“Loosinohu loowe tuucanno” yaanno maammaashshi tenne kalqe xawisanno qaaleeti. “Loosinnohu dihuucci’ranno; difincanno; roorimankanni noosikkihura beehanno ikkinnina” yaanni IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed tenne lamala giddo Amaalete mini miillanni shiqqino xa’mora dawaranni kayisino hedooti.
Loosu manchi beettira kaaliiqi daafurenna hunkeesi dune itara uyinosi iqqaati. Ikkollana mitu loose daafure hunkiisinni itanna mitu loosidhe afidhinore mulqe itanna la’nanni. Mulqenna horre ita techo dancha labburono ga’a hakku manchi yannasi gude sase lekkanni hara hanafanno woyte dandaantannota dikkitino. Manchi beetti yannate, basetenna mooraalete irki’raanchooti yaanni xawisinohuno konne huwachishannoha lawannoe.
Manchi beetti yannatenni calla ikkikkinni bayichunni huxaminotano kayisi woyite duuchuri base ikkinota xawisanni reyinanni woyite nafa sase meetire waammano basetella. Ikkireno ikkeenna loosinohu loowe tuucanna moorinohunna ofolle loososi hemenna mannu maala ita assi’rinohu shollannolla.
Tini baatto loosaahura ayirrinye coye calla naqaahura shollinyu ba’latto uddisiissanno. Halaaleho Xaphoomu ministirichi yiintenni gede “Duuchunkunni loosoommero” hiikka iillinanninkanni” duuchunku halamoommero gobbanke mamira iillitannonkanni?!
Halamanna loosoho kakkaooshshe hooginohu dagoomittete qooliranna Yuutuubete aana giwaa’ranni hose loososi mimmito giwanshiishe ita assi’rinoha minu kiiro. Togoohu loosikkinni itanninna gobba itisiisanni noo daafira shollinyu ba’latto agartannosi.
Paarlaamu hasaawisira kayisino garinni “hedo, yannanna base” yitanno hedo fullankete. Kuri sasunku tenne kalqe waawanchooti. Hedo heedheenna yanna ragunni horonsi’ra hoongiro; base heedheenna hedo hoogguro, yannanna base heedheenna hedo hoogguro duuchuri gara dikkanno. Konne sasenka buuxe afino manchi bilchaatahonna gobba soorrannooho yaa dandiinanni.
Abiy coyi’ri hedo yannanna basete hajo eelira dirrito. Lawishshaho hedo heedhunsakkinni yanna yaachishshannonsari; base heedhunsakkinni yanna yaachishshannonsari gobbate lophora haxote aana noo maxiila kincho ikkitinori dihooggino.
Yannate hajo kaysummo eega mooraanchimma ledo ka’annotano qaagiissa hasi’reemmo. Paarlaamaho dawaranni Xaphoomu ministirichi moorrannihu woxe calla ikkinokkita qummi assino. Hanni moorranniri maatiyya woxu ka’a”? Hedote mooraanchi,yannate mooraanchinna jajju mooraanchi no.
Kuri duuchunkunni yannate mooraanchi gobbankera baxxitino shetto kalaqinota owatamaano naqqassanno. Mootimmate loosi yanna barrunni sette saateeti; ikkollana soodo eanno yanna moore, shaetenna bunu yannara owaatamaano waalchoho uurrise seeda yanna ofollannohu,fulanno yanna ikkinniina loosu goofasinna goofa hoogasira qarru noosikkihu mooraanchu mooraancho ikkinota mayra hawiyya?
Baalunku yanna moora agure, ofolle coye calla ikka agure loosoommero gobbanke techo noowiinni mamira iillitannonkanni? “duuchunku loosoommero” yitanno hedo sinqisi’re duuchunku loosoommero techo buximatenni dikullanninkenkanni. Baalunkunni babbadamooshshe agurre mimmito anga amadamme loonsoommero udidhinori diwi’litannonkanni. Duuchunku loosoommero ayera bushshannonkanni?
Xa mootimmatewiinnino ikko paartatawiinni agarrannihu lamalanka barra loosa callate. Loosaahura guficho ikkannoha albiidinni hoolate. Gobbate xaadino qarri bikkinni qaafannokki massagaanchono ikko ogeessi Itophiya duumbara qolannoho. Duucha woyte lophitino gobba calla kullanni hee’rantenni techo kalaqamunni uyinoonninke yanna ragunni horonsi’ne xaadinonke qarra mittimma xiimbo! Tini kalqe loosaahura ayirrinyu ba’latto; coye callaho shollinye uddisiissate qixxaabbinota wodanchino. Loosinohu loowe tuucanna gororranni hee’ra ikkito.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ella 9 , 2014 M.D
