Itophiyunna Itophiyimma berono, techono qeelletenni massagantinota ikkite suffino. Itophiyu su’ma kayinsanni woyte wolambinatu, kisaminokki ayirrinyi, qeelle, kaajjillu lawishsha ikkatenni umisenni sa’e wo’mu Afriki naaxxille ikkitinota dhagge farcidhanno.
Qeellete lawishsha ikka kayinni mittu raginninna handaarinni calla kullanniha woy xawinsanniha dikkino. Roorenkanni hundinni kayse angate ogimmanni loonsoonni sumuddanna ijaarranni kayse olu xawira, ispoortetenni baxxinohunnino Atileetiksetenni kalqete egennantinote.
Duuchunku handaarinni kalqete xawira su’minsa gotti yee llannori Itophiyu qansooti lawishshimmansa Afiriku naaxxillenna xawishsha ikkitino. Itophiyu manni gobbansa naaxxissanni; Afiriku wolaphonna ayirrinyirano sharrantanni keeshshitino. Techono luphi yite leeltanni afantanno. Umise fidale nooseti Itophiyu umisehu diru kiiro garino noosete. Kalqenkera uminsanni fidale noonsa gobbuwanni mitticho ikkitanna Afriku gobbuwannino umikki gobbaati.
Itophiyu, Afiriku wolaphoranna kadote gashshoote effi’ne gimbanni gede kakkaysatenninna sharrante sharransiisatenni haammata gobbuwa waajjuullu kadonni fultanno gede qeechise luphiima ikkinotano dhagge farcidhanno. Umisennino ikkiro Adiwunna woloottu olirano sharrante qeelle adhitinonna hattenne yannara gobbanke horrite daggino diinna saalfachishatenni techo geeshsha kalqete dagooma afoo amadisiissino.
Woloottu Afriku gobbuwano Itophiyu lawishsha adhitanni insano uminsa sharronna wolapho leellishshanni no. Itophiyu qeelle duuchunku Afriku gobbuwa qeelle ikkitinota koliddu raaphite huwattino. Ikkollana, mite mite galchimi gobbuwanna Afrikunnireno ikkite heedhenni galchiminna Awuropu gobbuwara hattono Arawete gobbuwara soqqantanno gobbuwa birenni kayse techo geeshsha gobbanke ayirrinye shollishate hashsha barra goxxukkinni sharrantanno.
Baxxinohunnino Abbay laginna kofo ledo amadisiisaminohunni kofote looso gufisatenna gobba gaancete giddo tugge diigantanno gede halchitanno bissa techono gobbankeha dancha macca hunatenna amandoonniha keeru, latishshunna lophote doogga gufisate untinokki bale dino. Albillichono sharronsa suffanno. Konnirano diinu raga baala ka’’anni nooha ikkasinni baqqinatunni sharramme diina irraawisanna qeela yanna uynannikki hajooti.
Sa’u seeda dirrara gobba gashshitino gaamonni gobba umise qansootinni shettote giddo sayisino. Sa’u muli yanna giddo kayinni sasenna shoole dirrara Itophiyaho la’ne egenninoonnikki garinni Itophiyimmanna mittimma hattono hexxonna ajuuja leeltino.
Ikkollana, albaanni sai gashshootinni dagoomu mereero babbadamooshshu, mimmito gilishsha, mimmito xiiwa, keeraano qansoota shaa, gawajjanna labbinori rumuxxe keeshshinoha ikkasinni kuri duuchu mittimmatenni ikke gobbankera jawa jifo ikke keeshshino. Konne calla dikkino; babbaxxino garinni gobbaydinna giddoydi kakkachuullinna gobbansa kaaddino gaamonni kalanqanni xiiwo; moolle, kanchafaru, koroonu fayyano hattonni gobbate aana hexxo mursiisanno xiiwo kalaqqu yannarano gobba anga uytukkinni malunni sharrantanni qarra baala sa’ino.
Halammironna hasaambanni amaalammanni kaajjillunni mittimmatenni ka’niro sa’nannikki jifo dino. Xaa geeshshano babbaxxitino doogganni gobbanke aana kalaqantanno xiiwonna gobba lophote doogonni gufisatenna duumbara qolate wo’naaltannokki wolquwa bacate.
Roorenkanni kalqete dagoomi illenna maccanni Itophiya gimbanninna ayirrinyise shollino gobba assine la’nanni gede sharrantanno wolquwa gano kulle ditunqannite.
Tini gobba woloottu Qamade safartanna hattono umisenni loosidhe lophitannokkinna woloottu woxe liqiidhanni; liqiidhino asalira yaaddanninna asale baaxxitanni calla hegerera suffanno gede assinanni sharro qansootinke seekkite huwattino yannara iillinoommo. Uminkenni loosi’ne lophineemmo. Wolaphineemmo. Konne duucha assanna ikka dandiineemmohuno Atileetootinke gede mittimmatenna halammetenni sumuu yinanni kaajjillunni loonsummorooti.
Gobbanke xaaddinose qarra baala kaayyo widira soorratenni hoongoommohuni aleenni afi’noommohu rooranno gede assa dandiinoonni. Itophiyu manni qarru xaadino daafira kae hembeelamannore dikkino. Jifo xaadduro kalaqamunni nootena yee mimmitu ledo amaalamenna hasaawe qarra tidhate balchoomi noonke daga ikkankenni xaa geeshsha xaaddanni daggino qarrubba tidhinummo hayyonni albillichono tirranni qeelletenni sa’neemmo.
Bakkalcho Maaja 21/ 2014
