Itophiyu gobbate giddorinna gobbayidi diinnase keerese booreessate assitanno sharronni masillaabbe rabba qolate muddante diegentino.Olu oososeta muxxe heeshsho adhannota, jironna jajja diigannota huwattanno. Keereho qaru doorshi ola ikkinokkita huwatatennino keerawino doorshi aana illachishe loossannohuno tennenkuraati.
Cancishaano HWHT gobboomu soorro daggu barrinni kayse Itophiya diigate horonsi’ranno doogganni mittu soqqamaasinesi horonsi’rate. Baalante gobbuwara hashshanna barra reyote jila fushshanni, Tigrayete daga fuge shetisanna assootisinni eemaramanno gede assate mootimma keeraa’mitino doorshuwa ikkinninna ola dihoronsidhino. Konni olira albaanni mootimma haammata keeraa’mitino doorshubba horonsidhino. Amma’note annuwi, gobbate geerri, amuwu, dippiloomaatubba Meqele hadhanni keeru daafira baca daafurtino. Mootimma afantu tunceessubba baalantenni keeraa’mitino furcho harunsitannotano egensiissanni keeshshitino.
Gaamote finqila kayinni coyibba soorreenna olu gadacho ikkino. Konni seera ayirrisiisate loonsoonni loosinni kayinni qeelaancho ola qitiissitino cancishaano ikkitukkinni keereho keeraa’mitino furcho aana kaajjite loosinoti Itophiyu mootimma ikkitu. Konni olinni THNGi haammata massagaanosinna Tigrayete ooso gabbare kalaqaminowa dubbo wirro higino. Keeraa’mitinota araaru doogo xiiwinohunna ola doorshasi asi’rinohu THNGi doodhino olu bagadinni olame qeelami. Keeru doogo harunsitino mootimma gachante e’ino olinni qeelle assitu.
Sorosenni seejjantannokkiti tini gaamo mootimma kawi ka’i ola uurrisatenni olanto Tigrayete qoqqowinni fushshitu yannara olu baxilli wirro uurra ofolla ho’linsa. Amaarunna Affaarete qoqqowubbaha babbaxxitino zoonna horratenni dhagge gatona yitannokki huno gumultu. Haammata keeraano qansoota beebbatenni doddoltu; qaaquullenna gunnoota lede haammatu seenni qodhaanotenni si’’atantu; miliyoonetenni kiirranni daga qaensanni darantu; tinino duushsha hoogeennasi umisi kalaqi’no soqqamaasinenna gobbayidi Itophiyu diinna ledo ikkatenni mootimmimmate billoonye wolqatenni adhate aliyye shewa geeshsha e’’atenni baca xeertinye hodhi.
Suudaanete mootimma Itophiyu baatto wolqatenni amadase hattono gabbase giddo afantanno THNGi qodhaasinera uytanno kaa’lo ajjeennase xaano hunote assootubba gumultanni afantanno. Cancishaano shene olunni qeelanturono keeraano qansooti aana shagaggissanno gano iillishatenni THNGwiinni uynoonninsaha mini looso loosansa suffino.
Tini baala ikkito heedheennanni mootimma xaano gobbate giddo keere buuxisate keeraa’mitino furcho qara doorshase assite amadde loossanni no. Babbaxxitino bissa mootimmanna tini gaamo ofolte hasaabbanno gede wo’naalshubba assitu woyte mootimmano tenne danchummatenni adhite millissanni no. Hasaawaho shiqqanno bissa badatenni keere dirrisate assinanni hasaawira qixxaabbinota ikkase buuxissino.
Qansootu, polotiku gaamubbanna woloota wolquwa gobbansara sufote keerira kaajjite sharrantanno gede assate loonsanni hee’noonni. Qara gobboomu hajubba aana sumuumme kalaqateno gobboomu amaalete komishiine uurrinsena loosu giddora e’ino. Mootimma xaa geeshsha olu giddora e’inohu gadachanteeti ikkinnina qarunni keeraa’mitino doogooti doorshase assite loossanni noohu. Konni albaanni keeraa’mitino doogo doodhase mitu mitu manni laooshshi garinni shaqqitinoha lawisiserono keeraa’mitino doogo jawa hayyo ikkitinota ammanatenni loossino; xaano tennenni buuxisanni no.
IFDR mootimmate komunikeeshiine owaante ministirchi Dr Leggese Tullu tenne lamalanni xawisino garinni; mootimma keereho balaxo aase suffino. Waalchose keereho fantanno woyte wo’ma qixxaambenni, dhukunninna ikkadimmasenniiti.
Cancishaano gaamo keeraa’mitino doogo hawaawurate horonsidhanni keeshshitino; motiimma togoo danita doogo diharunsitanno. Keerabbino doogohu gumo baca ikkinota huwattanno. Olu qasoota shaannota, qaendanni darantanno gede assannota, jironna jajja buluuloho qolannota affinohura xaano tenne doogo co’ontanni diharunsanno.
Cancishaano wolqano layinki olira assitanno qixxawo agurte keeru kaayyo horonsi’ra dandiiro gato baca ikkitanno. Olunni dagganno horo dino; sa’u olubbanni ba’ino lubbo, jironna jajja badhe hige la’’a keeraabbino doogota horo luphiima assanno. Olunni hasatto wonshira dandiinannikkita mootimma kaajjillunni ammantanno. Ge’’inoha polotiku amanyoote kalaqi’rate mootimma keereho wo’mu wo’ma qixxaabbinota ikkase buuxisse loossanni no. Xaano keeraa’mino doorsha keereho hosiisa hasiissanno!!
Bakkalcho Ella 30 , 2014 M.D
