Qiddist Gezaheny
Ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Shabbadiini Woradi giddo Diiramo Afaraara yinanni baadiyyete quchumi giddooti. Dirisi fidale kiirate iilli woyteno mittetenni Sette kifile geeshsha qooxeessaho afantanno umi dirimi rosi minnara rosino. Sette kifile qoqqowu fonqolo adhe luphiima guma abbe Lakkote jawiidi layinki diriminna qixxaawote rosi mine e’’e 10 – 12 kifile geeshsha harunsino. 12 kifile jajjabba rosu uurrinsha e’nanni fonqolo fonqolame luphiima guma borreessiisatenni Debre Birhaani Yuniversitera xagisaanchimmate handaarinni Nersingete roso harunsino.
Aanteteno Yirgaalamete xaphoomu hospitaalera qajeelino ogimmanni lame diro owaatihu gedensaanni xagisaanchimmatenni qidduus Phaawuloosi hospitaalera wodanu xisso xagisaanchimmanni layinki digre adhino. Xaa yannarano lakkote xaphoomu hospitaalera lowaatanni afamanno; techoonkehu seyoote amado wosinchinke wedellichu Nebbere Eeliyasihu.
Nebbere maate shoole ooso afidhinoha ikkanna isi shoole ooso mereerinni umiha woyi baayriidiha ikkasi hagiirrunni xawisinonke. Anjesinni rosu mininni higiro hiikkunni oosichinte gede maatesi addi addi loosinni kaa’lannota Bakkalcho Gaazeexi ledo hasaawa assi yannara lede kulinonke. Barru barrunkunni rosu mininni higihu gedensaanni qaaqqimmate wolqa fajjitu bikkinni baadiyyete lophino oosichi gede saada allaalatenni, haqqe xinqatenna lawino loosinni maatesi kaa’lannoha ikkanna barrubbate mereero mittu barri kayinni Nebberera elo di ikkino.
Kunino barrunni mitto barra hawarro leeshshote maatete miilla addi addi hoshshonsanni gamba yitanno yannara isino saada allaale hosinowiinni qaera higanno yannara annisi ha’re hosinowiinni qae higanna laiti annasi qalli yee hosino qaaqqi keere haarate dodanni hedeweelcho alba hige uwanno woyte barra saada allaale hosino haqqi illesi qasannosi. Konninnino qiniiticho illesi aana luphi yitino gawajjo iillitanno.
Kalaqamino coyinni masillaawino annino rahotenni Yirgaalamete hospitaale iillishannosi; hakkiinnino xaginaatu ogeeyye illete giddo e’’e hiiqqamino haqqa fushshate illesi guma darate gadachantanno. Mitto agana adhitino yanna giddo Nebbere ille darre xagisa dandiino ikkinnina hatte yanna gedensaanni qiniiticho illesinni la’’ate kaayyu xaadinosikkita xawisanno.
Kuni ikkinohu Nebbere Shoole kifile roso qeele noo yannara ikkanna mitto agana adhitino xaginaatu yanna gedensaanni Onte kifilenni hanafe mitte illenni rosa hanafino jawaata rosanchooti.
Barru danonni mannimmate aana kalaqantanositi bisu xe’ne umise xiiwo afidhinota kayisannohu Nebbere; mitte illesi hooga kayinni xaa geeshsha noo rosunna loosu harinsho aana baxxino garinni qaaganno mitiimma kalaqqinosikkita coyi’rino. ‘Korkaatuno’ yaanno fayyimmate Ogeessi Nebbere; mitte illenni la’’ano ikko wo’manka looso lamente illenni la’nanni gumullanni garinni loosa dandiinanni. Miteekke ilamme lophinoonninna hee’noonni dagoomiwiinnino ikko ledo lophinoonni darawowiinni iillitanno xiiwo shiima geeshsha ayirritara dandiitanno;baxxinohunni hasaambanni hasaawi gara ikka hoogara dandaanno. Konni gobbaanni albi gede wole ooso gede ikke godo’late diqarramoommo.
Konni gedensaanni maate’yano gattino ille’ya aana wole gawajjo iillitannokki gede qoropho asseemmo gede seejjitanni irko assitino’’e ikkinnina ane aana iillitino gawajjo wole xiiwo kalaqqe rosantino heeshshote ikkito’yanni badhera qoltannoeta dikkitino. Xaginaate gude rosi’yawa higummo woyteno mitte ille hooga rosu aana kalaqqinoti wole mitiimma dino. Korkaatuno co’ontanni la’’a dihoogoommo; mitte ille lamente gede la’’a dandiitannohura yaate. Konninnino wolu manniwiinni baxxino kaa’looshshi dihasiisino’’e.
Fayyimmate ogeessi Nebbere bisu xe’nenna addi addi ogimmate loosi ledo amadisiise kayisanni ; bisu xe’ne duuchu daninni la’’a dandiineemmo. Xagisate ogimma aana qara ikkitino soro kalaqantannohu xagisaanchu bisu xe’ne noosiha ikkinohura dikkino, woluno Bisu xe’ne noonsari bisu xe’ne noonsa daafira calla xagisa didandiitanno yaa didandiinanni.
Lawishshaho; ani xa mitte ille’yanni hiikkonne xagisate looso loosa dandeemmo. Korkaatuno xagisate looso angatenni calla loonsanniha di ikkino; surretennino loosa dandiinanni. Konni daafira xagisaanchimma mittu dani bikkaancho calla diafidhino. Ma garinni loosa dandiinanniro wodancha xa’mitanno. Xagisaanchimma lede hiittenne ogimma giddo noo manchi noo handaarinni ikkadonna qarooyye ogeessa ikkannohu ogimmasi aana noosi egennonna wodanchanniiti yee ammaneemmo. Baxxinohunni mannu ledo noosi xaadooshshinni, akatoomunni, hajamaanono ikko loososi ayirrisatenni, qorophotenna wodanchatenniiti dancha xagisaancho ikka dandaannohu yitanno amaana noo’’e.
Fayyimmate ogeeyye bisu xe’ne heedheennansano ikko hooggeennansano aleenni xawisummo bikkaancho wonshitarano hooggarano dandiitannota la’nanni hee’noommo. Mittu manchi kuri wonsha dandiiro loosisi aana qarru kalaqamanno yine dihendanni. Konni ledo amadaminohunni tenne lamala giddo rosaanchu Biiniyaami hajo duuchunku dagoomittete qoolla horonsi’neemmo manni dagoomittete qoollara doyissinanna la’noommo. Kuni wedellichi angate aana bisu xe’ne noosi xaginaatu rosaanchooti. Hedeweelcho rosaanchu Biiniyaami hajo dagoomittete qoolira fulteenna anfoommo ikkinnina togoo ikkito wolootano fultinokki hajo kurkurte fushshitannota afa dandiineemmo.
Rosaanchu Biiniyaami gede togoo kaayyo afidhinokkiri loosa dandiitanni heedhe togoo kaayyo hoogge minensa ofoltinori batinyu heedhannota huwantanni gede assitino ikkitootina mitto baqqeessa assine adha noonke. Konni kaiminni rosaanchu Biiniyaami aana sayinsoonni muro taalo dikkitino hanafotenni. Korkaatuno umihunni Onte diro rosu aana keeshshihu gedensaanni togoo muro saysa garaho yee diammaneemmo.
Wole widoonni kuni leellishannohu ninke gobba gede mittu rosaanchi Yuniversite e’’anno woyte rosu poolise aana noo foonqeeti. Mittu rosaanchi rosu aana wonsha hasiissannosire woyi xagisaanchimmate hasiisanno bikkaancho balaxotenni wora hasiissanna shiima ikkitinokki dirra sa’uhu gedensaanni togo assa jawa sorooti.
Woluno gobbanke kalqete aana baxxitino hasatto noonsa daga irkisate qeecha adhitino 166 gobbuwanni mitte ikkite heedhe togoo muro saysa digaraho. Kunni rosaanchi rosi hajo taaltinoha ikkirono; baxxinohunni bisu xe’ne ledo amadaminohunni xaano gobbate gede taashsha hasiissannoti haammata foonqe noota wodancha hasiissanno.
Rosaanchu Biiniyaami aana qarru gede kayinsoonnihu mitte angasi aana noo bisu xe’neeti. Xaginaatu ogimma giddo illetenni calla la’ne loonsanni loosi no, hayyote loosi no, milli yine calla loonsanniri no; wole gobbuwannino rosicho adha hasiissannonke. Lawishshaho; faranjootu 2018ni xaginaatu kolleejuwa aana assinoonni xiinxallonni kolleejuwate giddo noo rosaanonni 20 anga xibbuunni ikkitannori addi addi bisu xe’ne noonsareeti.
Ninke gobbara konni aana assinoonni xiinxallo hooggurono, wole lophitino gobbuwanni adhineemmo rosichi hee’ranno. Konni daafira xaphi assine la’neemmo woyte bisu xe’ne ledo noorichinni gobbate gede badhera gantoommo akati noo daafira lophitino gobbuwanni rosicho adhanna foonqenkeno taashsirate wo’naala hasiissanno yaate hasi’reemmo.
Tennenna amadantino hajubba aana Ogeessu Nebbere sokkasi sayisanni; ‘’Bisu xe’ne kalaqantannohu umihunni kalaqamunninna barru danonni ikkitinota seekkine huwata hasiissannonke. Ninke gobbara dagoomu giddo bisu xe’ne noonsari aana noo laooshshi lowo geeshsha soorrama hasiissannosi. Bisu xe’ne noosi mancho cubbaataamonna battaamo hattono rumo nooha assine la’’a agura hasiissanno; kuni ninke dagoomi giddo duucha woyte huwantanni sorotenna busha laooshsheeti.
Bisu xe’ne noonsare ajinshe la’’a, mittore loosse gumula dandiitannokkire assine la’nanni laooshshi soorrama noosi. Duuchunku loosu handaari aana hattono base basente la’nanninsa laooshshi, leellinshanninsa albi digaraho; konni daafira insano wo’ma mannimma noosi manchi gede la’ne Irkisanna kaa’la hasiissanno’’ yaanni sokkasi sayisino.
Bisu xe’ne yaa buqqeete xe’ne dikkitino; bisu xe’ne noonsari wo’ma mannimma afi’rino manchi aleenni loosonsa uminsa hayyonni gumulate woyyaawino dhuka afidhinota mageeshshinke wodanchinoommo ikka? tini mitto mittonka la’anno xa’mooti. Keeraancho buqqee heedhunsa eega duuchankare loosse gumula dandiitannohura bisu xe’ne noonsarira illacha tuganna ayirrisa hasiissanno.
dagoomu giddo insa aana noo laooshshino wo’munni wo’ma soorrama hasiissanno. Mootimmano baxxinohunni safote latishshi gatamarshi aana bisu xe’ne noonsare hedote giddo worino looso loosa hasiissannonsatanna taalo illacha tuga hasiissannota duu’re worino. Techo mitte illesi hedeweelcho danonni hoogirono guuta looso loosanni guuta mancho ikke techora iillino.
Isi rosichinnni shiima bisu xe’ne noore baadiyyete mine maanxanna huwantanni; hexxo mura hasiissannokkita Fayyimmate Ogeessi Nebbere Eeliyaasihunninna maatesiwiinni rosicho adha hasiissanno.
Bakkalcho Maaja 14, 2014
