Mitticho bisu kifilenkera gawajjo iilliteenna tisso macciishshantannosikki manchi dino. Lekka gufichu gane mundiishshiro hatti xisso lekkatenni umu geeshsha macciishshantanno. Macciishshante calla diagurtannona goxicho hooltanno. Itophiyu daga yaa togoote.
Tenneetinkunni Shene Wollaggahonna Gaambeellaho manchi beetti aana assa hasiissannokki barshe assanni afamanno. Ilaancho mininni fushshe marqu qaaqqiwiinni badatenni xiyyitunni gananni leellanno.
Poletiku kassaanyasi wonshi’rate Shene doodhino doogo beebbaataamma qocci assate. Hakko iillitino gawajjo mararsitinosikkinna shigiggishshinosikki Itophiyu qansichi hee’riro cancishaanote soqqamaanchootinna mundee xuuxanno sheexaane callaho.
Itophiyu daga xiwammoha xa’mitanno woyite “xisso ane” ilaancho xa’mitanno woyite “ga’mo ane” yitanni afale ga’nitanno ayirradu budi noosete. Xa wollagaho shene iillishino gawajjo xi ssiissinonke;madiissitinonke,wodana hiiqqitinonke.
Keeru booraawi kiiro gawajjo balaxxe iillitannohu meentunna qaaqquullu aanaati. Minensanna qaensa hooggannori buxanenna busarootaho. Poletiku kasseenya afidhannori kayinni Poletikanyootaho.
TPLF Itophiyu giddo wore harino gosoomittetenna sirchu babbadamooshshi danqara hiiqqaqqanno uduunnichi hee’riro keere duduwa callate. Gobbate huuccatto assinanni geerchu geerrimmasinni,amma’note massagaanchi quuraanisinninna qullaawu maxaafinni keere sabbakanna keere lallawa hasiissanno yanna heedhuro xaati.
Marquullu mundee du’nantino. Ama iltu layinki soodo mundeese ge’ukkinni iltino qaaqqo xawaabba fushshite sunqitukkinni mittimma gamba assineenna waamantino. Kuni duuchu Iophiyu diinnara soqqantanni afantanno shene iillishshino barshenniiti. Xa tini barshe uurrito. Gobbate keeru dirro. Duuchunku amma’no amma’nosi garinni kaaliiqiwa huuccatto assanno yannaati.
Techo Wollaggaho kaino canci ga’a anewanna atewa daa hoogasira mayi wowe noohe? Marquulle shaanni Itophiyu dagara sharrameemmonna olameemmo yaanno sheexaani ayira elannoho? Ee; konniraati ga’a mayi ikkannoro anfoommokkihura techo danchummate sharrama hasiissannohu. Ga’a bado ayetero buunxoommokki daafiraati techo keereho mittimma uurra hasiissannonkehu.
Olliikki mini giiramanna sammi yite la’attohu giira atewa daa hoogasera ma wowe noohe? Olliikki mine eino amboomi iso ite gudiro atewa daa hoogasirana? Ee; konniraati moolikkinni shamu hee’reenna diina saalfachishate keere lallawanna keere rosiisa hasiissinohu.
Mootimma mootimmate garinni adhitanno qaafo heedhanno; kunino kaajja hasiissanno. Mootimma adhitanno qaafo kaajjitanno gedenna jawaattonno gede sirchunna gosate giddo maaxamanno diina reqecci assa duuchunkuwiinni gagarantanno.
Mooraanchoho fiixunna sirchu hee’ra dihasiissanno;mundee xuuxanni,marqa shaanni “Ani ate wolassammoraati” yaanni giddokki maaxamanno manna lawanno sheexaani xawo fula hasiissanno.
“Raaro kandiro raachaho afale be’e yitanno” yaanno Sidaamu maammaahanni. Aliye Tigirayete qoqqowira TPLF keere giwe kayisino olinni kakkalaminokki sirchi hiikkonneeti Itophiyu giddo? Dino!
Olaho beeqqininte gede keereho beeqqa gadachonke ikkitanno. Tini yanna Itophiya gatisate keereho anganke kayinse mittimmatenni ka’nannite.
Olu Aliyye dagaha calla ikkinokkita TPLF kayse sai oli yannara saajjaati,galchimi,aliyyenna wodiidi oosonsa gobba gatisate gabbartino. Xa kayinni Gibitsetenna TPLF soqqamaano soorrote gashshooti su’ma hunate keeraano qansoota shaate aana gaaddino Shene marquullu aana qaafo adhitanni afantanno. Wollaggaho qaaqquullenna amuwa shaatenni gobba gashshineemmo yitanno wolqa heedhuro mulla haafa ikkitanni noona hakkaanni kaino gaanci duuchankawa tuqannokki gede baalinke sharrama hasiissanno. Xa gdagatewiinni agarrannihu keeru hala’lanno gede hunaanno reqecci assatella.
Wollaggahonna wolootta qooxeessubbara iillinshanni hee’noonni gawajjo agurrena Yukureenetenna Ruusiyu olinni Itophiyu daga addi addi doogonni gawajjamate kaayyo noota deama dihasiissanno. Miciica giirriro mine memo huxidhanno yaatero togooti. Keeru gobbankera!
Bakkalcho Ella 23, 2014 M.D
