Amsaalu Felleqe
Gobbankera hiikko qooxeessirano heedhanno daga ha’nura budenna balchooma afidhinoti ayerano xawoho. Albita ha’nura gobboomitte gutu hornyubbanke qolanna Itophiya e’ino qarri giddonni fushsha hasiissanno.
Itophiyu qansooti bi’re yannara gobbanke ayirrinye gotti assino hornyi hee’ranno gede assitino kaajjadda dagaati. Ikkollana, xaa yannara kayinni kuri hornyubanke duuchu garinni hoshooshantino.
Hoshooshantinonna hoshooshantanni afantanno ha’nura gutu hornyubbanke wirro qolateno lowonta qarrammeemmo daganna gobba ikkinoommokkita handaarunni xiinxallo assitino bissa huwachishshanno. Korkaatuno, techo geeshshano angankera baca gutu hornyubba noonkere ikkinoommohura mimmitu ledo baxammena ayirrisamme hee’rate ragaajnni babbadamooshshe kalaqqino hauba tidhate diqarrammeemmo.
Gobboomitte gutu hornyubbanke ragaanni Itophiyu qansooti bacu gutu hornyi noonke. Mite mite gobbuwa roore anga ikkitanno hornyubbansa hallanya wolassate aana illachishshinote; Itophiyu qansooti hornyubba kayinni gobboomittenna gutu ayimma aana illachishshinota ikkase dagoominkennino sae Itophiyu daafira seekke afinohu baalu farci’ranno hajooti.
Itophiyu daga, roore anga ikkitannoti amma’no harunsitannote; kuni gutu hornyinke gobbanke kaajjite hegertanno gede assinoho; konne hornyanke horonsi’ne gobbanke albi ayirrinyinna wolapho widira qola dandiinannitano amma’note annuwinna jajabbu annuwinna amuwi amaaltanno.
Gobbake qansooti gutunni hee’ratenna kaa’lamate gutu hornyi noonkereeti. Kuri naaxxissannonna mimmitinke ledo mittimmanke kaajjishi’ne hee’neemmo gede dandiisiissanno hornybbankeno babbaxxitino korkaattanni seeda sanna sa’anni dagginonna jifantanni sa’inota ikkase qaangeemmo woyte xaddinonke hunonkenna umbenkenni ronse gatamarroommo hornyubbanke amande hara doorshu nookkite.
Tini yanna ha’nura gobboomitte gutu hornyubbanke qarru aana ubbeenna gobbanke jifantanni noo yannaati. Gobbanke xaaddinose jiffanni fushshatenna xagisatenna hurateno ninke gobbaanni wolu dino.
Baxxinohunni tini ilama bi’re hunda annuwinkenna akaakka loosse sa’inorinni addaxxitannore ikkitanna la’nanni. Hundi annuwi gobbansa mittimma agarte mimmitinsa ledo sumuu yitenna hornyubbansa agarte tenne ilamara ragisiissinoha ayirrinse aha noo gedeenni heedheennanni insa loosinni addaxxa calla ikkikkinni insa faale amande Itophiya gutu hornyubbankenni xagisa noonke.
Itophiyu, amma’note ragaannino kalqete lawishshu gede kullanni daganna gobbaati. Isilaamuno Kiristaanu Qullaawa maxaaffa giddo kullanni gobbanna dagaati; konne hedanna agara hattono horonsi’ra duuchate ammanaanowiinni agarrannite.
Gobboomu balchooma amaalete mittu uduunnichi gede assine horonsi’ra hasiissanno. Konni alba nooha mimmitu ledo kaa’lamate, mitteenni hee’rate, halamatenna woloottano gobboomu balchoomma gobboomu amaalera uduunnichu gede assine horonsira baalinkewiinni agarranni hajooti.
Gobbakera sa’u seeda dirrara rumuxxe keeshshinohu bainchu gashshooti korkaatinni dagoomu giddo mimmitu ledo sumiimme heedhanokki gede uticho worre sa’noonni. Konni albaanni noorenna woloottano danchummate balchoomma gobboomu amaalera irko assine horonsira hasiissannota huwachinshanni hee’noonni.
Itophiyimma baalunku qooxeessira kalaqantanno jiffanni hiittoo qarri xaadinoro? Togoo illachi mite mite basera luphi yee leellanna mitowa kayinni ciigginohu mayraati? Kaima ikkino korkaatina maati? Huno loosanni noohu ayeeti? Yitanno hajubba xiinxallanninanni tirranni gede mootimma dagoomu ledo halantanni loossanni afantanno.
Sa’inorenna muli yanna massagaano ruma dandiinanniha ikkirono qara hajo kayinni tinni dancha balchoomma erantino baycho garunni bande noo balchoomma baalankawa annimmatenni heedhannonsa gede assa hasiissanno.
Amma’note massagaanonna gobbate geerri babbaxxitino ba’rera coyidhannore gobboomu balchoomma wedelluno harunsitannoha ikkiro gummaamete yine adha dandiinanni. Gobbankera kalaqamino babbadamooshshe hunatenni mittimma kaajjishate assinani wo’nalshira qansootu agarranninsa yawo fula noonsa.
Konnirano, dagoomuwiinni ka’anno kaajjado xa’monna kaajjado dawaro qollani ammanchiisha hasiissanno. Gobboomitte mittimma kaajjishate alinni eeli geeshsha noori Itophiyu daga Itophiyimmate daafira mayitannoro, illachu maati, maa shiqisha hasiissanno, hiikko qooxeessira amaalama hasiissanno yaannoha huwatatenni lowo geeshsha qara ikkitino hajubba aana hasaawatenni tiro abbanna kalaqame rumuxxe keeshshino qarra hegeraamo ikkino garinni tira hasiissanno.
Gobboomu balchoomma irko assate horonsiratenni daga rosamino garinni alinni eeli geeshsha calla ikkikkinni eelinni alillitte macciishshitannonna wolootta amaale qoteho amaaltanno gede assionanni bainore taashshinanni ha’ra dandaate baalunkura qeechu noosi.
Konnirano, ha’nuranna naaxxisanno balchoomanke wirro qolate ofolline hasaawanna macciishshama hattono sumimmete iilla; sumuu yaa hoongiro nafa sumuu yaa hoongoonni hajubba aana sumuu yine Itophiyimma amande sufa noonke. Kaaliiqino baattonke hurso; mittimmanna baxillenke qolonke; dironkeno albi gede haaroonsonke!
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
