Ka’ino xa’muwara qolino dawaro aananno garinni shiqqino:-
Amaalete mini miilla babbaxxitino Hajubba aana illachishshe xaphoomu ministirichira xa’muwa shiqishshino. Miilla kayissino xa’muwa illachishshinohu:- miinu,dagoomitte,poletikunna,gibirinnu,heeshshote iibbabbonna yannannita gobbate ga’labbo lainohunniiti. Safote latishshinna babbaxxitino pirojekituwa ledo amadisiisaminohunnino hattonni. Ka’no xa’muwara xaphi asse dawaranni:-
Gobbate Xaadde sa’u shetto Miinju aana:-
Umihunni amaalete mini huwatara hasiisannohu sa’u shoole dirrara albaanni noohunni baxxino garinni xaaddinonketa mannu kalaqinonna kalaqamu jiffa wirro qaaga hasiissanno. Kuri jiffa seekkine qaaganna huwata gara labbannoe.
Lawishshaho, ‘Covid-19’ fayya daggara albaanni marichi kalaqamara dandaannoro heda didandiineemmo. Koroonaho albaanni lolahu no; kanchafaru no; moolle no. kuri kalaqamunni xaaddinonke jiffa kaima assatenni loossanke mixi’ratenna raga worate uminsanni korkaata ikkitinoreeti. Ledoteno mannu kalaqino qarrubba xaaddinonke. Umihunni, gobbate giddo kaynsoonninke oli lowo gawajjo gobbate gede iillishinoho. Gobba diigate seeda yannara mixi’ne kaynsoonni ola ikkasinni gobba diinunni gatisate ha’noonni harinshonna baantoonni waagi shotu garinni la’nanniha dikkino.
Gobbate giddo xaadinonke qarra sa’nummo gedensaannino xaa yannara kalqete gede Ukireenetenna Ruusiyu mereero kaino oli gobbanke miinji aana jawa xiiwo kalaqanniiti noohu. Kalqete aana kalaqamannori baalu gobbanke aana hiikko gari xiiwonna jifo kalaqara dandaannoro seekkine huwatanna heda hasiissanno. Duuchunkuri aleenni kayinni hasiisannokkihu gobbaydi mootimmuwa xiiwono kalaqqanni keeshshitino jifo la’nara hasiissannote. Kalaqamunna mannu kalaqino jiffa iillishshinonke qarra huwantummo gedensaanni gobbate gede duuchunku handaarinni gumulate amandoommo mixo giddonni mageeshshita gumula dandiinummo yaannoha la’aateno kaa’lanno.
Gobba diigate kaino diininni gobba gatisatenna keerunna ga’labbote teesiisate loossa lainohunni diinu gano ga’nite gaancenna canco kaysateno aleenni gobba diigate ka’ino wolqa ikkansanni daga daganniwa kiphisiisa didandiitinanni; gobba diigginoonte yaannohunniiti tiiu gaado harinsoonnihu. Harinsoonni gaadi gobba diinunni diigamatenni gatisinohonkanni. Itophiya yinanni gobba konni gedensaanni diheedhanno yite ammantino diinna baala harinsoonni gaadinni gobba diigamatenni gatinsoonnita la’uti afiinsanni farcidhanno gede assa dandiinoonni. Kuri diinnahu qaru illachinsa ‘Itophiya’ yaannohu ayirrinyu su’mi baeenna dhagge ikke gatanno gedeeti. Itophiya diigate Sioolete geeshsha e’ne sharrammeemmo yite faajjetenni lallabbe ola kayissino wolquwaati. Kuri dhaggete diinnanke ledo harinsoommo oli Itophiyu didiigantanno yaannoha ikkanna gobba diigantukkinni ayirrinyisenni ledo hegersate dandiisiinsoonni. Didiigantino yaa calla ikkikkinni Jireenyu safono tugganni noo gobba ikkitino. Konne ayirradu amaalete minino seekke afino hajooti.
Safote Latishsha:-
Gobbankera daggino soorronni harinsoonni riformenni safote latishshuwa halashshate ragaanni konni albaanni konkiriite asfaalte 13,000 kiilo meetireetinkanni. Sai sasu dirinna bocu yannara loonsoonnihu kayinni gobboomu deerrinni Itophiyu doogote biillonyinni calla 4700 km konkiriite asfaalte doogo loose gudino. 8113km doogo xaa yannara loonsanni hee’noonni. Ledotenni 9102km doogo baajeette gaammoonninsa doogga ikkitanna xaphoomunni 22,000km doogo loonsate mixi’neeti gumullanni hee’noonnihu. Mito mito xaadinohu ga’labbote qarri korkaatinni doggate safote latishshi loossa gufidhurono albaanni noo mixo ledo heewinsanni woyte hala’ladunniiti Itophiyu giddo dooggate loossa harinsanni hee’noonnihu. Riforme abbitino gumi konneeti.
Addis Ababaho calla la’nummoro sa’u sase dirra giddo 151 km asfaaltete doogo loonsoonni. 470 km seesallichu kinchi doogono loonsoonni. Maala’lisannohu kayinni 116 km hala’ladda lekkaasinu doogono loonsoonni. Babbaxxitino baadiyyete qooxeessuwarano hattonni dooggate latishshi loossa mixi’ne gumulloonni; loonsannino hee’noonni. Xaphoomunni soorrote albaanni noohunni xibbuunni 40% ale lendeeti loonsanni hee’noonnihu.
Diilallote (Horophilu) doogo lainohunnino soorrote albaanni kalqete aana 115 horophilu ha’rannowi callu noowiinni soorrote gedensaanni 127 iillinshoonni. Soorrote albaanni horophilu doogonni 3.3 biliyoone Doolaare eo afi’nanniwiinni techo 4.7 biliyoone doolaare iillisha dandiinoonni. Riforme hananfummo yannara 6 miliyoone mannira owaante uytannoti Boole horophilu doogo xaa yannara 22 miliyoone hodhaasinera owaante uytanno diru giddo.
Tele-komunikeeshiine lainohunnino soorro hananfummo yannara owaatamaanote batinyi 38 miliyooneetinkanni. Xaa yannara kayinni 65.5 miliyoone owaatamaano noose. Soorrotenni 27.6 miliyoone ikkitanno horonsi’raano lexxitino. Eoseno la’nummoro 33.5 biliyoone birri noowiinni xaa yannara 55 biliyoone birra diru giddo Telekoome eo afidhanno. Teele-Birrano la’nummoro tenne hayyo horoonsidhannori owaatamaano kiiro 20 miliyoone ale iillitino. Teele-Birri owaante halashshinummoro mooraanchimmanna muishshano hakko bikini ajinsheemmo hayyooti horoonsi’nanni hee’noommohu. Handaarunni woyyaawu gumi maareekkamirono albillichono jawu loosi hasiisannonke.
Sukkaarete faafrikkano la’nummoro riformete albaanni 4 noowiinni 5 lende xaa yannara xaphoomunni 9 iillinshoommo. Shonkooru agadano 30 kume hekitaare calla laashshineemmowiinni 100 kume hekitaare agada laashsha dandiinoonni. Albaanni sukkaare diru giddo 200,000 toone laashshineemmonkanni. Xaa yannara kayinni 360,000 toone laashshineemmo. Baca qooxeessuwara jiffa heedheennanni yaate. Xaano dikkadote; handaarunni lende loonseemori bacuri agarannonke. Yinoommoha gumulate dhukinna tiiu roorreenyi noonke. Coyi’noommoha loonseemmo; gumulleemmo.
Ikkollana, sukkaarete laalchi lexxirono waaguno hattonni lexxasi kayinni shiqishonna hasatto taaltinokki daafiraati. Laalchimmanke lendanni ha’ra kayinni ga’ara yine gashshi’neemmokki hajooti. Zaytete laalchimmano lendanni hee’neennanni hasatto batidhino daafira waaguno hattonni lexxanni dayno.
Rosu latishshi loossano la’nummoro isilanchimmate qarri no; fonqolu mooramanno yinannihu garaho. Soorrote gedensaanni gobbankera 2150 KG kayse lowiidi laynki dirimi rosui minna loonsoonmmo. 15,000 ale rosu kifilla ledotenni minnoonni. Koroonu fayya uytinonke kaayyo giddonni mittu rosu kifilla hashshate. Itophiyu giddo xaa yannara 1.7 miliyoone rosaanora sagalete irko assinanninsa.
Industire lainohunino
‘Itophiyu Latisso’ yaannohunni hanafoonniri no. Qaru illachino xaphooma noonke induistirra ajanni ajeenna xibbuunni 50% lashsha dandiitanno gede assate. Tini dancha hanafooti; kaajjinshe sufinsanniha ikkanno. Gobbankera soorrote albaanni 3 industirete paarkuwa calla noonkanni. Soorrote gedensaanni kayinni 3 Agironna 9 industiraale xaphoomunni 12 industirete paarkuwa ijaasinoonni. Caabbichunna way latishshi loossa handaarinnino hattonni maala’lissanno gummaati maareekkisiisa dandinoonnihu.
Hashsha barra daafurte loossannonna loosiissanno mannooti noonke. Kayinnilla hakko bikkinni moortannori, awaawurtannori, looso cee’mitannori, hasaawanna heme calla loosonsa assidhe loosannohu tiia shitannorinna dagatenna gobbate mittoreno mala kalaqqannokkiri noo daafira roore loosa dandiinanni hee’neennanni gatinori hee’ranno.
Industirete handaarinni wolqate, womaashshu, loojistiketenna bainchu assoote qarrubba tirroommeronna xibbuunni 50% ale lossinoommero laalchimmanke luphiima lopho abbitanno. Konni handaarinni ‘AGOA’ ni horoonsi’neemmokki gede assininke yannara nafa gobbaydi dikkuwara sonkeemmo industirenke lophitino. Konni albaanni lowo biliiyoone doolaare woxu fulo assinanni gobbaydinni eessineemmo laalcho gobbate giddo hala’ladunni laashshinanni riqimbanni hee’noommo.
Giwirinna lainohunni
Tayxe dirinni calla 5000 ale Tiraakitere gobboomu deerrinni giwirinnu latishshi loossara hosiinsoommo. Loosi’re galino manninke baadillicho hayyonni handunni hawuuratenni fule yannaasincho hayyo giddora eanno gede amandoommo mixonke gumullanni hee’noommo. Loonseemmo baattonkennino xibbuunni 28% ikkitannota Tiraakiteretenni loosa
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed
hanafoommo. Tenne hanafo albillichono sasu diri giddo 10 kume Tiraakitere iillisha dandiinummoro giwirinnu handaarinni abbineemmota jawa soorronna lopho heda dandiitinanni. Xaa yannara Tiraakiterenna Kombayinere horoonsi’rate kaayyonke hala’litanni daggino.
Loosi’neemmo baatto giddonni xibbuunni 45% ikkitannoti qasiisotenni wo’munni wo’ma loonsanni deerrira iillinoommo. Baatto loosantukkinni galtannokki gede assinanni duuchankawa konni garinni loonsanni ha’nummoro laalchimmanke lowohunni lossinanniiti ha’neemmohu. Konni garinni loonsanni saihu goyirete yannara loonsoonnihunni 336 miliyyone kuntaala laalcho gamba assa dandiinoonni.
Arri Qamadeno la’nummoro laynki doycho laalcho gamba assate loosi digoofino. Umikki doychonni la’noommohunni ajanni ajeenna laynki doychonni shiimunni 24 miliyoone kuntaali geeshsha arri qamade laalcho gamba assinanni yine agarranni.
Tayxe dirinni hallanyu sekiterera liqiissinoommohu 267 biliyoone birri giddonni xibbuunni 34% giwirinnu loosira hosino. 73 biliyoone birri woy 1.2 biliyoone Doolaare ikkannoha tayxe dirinni giwirinnu sekiterera liqiissinoonni. Kuni madaabbaraho fulo assinoonnihu gobbaanniiti. Madaabbaru hidhorano tayxe dirinni Federaalete mootimma 15 biliyoone birraati irkissinohu.
Jireenyu paarte songonni hasaambe sumuu yinoommohu aantanno muli dirra giddo gobbate laalchimmanke lossi’ne Qamade gobbaydi dikkuwara sonkeemmo yineeti songote kaajjinshoommohu. Kuni yaa kaajjine loosi’nummoro Qamade intanni gobba tirfe laalcho laashshatenno gobbaydi gobbuwarano soyaate jawa ajuuja amandeeti giwirinnu loossa soorro harinsanni hee’noommohu yaate.
Haanju latishshi loossankenni ledo hanafoommohu gatu laalonna muronni tayxe dirinni calla 89.2 miliyoone Doolaare gobbaydi dikkuwara sonkoommo. Bunu laalchono dhaggenkenni umikki yannara 1 biliyoone Doolaare ale gobbaydi dikkuwara sonkoommo.
Gobbate giddo laalcho sa’u lamala dirrara gobbaydi dikkuwara sonkannihu ajinoha ikkanna soorrote gedensaanni sa’u lame dirra giddo handaarunni harinsoonni soorronni 4 biliyoone ekispoote iillisha dandiinoonni.
Qansoota Wirro gatamara lainohunni:-
Sai dirira kalaqamino olinni qaensa hoogge darantino qansoota lainohunni babbaxxitino qooxeessuwanni darante yannate geeshsha keeshshate gadachantino. Konne kalaqamunnino ikko mannu kalaqinno qarrubbanni qaensa hoogge darantino qansootira Federaaletenna qoqqowubbate mootimmano halantanni qaensa higgannonna loosidhanno gede assitanni afantanno.
Waagu lexxo lainohunni:-
Waagu lexxo lainohunni kalqoomu ikkitubba umisenni jawa korkaata ikkitanna la’nanni hee’noonnite. Kunino kalqoomu tajubba leellishshanno garinni gobbankera waagu lexxo xibbuunni 33% ikkitinota la’noonni. Kuni roorenkanni eonsa woffi yitino qansootira heeshshonsas aana jawa qarra ganannoho. Waagu lexxo aana calla duucha yannara tittiro aantenni waagu lexxo ajishannore loosanna laalchimma lendanni ha’rate. Konnirano duuchinke hashsha barra yinummokkinni halamme loosanna gobbate giddo laalchimma loossi’ra noonke.
Gobbaydi woxu soorro afi’rate loossanke lainohunnino sa’u lamala dirrara aante aantetenni ajanni daynoha gobbaydi woxu soorro aana harinsoonni riformenni sa’u lame dirra giddo woyyaambe leeltino. Gobbaydi dhaaddote investimeente (Foreign Direct Investment) ragaannino lopho no. Xaphooma gobbate giddo laalchino xibbuunni 30% ale ikkannohu kalqoete dikkuwa ledo xaadinoho. Kalqoomu ikkitubba kalaqqanno jiffa baala ninkeno kissannote.
Xaphooma gobbate giddo laalchi jiro giddonni 58.6% ikkannohu asalehonkanni. Koroonuno ikko woloottu babbaxxitino jiffano heedheennanni kayinni gobbate asale albaanni noowiinni 50.5% widira dirrinsoommo. Gobbaydi asale 30.6% noowiinni 26.5% woffi assinoonni; gobbate giddo asale kayinni 28.5% noowiinni 25% woffi assinoommo.
Ga’labbonna Seera agarsiisa:-
Gobbankera babbaxxitino qooxeessuwara kalaqantinota ga’labbote booraambe gargaratenni seeru aliidimma agariisatenna keerunna ga’labbo ge’anno gede assate kaajjillunni loonsoonni. Cancishaano gaamo kayissino olirano hasi’nummokkinniiti e’noommohu. Ninke hasi’neemmohu keereho, ga’labbote latishshaho. Kayinni hunaano gaamo gobba diigate mixidhe ka’inohura gadachamme e’noommo olaati. Konninnino gobba diddigantanno yine tiiu gaado harisatenni gobbanke giddoydinnino ikko gobbaydi dhaggete diinnankenni gatinse gobba hegersa dandiinoommo.
Itophiyu xaa yannara duuchunku handaarinni latishshu doogo aanaati noohu. Baca jiffa dandiine sa’’a dandiisiissanno uurrinshuwa gatamartanni noo gobba ikkitino. Huluullisannori dino. Ilamate koma worre sa’noonke. Ninke xaadinonkere baala cicine sa’ne ga’ara oosonke mimmito baxxannorenna gobbansa baxxannore assinanni mittimmatenna baxillu akatoomini lossino.
Cancishaano HWHT gaamo ledo mootimma hasaabbanni no yinanni kaynsi hedora ninke keere hasi’rannohu baalu ledo keerella hasi’neemmo. Gaancenna olu ayeerano dielanno. Korkaatuno keerunni tirfi’neemmo ikkinnina digawajjammeemmo.
Gaancenna olu kairo reytannorinna lubbantannori aja dumeeti. Geerru direyaanno. Aja dume kayinni loosatenna soorro abbatenni gobbansa lossa dandiitannoreeti reyte gooffannohu. Ka’aannino ikko meessi widoonni gooffannori wedellahonna loosa dandaanno dhuki noonsareeti. Kiphonna goofo gatisa dandiinanniha ikkiro hiikko garinnino keere balaxisa qarra diafidhino.
Paarlaamu miilla calla ikkitukkinni wo’manti Itophiyu daga keerenna latishsha hasidhannoha ikkinohura hasaambanni hee’noonniri hee’riro afate qoosso noonsa. Jireenyu paarteno gamba yine hasaawatenni konni gedensaanni gobbanke qarra hiittoonni tira dandiineemmo yaannoha la’’ate komite uurrinse loonsanni hee’noonni.
Keere lainohunni Itophiyu hasidhannori maati? Yaannoha hasamboonni. Sammi yine dagatewiinni maanxe hasaambe sumuu yinanniri dino. Lamunku ragaanni keeru daafira hasiisannore wonshinanniha ikkiro hasi’nannihu keerehona hasaawatenna sumuu yaate noonke hasatto dagankera faajjete egensiinseemmo.
Gobbate keere abbate maanxanniri dino. Ola nafa dimaaxi’noommo; hasiisannonkehu keereho. Coynke aana HWHT Amaarunniha calla ikkikkinni wo’munku Itophiyu diinaati. Hasaawannohuno Itophiyu qansootaati; gobbansara kakkalantanni noorino Itophiyu qansootaati. Gobbansara sharrantanno noo daga ikko ga’labbote bissa mereero babbadamooshshe kalaqate wo’naala digaraho. Hojjinni loonseemmori dino; hojjinni sharrammeemmo diini dino; sharrammeemmohu mittimmatenniiti.
Xaa yannara gobbankehu gargarooshshu olantono ikkito ga’labbote bissa albaanni noohunni roorenkanni dhukansa qajeelshunni, yannaasincho olu uduunninni, olu hayyonni hattono hasiissanno loojistikenni kaajjinshoonnireeti. Itophiyu jawanna ayirrado. Hattono bayra gobbaati. Tenne bayra gobba ayirrinyisenni ledo hegersanna Jireenyu widira reekka hasiissanno.
Mooraanchimmanna baincho assoote:-
Mooraanchimmanna baincho assoote gargaratenni dancha gashshoote halashshateno alinni eeli tantano geeshsha massagaanonniwano ikko ogeeyyenniwa bainchu assootinni angansa noore bandanni qaafo adhainanni hee’noommo. Xaa geeshsha noo harinsho kayinni dikkadote albillicho kaajjado looso agarranni.
Qoqowubba hunaano wolquwa bandanni taashshote qaafo adhatenna seeru aliidimma agarsiisate looso umihunni qoqqowubba uminsanni loossanno gede assinanni. Federaalete mootimma kayinni qoqqowubba irkisate loossa loosatenni seeru aliidimma agarsiisate loossa gumultanno. Xaa yannara babbaxxitino qooxeessuwara hunaanote aana adhinanni hee’noonni qaafo dagate xa’mo kaiminniiti. Dagano adhinoonni qaafonni qooxeessuwate ga’labbo ge’anni daggino daafira hagiirraamma ikkitinota afa hasiissanno.
Ikkollana, ga’labbote bissawano hunaano miilla dino yaa dikkitino. Duuchu keeraano dikkitanno. Halaalunni loossannorinna sokkonsa fultannori heedhurono mereeronsa hunaano heedhanno. Lawishshaho Amaaru qoqqowira ‘Faanno’ yaannohunni qodhitinori gobbansa mittimmara sharrantinoreeti. Diinu ola fani yannarano albisaano ikkite gobba gatisate sharrantino. ‘Faanno’ keeraano qansoota dishitanno, dimulqitanno, diseyaattanno, dihorritanno, dagate jajja uminsara diadhitanno. Kayinnilla insa su’minni tantanante dagoomu aana gawajjo iillishshannori aana qoqqowu mootimmano ikkito Federaalete mootimma dagatenni ledo ikkatenni seeru aliidimma agarsiisatenna hunaano xa’mantanno gede assate looso loonsanni.
Xaa yannara gobbankera seeru aliidimma agarsiinseemmo yaanno su’minni keeraano qansoota funganni hee’noonni yinihu digaraho. Hunaano xa’mantanno gede assinanni woyte ninke manni fugami woy miicami yinanni. Togoo hedo digaraho huninohu hasiisanno garinni xa’mama noosi.
Gobba Uqquwete gede Bado bado gashshinannita dikkitino!
Gobba halamme latinsanni; halamme gashshinanni. Xaa yannara mitte gare calla roorreenyunni gobba gashshitanni no yinanni dudumbanniri digaraho. Duuchanka hanqafino garinniiti halamme gobba gashshinanni hee’noonnihu. Gobba uqquwe dikkitino. Gobba bado badotenni digashshinanni. Badotenni gashshinanni gobba dino; gobba halamme gutunniiti gashshinannihu. Togoo laooshshino ikko hedo digaraho.
Duuchanka beeqqaano assinoha gobboomitte amaalamme harisate amandoonni hedo yekkeero dikkitino. Konnira dagate hasaabbe sumuu yitannotino; sumuu yaa hoogissanno hajubba heedhurono gumu’litannoti dagate. Konnira komishiine uurrinseenna balaxote loosi giddora e’ino. Gobboomitte mittimmanna dagate mereero baxillenna halamme kaajjishate assinanniha gobboomitte hasaawa kayinni duuchinke irkisanna gummaamo assa noonke.
Mooraanchimma gargarate hasiisiro Yoote minna, seeru allaashi, poolise, shallagote qorqoraano, tsere mussinnunna amma’note uurrinshuwara kaajjado riforme harinsanni. Mooraanchimma halashshitannore ikkitinohura. Mooraanchimma heedheenna latishshu hee’rannokkihura.
Gobbankera dimokiraasete qoosso, keerenna ga’labbo, gosatenna gobbate hajo,
hallanyunna gaamote qoosso; albi dhaggenna jiffa, hattono gobboomitte horonna kalqoomu xaadooshshe taashshinanni ha’ra hasiissanno.
Wolu garinnino honqooqimma, tiiu hoongi kaiminni akkimale mooraanchimma, hasiissannokkita gobbaydi xiiwo, uurrinshuwa gatamarreenno woyte sirchunni, amma’notenna poletiku laooshshe, loosonna latishsha giwate laooshshe sharrama noonke. Halamme loosa dandiinummoro Itophiyu Jireenyu safo tugganno gobba ikkitanno. Itophiya Afriku jireenyi lawishsha assa noonke.
jeefoteno, wo’manti Itophiyu daga albankeenni daanni noohu hawado ikkasinni haanju haruminna irshu loosonke deammummokkinni loosi’no; keerunna ga’labbote daafira qeechanke fullo. Ninkeno loonseemmo, ki’neno kaa’lenke gobbanke halamme lossi’no yeemmo. Galateemmo!
Gobbankera soorro daggu kawa gobbate giddo babbaxxino qooxeessira baadiyyeteno ikko quchummate xaphoomunni km doogga loonsoonni.
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
