Kalqe mito woffi assite mito kayissanno; mito dureessite mito buxissanno. Duuchunkuri gurchuri hoogiro dino. Buxicho yinannihu dureessu noo daafiraati. Quchumu dureessu callu hee’roommero ayi biifisanno? Buxichu callu wo’moommero ayi latisanno? Latishshu biinfillenkeeti;biinfillinkeno woffi yitino heeshsho heedhannoreeti.
Manchi beettira calla ikkikkinni,saada nafa mimmitoho horo uyitannota buuxate garbu giddo galtanno saada giddonni Naacha la’’a dandiinanni. Naacha afidhu saada itte ka’uro hinko co’eessatenna fiqiiqi’rate haqqu fiqiiqicho dihasidhanno.
Massitannoyya yiniro afoo fanatenni cea hinkote giddo sikkamino maala co’o assitannose gede ceicho gawajjitukkinni afoo fante agurtanno. Ceichono Naachu afii giddora e’annohu naachaho qarrante dikkino; kayinnilla sagalese xinqidhino widoonni naachu afoo co’o assitanno. Naachuno hinkosi aantete sagale xinqi’rate quxami; ceichono sagalese afidhu. Ceicho sagalese xinqidhara daggino yaatenni naachu ga’moommesero laynkimeeshsho hakkonne afoo mayi co’o assannoyya? Konniraati duuchunku duuni duunisira horo noosi yinannihu.
Wodho batidhanno woyite mooraanotenna awaawuraanote mooru doogo fa’nantannoha lawannoe. Lawishshaho, mootimma mitte wodho fushshite tenne “basera caamma fiitaareno ikkito wolootta doogote daddalaano ofoltoonke” yite wodho fushshitanno woyite seera agarsiissannorira barru fuli yaate. Mitore adhite woyi ikkinore assite agurtanna la’nanni. Togoo assooti bati’rannokki gede kaajjado wodhiworo hedo abbihu wora hasiissanno.
Quchuma co’eessa faayyate; doogote aana lekkaasineho doogo cunfe loosa kayinni badimale ikkitinota caamma fiitannorirano ikko doogote diriirsite daddaltannorira huwanyo cu’mishiishanna wole injo kalaqa mootimmatewiinni agarrannite. Kayinnilla caamma feyaanni nooha barbadeessine shorratenni afi’nanni horo dino.
Coynke aana caamma fiinannihu quchumu giddooti. Jajjabba doogga aanaati. Lawishshaho, Keeniya la’niro qaru quchumira booharranniwanna wosinna dagge towaattanno qooxeessira hekki yite caamma loossannore la’nanni. Kuni duuchankawa rosicho ikkoommero dancha lawannoe.
Ani rosaanchu hee’re hawaasi quchumira seedu diri albaanni laoommori qaagamannoe. Hakkuno quchumaho qara qara doogga aana wosinna millissanni fooliishshidhanno xarapheezzanna caale loonse uurrinsoonniha la’’anni lophoommo. Konni caali giddo Caamma fiitannori “Listiro” wosinna biifissanna laeemmo. Hakkuri xa nookka? Alba togoore assitanno addi addi mootimmannita ikkitinokki uurrinshuwa caamma fiitannonna shiimmaaddare loossanno bissara barru hoshshonsa angatenni afoo massitannore loosidhanno gede assinanna la’nanni. Kuni wirro higoommero addintanni faayyaho.
Sa’u lame lamala albaanni IFDR Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) hedeweelcho Hawaasi quchuma towaati yannara mittu wedellichi muuze doogote doyissanna hedeweelcho wosinu dayinona doogo fanne yitanni polise shorritanna muuze fincantusi. Tenne yannara muuze fincantinota gamba assi’rate nafa kaayyo hooge hee’reenna Abiyi ille wedellichu muuze aana ubbu. Hakkawoyitenni ministirichu shiqqi yee jawaachishinosita wedellichu umisi naqqasino. Buxane loosidhe ittanno injo kalaqa ikkinnina hedeweelcho barbadeessanna jajjarsa jaddotenni sa’e cubboho!
Albi gashshooti yiino yinanna macciishsheemmohu buxichonna Peestaale qaccera! Yiino yinannaati. Halaalaancho buenni macciishshano hoogummoro buxane qacce qolate loosi kayinni xawoho reqecci yee leelle saino. Xa kayinni aliidi massagaanonna gashshaano xonsiisannohunna bushiishannohu eela noo soqqamaanchootina eemarama hasiissanno. Buxichu loosi’re itanno doogo kalaqatenni danchu gashshootinna keeri gobbate ikkanno gede eeliidi soqqamaano soqqanshonsa halaalunnita assa hasiissanno. Mito riince angatenni afiira massannore afi’ranno doogo cufa ragimale coyeti.
Latishshu biifannohu mimmito hanqanfirooti. Quchumuno hee’rate injiinoha ikkannohu buxichuno dureessuno hee’rirooti. Caamma fiitannorirano ikko doogote affure dadda’litanno bissara injoo kalaqatenni buximate buusa sa’anno gede baalinke yawo adha hasiissanno!!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
