Amsaalu Felleqe
Dirrate albaanni giwirinnu latishshi ogeessa ikke owaatanni keeshshino. Giwirinnu ogimmasinni loosidhe galtinoriwa mare ogimmate irko assanno yannara loosidhe galtinori tashshi yite ogimmate amaale adhitannokki gari noota kulanno. Hakkiinnino, giwirinnu ogeeyye amaale lowontanni adhamooshshe afidhinokki harinshonni loososi hasi’rino garinni gumulate hasattosi ajjanni daggu woyte loososi soorranna umisinni hasi’ranno gari looso loosi’ra dandaannota seekke huwatatenni 2008M.D hanafe ilame lophino basera qunqumado shaana laashsha hanafino.
Techohu seyoote gafi wosinchinke; teessosi Lakkote quchumira Midire Genneti ollaati. Kalaa Asiraat Gammada yaamamanno. Mootimmate loosu mine qaxarame loosanni keeshshe, gedensaanni kayinni umisinni looso kalaqe loosatenni heeshshosi woyyeessi’rino garanna woloottano isiha dancha lawishsha qineessine nabbawaanonkera shiqinshoommo. Kuneeti!
Giwirinnu ogeessa ikke loosanni keeshshi yannara ogimmate amaale aanno yaannara mitu mitu loosidhe galtinoriwiinni xaaddannositi laooshshu mitiimma loososi kakkaooshshunni loosannokki gede assinosi. Laooshshu mitiimma noowa loonsirono gummaamo ikka dandiinannikkita huwatinohu Asiraati umisinni looso kalaqe loosi’ratenni heeshshosi woyyeessi’ratenni sae woloottahono ikka dandaannota ammane looso kalaqino.
Umi yannarano ilame lophino basera Allaawo-aannote 2008M.D hanafe qunqumado shaana laashshanni loososi hanafino. Qooxeessaho afamannoha way injo horonsi’ratenni; isino giwirinnu ogeessa ikkasinni handaarunni umisinni hanafino loossa garunni massaganninna harunsanni woyyaawa laalcho afi’ra dandiino.
Loososi mootimmannihano loosanni umisiha kayinni soodonna hawarro maranni harunsanno; loosanno. Hattenne yannara angasira hasiisannosi woxu anje xaaddinosihura loonsanni baycho agaranno manchi barra loosanni hosanna hawarro kayinni isinni maranni waa hayikkisanno.
Ikkollana, umi yannara gutunni hanafino loosinni laalcho afi’ra dandiirono mannunniwa irki’ne loonsanni loosinni hedotenni xaada hoogate korkaatinni hanafino looso mure agure umisi qaera Giraaviiliya yaamamanno haqqu sirchi mu’ro qixxeessa hanafinota kulanno.
Gedensaannino mootimmate looso agure shiima baycho hidhe Giraaviiliyanna babbaxxitino gobbate giddo haqqu sirchi mu’ro qixxeessanni gumaamo ikkara dandiino. Xaa yannarano baatto halashshe hidhe loososi halashshe loosanni afamanno. Konni loosinni uurrinshunni 11 loosaasine 2 agaraano qaxare loosiisanno. Kalaa Asiraati, umisinni kalaqe hanafino loosinni xaa yanna 13 qansootira loosu kaayyo kalaqino.
Umo konne looso hanafate hedi yannarano loosisinni laashshanno laalcho hasiisanno dikkora shiqishate dandiisiisannosi gede injiino baycho ikkasi buuxatenniiti base doodhe loososi hanafinohu. Qixxeessannota babbaxxitino haqqu mu’ro babbaxxitino qooxeessuwara dikkote shiqishanno. Addis Ababu, Bahir Daare, Debre Zayte, hattono Wolayittunni dagganni hidhitannosita coyi’ranno.
Kalaa Asiraati, rosu qixxaawosi kalaqamu jironni Dipiloomunni maassamino. Digirete deerrinni kayinni ‘Agro Economics’ rosu golinni Hawaasi yuniversitera hawadi yannara harunse maassamino. ‘Agro Economics’ rosu golinni roore anga loosunni leellishanni ronsanniha ikkasinni balaxe Dipiloomunni afi’rino ogimmano lowo geeshsha kaa’litinosita kulanno.
Baxxinohunni giwirinnu handaarinni loosi’ratenni laalchimma lossate dandiisiisannoha baxxinohunni bushshu dana, mu’rote dana, kalaqamu jiro hiikko dani bushshira kaansiro laalcho leddannoro afe loosi’rate kaa’linosi. Loosi’ra calla ikkikkinni loonsoonni laalcho dikkote shiqishateno ‘Agro Economics’ rosasi dikko hasi’rate dandiisiissinosi. Looso kalanqe loosateno egennonna dandoo hasiissanno yaanno. Ronsoonni rosu golinni meessinni looso kalanqe loosa kayinni jawa kaayyooti yee ammananno.
Mootimmate loosu mine qaxarame 1997M.D kayse 2011M.D geeshsha loosirono, heeshshosi woyyeessi’ra didandiino. Qaxaramme loonsanni heeshsho woyyeessi’neemmo yine hexxo assi’ra deamate. ‘’Loosanni hee’re mitticho qaaqqo ilummorono eo’ya lowonta ajjinota ikkitinohura minira hasiisannore wonshateno dikkitinote; saeno luko soorri’rate nafa shetoommo yannaatinkanni’’ yaanniiti xaaddinosi shetto xawisannohu.
Kalaa Asiraati, hattenne yannara aganunni afi’ranno baatooshshi hasiissannosi fulora ikka hooginosi daafira shettote giddo hee’re mitto barra loosu mine kae maranno woyte mitticho loosu miilasi; ‘’Mitte qaaqqo ilte qaaffinsoonni luko uddi’ra hanafitto?’’ yiteennasi hakkawoyntenni hedosi soorratenna heeshshosi soorrara dandaanno looso loosate kakkainota qaaganno.
‘’Ogimma’yanni loosidhe galtinoriwa mare ogimmate irko asseemmo yannara tashshi yite diadhitanno; wole widoonni kayinni heeshsho diwortinote; duuchu raginni giiramantenni yee mootimmate looso agure fulatenniiti umi’yanni looso kalaqate dandoommohu’’ yaanno. Ronsoonni rosinni meessinni kakkaooshshunninna albillicho jawa deerra iillinannita ammanne loonsiro hiikkonne loosono hananfiro gummaamo ikka dandiinannita coyi’ranno.
Hiikkonne loosono misha dihasiissanno yaannohu kalaa Asiraati; umi yannara umisi looso hanafi woyte shoole madawe qixxeessatenni babbaxxitino haqqu mu’ro qixxeessa Hanafi yannara dagge la’annori mitu mitu manni; ‘’konni loosinni woyyaawe manna ikkaraatinso hanafinohu’’ yitanno geeshsha iillitinotanna isi kayinni mannu yaannore qaccera qole agure hanafino looso kaajjishe sufisiisasinni xa noo deerrira iillinota kulanno.
Looso kalanqe loonsanni woyte loossannokkiri looso mishansa digattanno; hiittenne yannarano kayinni mannu mayyaannonke yitanno hedo qaccera qolle agure meessi amandoonni ajuuja sufisiisa dandiiniro hiikkano iilla dandiinanni.
Kalaa Asiraatino, mannu yaattonni tiiasi hembeelikkinno loosi’rino daafira techo woyyino deerrira iillino. Hanafino looso kaajjishe sufisiisatennino lamu diri gedensaanni 2012M.D goofimarchira mitto hogowu kaameela hidha dandiino.
Shiimunni hananfoonni loosinni meessi lophate calla ikkikkinni qooxeessaho woloottuno loossanni beeqqaano ikkitanno gede assa hasiissanno yaanno kalaa Asiraati. ‘’Ninke qooxeessira duuchunku manni taalo loosoho kakka’’a hoogate ikkitubba hala’ladunni leeltanno; loosi’ra dandiinanni wolqano garunni horonsi’ra hoogate mitiimma leeltanno’’ yaannohu kalaa Asiraati; wolqanna yanna garunni horonsi’ne loosu aana hosiinsiro lophinannikki korkaati nookkita huwachishanno.
Kalaa Asiraati, loosi’ranno loosinni ikko wolootta loossa ledotenni hanafate kayinni xaa yannara baychu ruukkimma qarrissinosita kaysanno. Loosi’re afi’rannohunni giwire lowoha baatirono mootimmate bissa widoonni kayinni hasiisanno irko afi’ra dandiinokkita kulanno. Giwiru yanna iillituro loosi’ranno base kaxxannokkihu dino; giwiresi baaxxi gedensaanni kayinni wirri yee la’’annosihu nookkita kaysanno. Ikkollana, hiikko garinnino irko hasiissusironna irkisannosihu hoogirono umisinni hanafinonte gede umisinni loosi’ranni hiikkirano iillara dandaannota ammananno.
Manchu beetto calla ikkikkinni duuchunku kalaqami heeshshora haqqu woy haanja mu’ro heedhara hasiisanno. Gobbate deerrinnino haanju harumira jawa illacha tunge loonsanni hee’noonniha ikkanna kalaa Asiraatino konni handaarinni umisi qeecha fulanni afamannota.
Umihunni umisi loosi’re lophatenni horaameessa ikkate; wolu garinni kayinni gobbate deerrinni amandoonnihu haanju harumi loosi hasi’noonni jeefora iillanno gede qeechasi fulate babbaxxitino dani haqqu mu’ro qixxeessanno. Tayxe dirinnino 1 miliyoone ale babbaxxitinota haqqu mu’ro qixxeessino.
Loosi’re afi’ranno laalcho dikkote shiqishanni umisira calla eo afi’rate dikkino; qooxeessaho afamanno rosi miniranna maazzagaajjahono qixxeessinota haqqu mu’ro baatooshshiweelo aatenni dagoomitte yawosi fulanni afamanno. Loosi’ne afi’nannihunni meessi miinjanna heeshsho woyyeessi’ra hattono woloottaho loosu kaayyo kalaqa noo gedeenni heedheennanni kalaqamu agarooshshiranna manchi beetto ikkinoonni daafirano qansichimmatenni agarranni qeecha fula hasiissanno daafira Kalaa Asiraatino dagoomitte yawosi fulate noosi hasattonna ajuujano jawa ikkitinota huwata dandiinanni.
Isiha loosu kakkaooshshenna dancha lawishsha la’anni uminsanni looso kalaqqinori mitu mitu xaa yannara loosinsanni gummaamma ikkitinotano kulanno. Konnirano, ayino noowa calla hee’re loosisinni heeshshosi woyyeessi’ra hoogatenni caccaawanni hee’rankunni loosate dandaanno looso hanafatenni umosi woyyeessanna woloottahono ikka dandaannota amaalanno.
Baxxinohunni aja dume mootimmate loosu minnara calla qaxaramate hasidhankunni shiimurinni ka’e hiikkonni daddali loosira bobbakkuro shiima yanna giddo gummaamma ikkitannota kulanno. Qaxarame loosanni aganunni afi’ranno eonni heeshshosi woyyeessi’ra dandaannokkita huwatatenni umisinni ma’le hanafino loosinni techo hasi’ranno deerrira iillino. Albillichono roorenkanni loossa halashshe loosatenna jawa deerra iillate jawa ajuujanna mixo amade loosanni noota coyi’rino.
Albillichono muli yanna giddo kameela lede hidhatenna hala’lado baatto afi’riro saadanna lukkuwa ceate hasatto noosi. Konninnino, kiirotenni lowo mannira loosu kaayyo kalaqate hasattosi lowote. Albinna xaa heeshshosino lowonta baxxitinote.
Loosi’ne lophinanni gara huwata hoogatenni woy loosoho hasattonna kakkaooshshu noosikkihu loosi’re muli yanna giddo lophanno manna daafure dafe lophino gede ikkikkinni bitatenni lophino gede hendanni laooshshi dagoominke giddo hala’le leellanno. Kalaa Asiraatino, loosi’re woyyaawanno hayyo balaxe huwatatenni harancho yanna giddo gumaamo ikkasi la’inori mitu mitu bita abbi’re lophino gede he’mitannota kulanno. Loosu wo’mino gobbara looso tirte ofollitinori duduwinni hembeelamikkinni techo seyoora iillasira kalaa Asiraati naandanniho. Albillichono hasi’ranno deerrira iillanno gede qixxaawote kifilenke halchooti. Keerunni
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
