Doorshunni biilloonye amaddanno mootimmara wolqase duuchanka woyte dagate. Daga ammante massaggannoe yite doodhitinonte gede gumulsiisate dhukino dagate beeqqaanchimmanni lexxanni ha’rannoha ikkanno. Konni kaiminnino daga doodhitino mootimma xa’mate, so’ro noowa taashshate qoossonna kaa’lateno luphiima yawo noose.
Baxxinohunni daganniti soorrote hasattonni biilloonye amaddino mootimma dagate hasidhanno soorro adda assate duuchunkurinni aleenni dagate beeqqo xa’manno. Mootimma dagate beeqqo nookkiha hadhanno doogga baala jiffa nooseta ikkatennino sae soorrote abbidhino dagano ikkito soorrote masagaano hasiisannokki waaga baatate gadachantanno.
Soorrote yannara uurrinshuwate giddo kalaqantanno hembeelamme uurrinshuwa adhite daggino kakkachimmate laooshshinna hattoo laooshshi kalaqanno qarrubba soorrote jawa jiffa ikkansa digattanno. Kurinna labbanno qarrubba mittimmatenni qeelle sa’’ate dagate beeqqo duuchunkuri aleenni hasiissanno.
Daga baqqinatunni assitanno beeqqonni uurrinshuwate giddo soorrote harinsho gufisanno laooshshe sharramatenni kayse soorrote wolqa ikkatenni haaro soorrote hedo qeeltanno gedenna kakkachimmate laooshshi baycho afi’rannokki gede assa dandiinanni. Konne qeecha huwatara dandiitinokki daga ikkituro kayinni soorrote giira bushshitannore calla ikkite soorro sufisa didandiitanno.
Babbaxxitino dhaggete gafa sa’e; baca jiffa giddo afantannoti ninke daga lowo waagga baatte abbidhino soorro mootimmate sayisse uyte soorro mootimma calla sufissanno yite ofollite la’anni deama roorenka wole waaga baatisiissannote ikkinnina ledannori dino.
Soorro hembeelantu kiironni mootimma calla xa’mamaancho assanna meessi qaccete hee’ne la’’ate ikkito soorro hanaffino garinni hadhannokki gede assatennino sae soorro massagganno wolqa aana kalaqqanno xiiwono soorro bagantanno gede assitara dandiitanno.
Gobbankera daga soorrote wolqa ikkansa birenni hanafe hala’ladunni kullanni keeshshinoonni. Borrotennino xawinsoonni. Yinoonni bikkinni daga iibbino garinni soorrote beeqqo assitanno gede garunni massagantanni nooha dilawanno.
Konni kaiminnino soorronnire iibbabbinshanniwiinni fulle garunni soorrote hedubba loosu aana hosiisanna sufisiisa dandaa soorro hembeeltanno ikkitubba kalaqantanno woyte macciishshamanno canci baalu mootimma qarrubba baalantera yawo noose gede la’’anna kassasate akati leellanno. Kunino meessi soorrote wolqa biso ikkinoonnikki gede assine la’’ate hasattonna qarrubbate mala ikkannore kalaqa agurre woloottu calla xa’mamaano ikkitino gede heda soorro kaajjite suffannokki gede assasi digattanno.
Soorrote wolqa mootimmate biilloonye amadde millissanni noohu soorrote shallagonni worroonni garinni somantino massagaanonni daga hasi’nanni Jireenyi widira reekkateeti. Reekkantanno daga kayinni uurritinowiinni milli yaa hasiissannota; millinsanni dopoggara guffa xaaddannota; xaaddanno jiffa qeelle sa’’a dandiinanni garinni tiiu qixxaawo hasiisannotanna uminsannino qixxaawa agarrannita afa hasiisanno.
Qarrubba xaaddanno yannara baala bire sa’ino yanna qalli yinanni; kalaqantino qarrubbara yawo adhantenni woloottu calla xa’mamaano ikkitino gede hedanna meessi xoonqe qacce fulle la’’a; qarrubbate meessi kalaqa dandiinannita heda hooga; soorrote doogo hembeelantanno woyte meessino ledo hembeelammanniha ikkiro soorrono disufinsanni; dooggo uurrine gantannire ikkinanni.
Konni ragaanni daganke mundeete waaga baatte abbidhino soorro suffanno gede xaaddanno qarrubba baalantera hajo la’annohu ewelooti yinanni kulate hedonni fulle soorrote wolqa ikkinoponnita loosunni leellishanna gutunni halamme loosa dandaa agarranni. Soorro daggara albannino ikko daggu gedensaanni noo iibbabbille wirro haaroonsa dagatewiinni agarranni.
Soorro hasi’noonni deerrira iillitanno gede dagate beeqqo lowohunni hasiissanno. Baxxinohunni, tini yanna soorro lowonta jifantanni noo yanna ikkasenni ga’labbotenna danchu gashshooti qarrubbara sufino mala kalaqate daga baqqinatunni beeqqonsa leellishshara agarranni. Cancishaanotenni raafatunni shinannire keeraano qansoota goofotenni gatisate mootimma assitanno wo’naalsha daga irkissaranna halantara agarranni. Daga mootimmate waatira ikka hoogguro kalaqamara dandaanno qarra sufino garinni tirate didandiinanni.
Konni gobbaanni soorrote hembeelamme xaaddu yannara baala poletiku tirfe afi’rate assinanni wo’naalshi gobbanna daga hasiisannokki waaga baatisiisanno ikkinnina hanafantinota soorrote harinsho uurrisate wolqa diheedhannonsa. Konne huwatatenni harinsho taashshi’rate yanna dibarritino. Soorro suffanno gede assatennino dhagge danchummatenni qaaggannore ikka hasiissanno. Ga’a gaabbinannire loosantenni gobbanna dagate ikkannore loonse sa’’ate yawo baalinkete.
Bakkalcho Maaja 7, 2014 M.D
