Amsaalu Felleqe
Buna gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara hala’ladunni laashshinanni. Ninke buni kalaqamunni noosi noosi nyammonni kalqete dikkora lowonta hasamannoho. Gobbankera laashshinannihu bunu laalcho mereerinni Gujete bunino kullannoho. Gujete buna konni albaanni Sidaamu buni su’minni mereerima dikkora shiqannota kullanni. Xaa yannara kayinni umisi su’minniiti dikkote shiqannohu. Luxumbe hayishshinoonnihuno ikko hayshshinoonnikkihu Gujete buni woloottu qooxeessuwara laashshinanni buninte gede dikkote aana hasamanni dayno. Konni kaiminnino buna hala’ladunni laashshitanni kalqete dikkora sokkanno laashshaano illacha afi’ranni dayno.
Gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara bunu latishshinninna baxxinohunnino gobbaydi dikkora soyatenni egennantinori haammatu daddalaano heedhurono; buna laashshitanno maatewiinni ilante, buna laashshinanna la’anni lophite; uminsanni buna laashshitanni kalqete dikkora shiqishshannori kayinni qubbichunni kiirrannireeti. Buna laashshinanni gara anjensanni hanaffe la’anni lophitanno mannooti buna laashshatenna laalchimma lossate may hasiisannoro seekkite afatennino sa’e handaarunni gummaamma ikkateno lowonta hixamanyite loossanno. Xaa yannara bunu waagi lowonta muxxe ikke gobbankera gobbaydita woxu soorro abbanni noo yannara miinju buicho ikke umisi qeecha fulanni nooha handaarunni babbahino dureessileellanno techohu seyoote gafinkenni dancha lawishshasi haa’ne shinqoommo.
Ilamasinna lophosi Oromiyu qoqqowira Galchimi Guji zoonera Bule Hora Qilleenso yaamantanno baseraati. Umi dirimi rososi hakkoochonni ilame lophinowa harunsinoha ikkanna laynki dirimi rososi kayinni Hawaasa harunsino. Giwirinnunna daddalu handaarranni bobbakkino maatesiwiinni afaminohu techohu seyoote gafi wosinchinke Hawaasi hee’ranni laynki dirimi rososi gudi gedensaanni ilame lophinowa hige buna laashshsatenna daddalu loosi giddora eino. Kalaa Akliilu Kaasa yaamamanno.
Kalaa Akliilu, ‘’Naardoosi Buna soyaatenna Beeka Koofi qineessinanni yawosi bikkantino hallanyu uurrinsha’’ annaati. Gujete zoonera Bule Hora qooxeessira bunanna weese hala’ladunni laashshitanno maatenni afaminohu kalaa Akliilu; bunu latishshinna daddali loosira ledotenni Bule Hora quchumira Hoteelete handaarinni bobbahe afamanno. Hoteele minatenni qooxeessu dagoomira owaante aatennino aleenni 100 ale ikkanno qansootira loosu kaayyo kalaqino.
Kalaa Akliilu, maatesi qooxeessaho bunanna weese hala’ladunni laashshatenni egennatinorenna isino insawiinni la’’anni lophinota kulanno. Ile annisi buna gamba assanni umisinni Addis Ababaho mereerima dikkora shiqishe hirate kaayyo noosikki daafira umisi lashshanno buna lede qooxeessaho loosidhe galtinoriwiinni gamba assanni daddalaanote shiqishate fajjo adhe loosannota qaaganno. Annisi loosanna la’anni lophinohu kalaa Akliiluno anjesinni hanafe loosi’re galatenninna daddalu loosinni hiikku tirfisannoro la’’anni lophino daafira jeefoteno daddalu woyyannota ammane buna gamba asse daddalaanote shiqishate 1984 M.D fajjo fushshe daddalu handaarinni bobbahino.
Hattenne yannara buna laashshatenna laashshaanotewiinni gamba assanni isilanchimmatenni dikkote shiqisha dandaasinni mereerima dikkora shiqishate deerrira iillinohu kalaa Akliilu; shoye buna luxumbanni maashine hire qasatenni luxumbe hayishshinoonni buna Addis Ababa massanni gobbaydi dikkora sokkanno daddalaanora shiqishannonkanni. Buna gatesi laashshatenninna laashshitinoriwiinni gamba assanni shiqishate Addis Ababa haramanno yannarano gobbaydi dikkora sonkanni gara huwatanni ha’rasinni isino umisinni gobbaydi dikkora soyate hasatto galtinosita kulanno.
Lowo daafuri gedensaannino 1994M.D buna gobbaydi dikkora soyate fajjo afi’ri. Buna gobbaydi dikkora soya dandaateno Addis Ababaho loosu biiro fanatenna hasiisannore wonshate harinshono shota dikkitino. Ikkollana, hasiisannore wonshatenni hanafe sa’u 20 dirrara Gujete buna gobbaydi dikkora soyaatenni gobbanke luphiima ikkitinota gobbaydi woxu soorro afidhanno gede loosanni afamanno.
Kalaa Akliilu, buna laashshatenna daddalu looso anjesinni hanafe loosanni daynoha ikkasinni handaaraho jawa illacha tuge loosanni afamanno. Bunu loosi jawa qorophonna illacha hasi’rannoha ikkasino coyi’ranno.
Bunu dikko kalqoomunni harinsannita ikkasenni mito woyte waagu lexxanna ka’a woyteno dirranno daafira dikkote akati garinni la’nanni loonsanni looso ikkasino coyi’ranno; kalaa Akliilu. Buna laashshatenna daddalu looso maatesiwiinni ragi’rinohu kalaa Akliilu; Gujete qooxeessira 105 hekitaare baatto 200 loosaasine uurrinshunni qaxare buna hala’ladunni laashshanni afamanno. Bunu laalchi iillanno yannarano barrunni 400-500 loosaasine yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqe loosiisanno. Ledotennino, qooxeessaho afantannore 5 kume ale loosidhe galtinore bunu laalchimmansa lossidhanno garinni loosidhanno gede amaalanninna irkisanni laalchonsa isira shiqishshanno gede assanno. Loosidhe galtinorino yannate waagi garinni baantanninsa daafira horaameeyye ikkitinota kulanno.
Loosidhe galtinori woyaawa baatooshshe afi’rateno laalchimmansa lossi’ranna isilanchimma noosi garinninna batinyunni shiqisha noonsata kulannohu kalaa Akliilu; uurrinshasi widoonni bunu sircho qixxeesatenni loosidhe galtinori kaasidhanno gede assannotano coyi’ranno. Bunu sircho kaasa calla ikkitukkinni geedhinoha mukkinanni gara, mallinanni gara, laalcho gamba assinanni hayyonna lawinorinni irkonna harunso assanno. Kunino laalchimma lossateno aleenni isilanchimmasi agarantinonna kalaqamu coommilli noosiha Gujete buna kalqete dikkora shishate dandiisiisinosi. Konninni, ‘’Naardoos Buna Sonkanni yawose bikkantino hallanyu uurrinsha’’ bunu isilanchimma badooshshenna deerra xawissannota tajeno duucha yannara afi’ra dandiitino. Buna gobbaydi dikkora soyaate albaanni balanxe qixxeessinanniwa Addis Ababaho noo uurrinsharano 80 ale ikkitanno qansootira uurrinshunni loosu kaayyo kaayyo kalaqino.
Buna gobbaydi dikkora soya hanafi yannara Addis Ababaho Qeera yinanni qooxeessira biiro karaayyae loosanni keeshshinota qaagannohu kalaa Akliilu; lowo daafuri gedensaanni; cincatenni lopho leellishanni techo seyoora iillinota kulanno. xaa yannara kayinni Aqaaqi Qaallitti sinu quchumira Maaselxenya yaamamanno qooxeessira 4500 kaare meetire baychi aana faafrika qase buna qineessanni gobbaydi dikkora soyaanni afamanno. Loososi roorenkanni halashshe loosateno ledotenni base xa’mi’re 8000 kaare baycho afi’rino.
‘’Bunu gobbate jironna miinjinkerano badhete miqicho ikkinohura illenke diikkichi gede qorophinammora hasiisannonke’’ yaannohu kalaa Akliilu; bunu latishshi handaari albi yannanni roore xaa yannara garunni yawo adhe laashshannoha afi’ranni daynotano coyi’ranno. Handaarunni albilichono lowo loosi agarannotano huwachishanno. Wolootta gobbuwanni ledo heewinsanni woyte bunu laalchinnino ikko gobbaydi dikkora sonkkannihu hattono qara buicho ikkitinori loosidhe galtino daga laalchimma lossidhanno garinni loonsoonnikkitano kulanno. Buna egensiisate garino hattonni guuta dikkino yaanno; kalaa Akliilu.
Hasiisanno garinni bunu laalchimmanna isilanchimma lossatenna kalqete dikkora shiqishate ragaanni gattanno loossa heedhurono Itophiyu buni kayinni lowonta hasamannohanna albisa ikkanni dayno yaanno. Handaarunni la’nanni xe’ne taashshatenni baxxinohunni laashshaanonniwa iilline loosa dandiiniro gobbanke buni roorenkanni gumaamo ikka dandaanno.
Chaynu gobba lede haammata kalqete gobbuwa Itophiyu buna lowonta hasidhannoreeti. Konnirano, bunanke isilanchimma agarinonna batinyunni laashshinanni kalqete dikkora albisa ikka noonke yiino.
Kalaa Akliilu; buna soyaanno uurrinshasinni Awuropa, Ameerika, Iisiya, baxxinohunnino Chaynu gobbuwara Gujete buna soyaannoha ikkanna tayxe dirinni calla 3 kume toone buna gobbaydi dikkora soyaate mixosi gumulino.
Dagoomitte yawosi fulate ragaannino dagooma mereersitino loossa loosanno. Ilame lophino qooxeessira doogga, buussa, rosu mine, xalalu anganni way uurrinsha loosiise dagoomaho horo uytanno gede assino. Bule Hora Qilleenso laynki dirimi rosi mine rossanno seennu rosaanora co’ichimmansa agadhitannore diroho ikkannoha hiranni shiqishannonsa.
Kalaa Akliilu hiittenneno gobboomitte hajubba lainohunni mootimma assitanno woshshattora rahotenni dawaro qolannota kule; gobbate agarrannisi yawo fulate ragaanni noosi kakkaooshshe kaajjishe sufannota coyi’ranno.
Isi yaatto garinni; ‘’Naardoos Buna Soyaate Uurrinsha’’ xaano kalqete dikkora shiqishshannohu bunu bikki aleenni isilanchimma ledatenninna batinyunni shiqishate ajuuja amade loosanni afamanno. Bunu isilanchimmano lossateno ikko laalchimma ledate loosidhe galtinoriwa shinqe loosa agarranni yaanno. Mootimmano ikkito handaarunni bobbakkinori konne assa noonsata huwachishanno.
Gobbaydi dikkuwara soyaatenni gobbanke luphiima woxu soorro afidhanno handaarranni mitto ikkinohu bunu laalchimmanna gumaamimma lexxitanno gede; hattono miinju dhukinke roorenkanni lexxanno gede mootimmano ikkito haja la’annonsari agaranninsa qeecha garunni fultanno gede amadisiise sokkasi saysino. Keerunni!
Bakkalcho Maaja 21/ 2014
