Mootimmate bejete bodete. Tenne boode bejete gamba assinannihu mitte mittente maatewiinni; amuwinkewiinni giwirunna taakisete su’minniiti. Gamba assinoonni bejeteno seeranna wodho agarino garinni gobbate latishshinna lophora hosiisa hasiisanno.
Mootimmate hidhora, ijaarshaho fulanno woxi, manaaddatenni kayse jajjabba pirojekitubba looso harinsanni yannara woxu fulonna wolqa ajishshanno garinni isilanchimma noonsa garinni loosantara hasiisanno.duuchante gobbate jiro duuchunku qansichi jironna jajja ikkitinohura tenne boode jiro garunni hasiisanno illachi aana calla hosiisa duuchunku qansootiwiinni agarranni.
Ikkollana, xaa yannara noo akati garinni mootimmate jironna jajji doogimale hafanfaranna la’nanni. Egennote anjenni, lawashshi yaatenni, woy mitu miti kiisera eanno gede hasi’ratenna mixi’ratenni woxu doogimale hafanfaranna la’nanni. Konne la’’anno loaasinchi, qorqoranchinna sooreess bainchuasooi hee’ranno woyte seeru garinni taashshinanni gede assa; saeno qaafo adhinanni gede assitara agarranni. Kayinnilla, xa la’nanni hee’noonni harinsho garinni hafanfartanniti mootimmate jironna jajji bikki lexxanni ikkinnina ajanni daynoha ikkinokkita Federaalete qara qorqorshu loosu mini faajje assanni afamanno.
Konnirano qaru korkaati gede assine kullannihu mootimmate loosu minna loossate gara afa hoogatenna ikkadimmate anje hattono ogimmate anje ledo amadisiisaminohunniiti. Mootimmate loossa amanyoote garunni harunsa hoogatenni, lawashshi assine la’’atenni hattono anfanni hee’ne gumullanni loossanna seera diigate assootubbaati.
Ikkinohura, uurrinshuwate gaammanni bejete, pirojekituwate gaammanni woxi garunninna yannatenni hasiisanno illachira hosanna gede assa hasiissanno. Konnirano, muli harunsonna qorqorshi hasiisanno. Assinanni qorqorshinnino woloottaho rosicho ikkanno qaafo adhinara hasiisanno. Baincho assoote reqecci assine leellishate harinshonni baxxinohunni giddoydinna gobbaydi shallagote qorqoaano jawa yawonna dagate eeggo noonsa. Mitte mittente uurrinshaha womaashshu horonsi’ra gara buuxatenni ripoorte assa, bainchu assootubba leeltuwa reqecci assite faajjetenni leellishanna ga’ara rosicho adhinanni gede assitara agarranni.
Qara qorqorshi loosu mininni afi’noonni taje garinni xa noo akati garinni mootimmate uurrinshuwara woxu fulo doogimale leitanni ikkinnina ajjanni dagginota dikkitino. Guuta ikkitinoti woxu fulo taje shiqqinokki garinni fulotenni maareekkinanni shallago, wodhonna biddissuwa harunsinokki garinni hasiisannonke yinoonnire hidha, halaalaancho taje nookkiha fulotenni borreessine amandeenna halaalaanchimma buuxate qarrammanni harinsho hee’ra kullannireeti.
Xaa geeshsha la’noonni harinshonnino 2008M.D kayse 2013M.D noota woxu fulonna hafanfarre heewinsanni woyte doogimae ikkino garinni fulino woxi 826.4 miliyoone birra ikkanna luwu diri gedensaanni tini kiiri 4.9 biliyoone birri widira lexxino. Konne la’nanni woyte seerimale ikkino garinni fulo ikkanno woxi lexxanni ikkinnina ajanni daynoha ikkinokkita leellishanno. Kunino mootimmate jiro garunni hasiisanno illachira hossinokkita leellishannoho. Ikkinohura, uurrinshuwa massagganno bissa yanna baala shallagote qorqorsha assine uynanninsaha woyyeessote hedo kaima assite qaafo adhitara agarranni.
Tenne yannara la’nanni hee’noonnihu yanna yannatenni taalannore ikkikkinni bainchu assooti hala’lanni; hidhote amanyoote harunsa hoogate ikkitubba; lexxitannaati. Qara qorqorshu loosu mini uurrinshuwate giddo noo qarrubba badatenninna shallagote qorshinni iillinoonni xe’ne faajjetenni reqecci asse leellishate ragaanni woyyaawa millimmo assanni afamanno. Womaashshu seerinna amanyooti garinni loossinokkire woy loossannokki uurrinshuwa qarqorshu ripoorte paarlaamaho su’minsanninna xe’nensanni ledo shiqishatenni reqecci asse leellisha hanafino. Kuni loosi kaajjinshe sufisiinsara hasiisannoho. Dancha hanafiooti. Ikkollana, xaano ikkadote yaa dikkino.
Albillichono konni ragaanni lowohu mini loosi agarannota leellishannori no. Shallagote qorqorshi kaiminnino xe’ne leeltinonsare woy leeltannonsa uurrinshuwa seekkine harunsatenni seerunni qaafo adhinara hasiisanno. Xa’mamaanchimma heedhuro bainchu assooti ajanninna ba’’anni ha’rannohura. Baxxinohunnino biilloonyu aana noo bissa bainchu assootinni afanturonna gobbatenna dagate jiro doogimae horonsidhannorenna hafanfarsitannore maanxikkinni seeru garinni xa’maamaanchimma noonsatanna agartannonsata leellisha hasiissanno. Kunino shallagote qorqorshi ripoorte gede iillinoonni guma Dagate riqiwamaano amaale minira hattono dagate egensiisa hasiissanno.
Mootimmate loosu minnara hidhotenna labbanno babbaxxitino pirojektuwa fulora yinanna calla dikkino woxu hafanfarrera kaimu. Babbaxxitino doogganni mootimmate tantano giddo heedhe dagate jironna jajji doogimale hanfanfaranno gede assitanno massaganonna ogeeyyeno noota kullanni hee’noonni. Iillinoonni gumi garinnino xa’mamaanchimma heedhanno gede assate wo’naalshi noota leellishannori no.
Sa’u muli barruwa giddono Sidaamu qoqqowi mootimma 2014M.D bejetete diri gumulshanna aananno diri mixo lainohunni keeno assinoonni. Keeno harinsi yannarano motimmatenna dagate jironna jajja garunni hasiisanno illachira hosiisa agarrannita kulloonni. Baxxinohunni mootimmate tantano giddo heedhe dagate jiro moortanni uminsara horonsidhanno massagaanonna ogeeyye aana woloottaho rosicho ikkanno garinni qaafo adhinannitano qoqqowu pirezidaantichi duu’re hedosi worino. Dagate halaalunni soqqamate harinsho adda assate xa’mamaanchimmano heedhanno garinni loosa agarrannitanna tinino jawaachinshanni qaafo ikkitinota leellishanno.
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
