Qorophino! Tini hawadi yanna ikkasenni xeenu bati’rara dandaannotanna hakko bikkinni lolahu dano kalaqantara dandiitannota kullanni hee’noonni. Xeenu kalaqama baalanko lowonta hasiisannohano ikkiro bati’riro kayinni iillishara dandaanno gawajjono akkimalete.
Duuchunku qooxeessira balaxote qoropho assa dibushshanno. Tayxe hawadi yanna hanaffunkunni duuchunku qooxeessuwara yinanni garinni akkimale xeena gananni no. Mito mitowano lolahu loosi’noonni laalchinna jajju aanano gawajjo iillishatennino aleenni mannunna saadate aanano iillishanni noo gawajjo shiima dikkitino. Sa’u lame lamala giddono la’nummoro Addis Ababu quchumira ganinohu akkimalu xeeni korkaatinni rosu mininni fulte mininsara hadhanni noo rosaano mereerinni lolahunni adhaminohu tonnu diri qaaqqo qolinowa hoonge agurroonni. Sa’u lamalarano hattonni rosu mininni fulte mininsara hadhanni noori lame rosaano konni quchuminkura lolahu danonni gawajjantino.
Togoo dano diru dirunni lubbo huntanna la’nanni hee’noonni. Konni daafira mootimmano Federaaletenni kayisse eela olluu geeshsha balaxote qorophonna bidhattote komishiinenni borrote mini geeshsha uurrissinoti addaho. Ikkollana gummaamo loosonna balaxote qoropho assitanni nooyya? Yiniro huluullisanno. Gordu xeena gubbe daanno yannara kachaachama lubbote waaga baatisiissanni noo daafira komishiineno eeli geeshsha balanxe qorophatenna qorophisiisate widoonni noo laanfe tira agarantannonsa. Xeena gane kaeenna xee’no annikki yaanno maammaashshi iillannonkekki gede.
Bire yaatto garinni xeenu lossanno. Eewanni xeenu lossirono lolahu kayinni bati’riro lopho gufisanno. Lamunna sasu qaaqquulli lolahu danonni gawajjantinoti bidhachishshankera hasiissanno. Korkaatuno mine minenke qaaqquullu no. qaaqquullu xeena gananno woytenna du’namanno lolahi giddo e’e godo’la hasidhanno. Qaaqquullu hasatto uminsata ikkite heedheennanni maatenna qooxeessu dagoomi kayinni oosichu hiikko garinnino deame gawajjamannokki gede agaransara hasiissanno.
Kalaqamu lamenta lamalanta afi’rino. Xeena hasi’neenna daynoho kayinnilla akkimale xeena gani bikkinni kalaqantara dandiitannota lolahu dano hedote giddo woratenni quchummateno ikko baadiyyete qooxeessuwara hasiissanno qoropho baala assatenni mannunna jajjau aana hattono loosi’ne iillishi’noonni laalchino gawajjamannokki gede gargara dandiinanni.
Tayxe hawadi yannara gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara luphiima ikkino xeena ganara dandaannota Biheeraawe Metiroloojete inistituute xawisse roorenkanni lolahu danora reqecci yitara dandiitanno qooxeessuwa yine bandoonniri nootanna qoropho assa hasiissannotano huwachishshanni afantanno.
Hee’noommohu Ella agana lede Maajunna Woxawaajje agannara albinni roore luphi yino xeeni ganara dandaannota himanu leellishanno.
Baxxinohunni Affaarete, Amaaru, Tigirayete, Somaaletenna Benishaangul Gumuzete qoqqowubbara hattono Addis Ababu quchumira akkimale xeeni ganara dandaanno yine bandoonni qooxeessuwaati.
Harerinna Oromiyu qoqqowubba hattono Dirre Dawu quchumi gashshootinna labbanno qooxeessuwa kayinni xeena ganirono lowonta bidhachishasnnokkita faajje assinoonni.
Konnirano, dagoomu aanano ikko jajju aana dano iillitannokki gede danote bidhatto gashshooti widoonni balaxote qoropho assinanne gedenna wiinamu dawaro qolate loossa loonsanni hee’noonni yinoonni. Hawadi yanna diilallote ikkito duucha yannara harunsanna hasiissannota balaxote qixxaawonna qoropho assa baalinkewiinni agarrannite.
Anfummonte gede konni albaannino babbaxxitino yannara baadiyyeteno ikko quchummate babbaxxitino qooxeessuwara bikku aleenni ikkino garinni ganino xeeni korkaatinni lolahu danonni jawa gawajjo iillitinoti qaangannite. Tayxe hawadi kayinni baxxino garinni ayirrannoha lawanno. Laggatenna garbu qooxeessira hattono gottinatu noo qooxeessuwara heedhanno daga ikkito quchummate teesaanono dandaami garinni qoropho assitanno gede amaallanni.
Lolahu dano kalaqantara dandiitanno yine hendanniwanna bidhachishshanno qooxeessuwara hajo la’annonsa bissa qoropho assinanni gede loossanno no. Kayinnilla, kalaqantara dandiitanno danonna iillitara dandiitanno gawajjo balanxe gargadha mootimmate hajo calla assine la’’a dihasiissanno. Mittu mittunku manchi hajooti. Halaalu xeena ganonke. Kaaliiqi dano qeerriso. Ninke kayinni hee’noommo qooxeessira balanxe qorophino.
Baadiyyete qooxeessira jajjanke agurre diha’neemmo yitanno loosidhe galtino daga nooti addaho. Ikkollana jajja loosi’ne afi’nannillana lubbo diriqimbannina qarru nookki base widoogge shigidiixxa hasiissanno. Xiwamme Shetatenni Balanxe qorophate!
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Ella 16 , 2014 M.D
