaanno.
Xaa yannara loonsanni hee’noommoha konne darga uyninke yannara sheemaatinke bikkantino yannanni loonse horonsi’neemmo gedeeti. Tenne maashine qasi’rate konni dargirano ikko wole pilaane noo darga uynankera Hawaasi Quchumi Maazzagaajja xa’minoommohano ikkiro uynoonninke dawaro kayinni ‘’pilaane diuyneemmo’nena sheemaate Mittu dirira haaroonsineemmo’ne’’ yitannote.
Ninke kayinni xaa yannara bero hee’noommowiinni alba hinge lophinanni hee’noommo. Konni daafira Hawaasi Quchumi co’ichimma buuxisiisatenna mullawa uwanni ilama gawajjanno ishine gamba assine wirro qolle horote aana hosiisate ishine marro horote aana hosiisanno faafirika qasate mixi’ne millinsanni hee’noommo. Konni daafira Mootimma investimentete raginnino ikko maamarinke lopho garinni hasiisanno darga uytenke amandoommoha quchuma ishinunni co’icha assatenna ishine wirro horote aana hosiisate illacha irkissankera hasi’neemmo yaanno.
Ninkeno mootimma Lamu Sasu ragi seyoo abbisiisanni noo maamarira hasiissanno irko assatenni xaaddinonsa mitiimmara rakkino dawaro qolte, kuni maamari quchumu coichimmara, loosu kaayyo kalaqora, mullawa tungeaanna ilama gawajjanno ishine gamba assatennino sa’e wirro horote aana hosiisatenni uminsanni sa’e gobbate miinju lophorano qeechansa fultanno gede hasiisannonsarinni halantannonsa gede qaagiissate banxeemmo. Keerunni!
Addisu Adoola
BakkalchoWoxawaajje 12, 2014 M.D
