Itophiyimmate shooshanqe, ayirrinyi, naaxxillunna baxillu mitteenni aamaminosi manchooti. Ayimmasino ikkiro hundi budinni amadante dagginota ikkase ikkitosi leellishshanno. Hajamaanosinna loosaasinesi ledo noosi xaadooshshino ikkiro maatete ledo noo mittimma gedeeti. Ooso dancha akatooma amadde lophitanno gede jawa kaa’lo assitanno maatenni baxille, danchumma, ayirrisamanna wolootano kaa’la lowohunni rosino. Ilamate ikkitanno danchumma loosa mannoomittete birxicho ikkasino leellishino.
Danchu akatoominni lophasira lawishsha ikkitinori maatesi ikkansa coyi’ranno. Baxxinohunni iltinosi amanni ragi’nanni danchumma guma laalteenna techo erote eronni horonsi’ranni noota kulannonkehu techoonkehu seyoote wosinchi fayyimmate, rosunna sagalete industirera bobbahe illete leellanno looso loosanni haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqino dureessaati; kalaa Daawiti Hayluhu. Doogosi aana xaaddanno guffara anga uyikkinni gummaamo ikkino. Isi ‘seyoo’ mannu ooso xaaddannonsa guffara anga uytukkinni mixidhinore duuchankare gumula dandaate yee ammananno.
Techo iltinosi ama lubbote hooggurono oosose aana wixxinohu danchu wixi kayinni erotenni laalinota kulannohu kalaa Daawiti; ilame lophinohu Addis Ababaho Piyaassahooti. Akkawuntingetenna Sooshiyoloojete roso harunse daddalu loosi aana bobbahe afamanno. Xaa yannara fayyimmate, rosunna sagalete handaarranni sase uurrinshuwa massaganni nooha ikkirono kaimasi budu uduunne hiratenni hanafinota kulinonke.
Bobbahino rosinnino ikko wolu loosira qaxarame loosinokkiha ikkanna sargesinni gatino birrinni galtesi su’minni ‘Wuddaase budu uduunne hirranni suuqe’ fanino. Daddalo hanafinohuno sargesi mereerimu jilinni olluu hari giddo assi’rasinni ledote jilu fulono ikkituro fiixunni diwantinohura rahotenni daddalo hanafate kaayyo ikkinosi. Afi’rino kaayyonnino budu uduunni suuqe Sase iillishatenni laashshatenninna gobbara soyatenni handaarunni gummaamo ikka dandiino.
Fayyimmate handaara hedanno woyte yannate fayyimmate handaarira noo foonqe xiinxallatenni Siti Iskaanete owaante gobbate nookkita huwate ‘Wuddaase Diyagnostikete Mereersha’ uurrisino. Aanteteno Bishooftu quchumira KGni 8ki kifile geeshsha Mitto Kume rosaano adhate dhuka afi’rinoha ‘Jorgo rosi mine’ fanino. Jorgo Awurisi su’ma ikkasinna Oromote afoo ikkinota xawisinohu kalaa Daawiti; tirosino gumu ayirrinose jawa haqqicho yaate. Konni daafira insano Jorgo haqqicho gede guminsa bati’re wolootaho caalenna gobbate hale ikkate noonsa hasattonni kae rosu mine ‘’Jorgo Acadamy’’ yee su’misinota kulinonke.
Ledoteno Tekinoloojete aana loonsannita ikkado Tekinolooje hattono fayyimmate uduunne shiqishannoha ‘’Els Med’’ yinanni uurrinsha fanatenni daddalu looso bowirsa dandiinohu kalaa Daawiti; xa kayinni sagalete industirenni hala’ladunni afamanni dayno.
Xaa yannara lowo geeshsha afamanni noohu Ako buninni ikkanna ‘’AKO’’ amasi su’maati. Ako buni amasi qaagannoha ikkasi coyi’ranno. Ako buna lede babbaxxitino sagalla isilanchimmatenni shiqishannohonna addi addi qooxeessubbara Sase sinna afi’rinohanna muli barrinni Shoolki sina fanate qixxaawanni no. Xaphooma sinnanni Mittu kumi ali qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiino.
Heeshshosi ha’rinsho baalantenni gummaamo ikkasi kori amasi ikkase coyi’ranni; amasi duuchunku ama, itissannotanna uddisiissannota ikkase; tenne danchummase la’’anni lophinohu kalaa Daawiti; techo amasi ha’ruma ha’runsate dimitii’mino. Massaganno uurrinshuwa baalantera amasi ha’ruma ha’runnsatenni wosina adhannoha ikke hajamaanosira hasattonsa garinni soqqamanno.
‘’Ako oosose ooso dagganno woyte ikkannokkire dishiqishshanno; dancha ikkinore baalankare shiqishshanno’’ yaannohu kalaa Daawiti; isino hajamaanosira ikkannokkire shiqishannokkitanna hajamaano Ako buna e’e hooggannori mitturi nookkita coyi’ranno. Owaante uynannihu 24 saatera ikkanna konnirano, iltinosi ama lubbote noo yannara ise mine e’’e itikki agikki fulanno manni nookkitanna ita hoogiro nafa minira eino meenti Shitto buudhe fulannota kaysanno.
Hanafino coy gumulo afi’ranno gede amasi amaaltannosi amaale duuchanka woyte qaagatenna loosu aana hosiisate assanno sharronni aleenni ‘’ooso’ya mitto coye hanafatenni aleenni jeefisa danchatena hanaffinoonni coye jeefo gansiisse’’ yitanno yaattose uurrinshasira gotti asse suxxino. Hasaawisenni aleenni wo’ma mininsa maate amaddino foto ille amadanno baycho sutasi Ako buna baxxinoha assannosi.
Ako buni mine amasi qaagannoti batinye ikkitubba hee’ransa qarunni qaagate ikkinota kaysannohu kalaa Daawiti; wolootu uurrinshuwanni Ako buni amasi danchummanna ayimma xawissara kalaqantino uurrinsha ikkase coyi’ranno. ‘Ako Masoobe’ giddo mitturi hoonganniri dino; gummate laalo lede Daabbo, Cuukko, Qorinna wolootuno budu sagalla duuchanka woyte heedhanno. Konne kaima assatenni Ako bunu mini budu sagalla lede addi addita qoorretenna maalu sagalla, buna danu danunkunni, coommado keekkanna wo’ma sagalete owaante uytanni afantanno uurrinshaati.
Sase dirra kiirsiisinohu ‘Ako Buni’ sina fannanni woyte dagate dancha coye rosiisanni noota kalaa Daawiti coyi’ranno. Laynki sina fanni woyte maassiissinori Meqedooniyu mannoota ikkitanna qixxaawote aana geerra ayirrisatenni heeshshi yee lekkansa hayishshe sunqe haa’rinonsa. Togo asse calla diagurino gaawe uddisiise sagale mittimmatenni ite geerru maasso adhe Itophiyu budi garinni uurrinsha maassiise fanino.
Kuni uurrinshate jawa tiro aannoho yiinohu kalaa Daawiti; konni gobbaanni wosina adha Itophiyimmate xawishsha ikkasinniiti. Lekka hayishsha shooshanqe ikkasenni shooshanqe nookki loosi gummaamo dikkanno. Konni daafira geerru lekka hayishshasinni shooshanqete birxicho leellisha dandiino; oososi lede loosaasinesira lawishsha ikka dandiino.
Sayikki sina fanni yannara 150 ikkitannore la’’a dandiitannokkire dagoomu bissa ragu ragunkunni gamba assatenni hurbaatu koyishsha assinota kaysannohu kalaa Daawiti; la’’a dandiitannokkire doorroonni korkaati dagoomu giddo xiiwantinorenna hawantinore ikkansanni qaagiissateeti yaanno. Wolere agurreenna insa koysa shota looso ikkinokkitanna insara hasiissanno kaa’lo assa hasiissannota qaagiissateno ikkinota xawisanno.
Mine maassiisa woxe gamba assi’nanniwa ikka dinosi yitanno ammana noosihura rosantino hoteelete maassonni baxxino garinni maassidhanno dagoomu bissa ledo xaada haammata horo afidhino. Konni daafira togoo looso rosicho assi’ratenni horonsiraancho ikkinotanna loosisino maassamannota ammananno. Konni gobbaanni dagoomittete yawo fulate widoonni addi addi owaante aannoha ikkanna lawishshaho, ‘Wuddaase Diyagnostikete Mereershi’ diru dirunkunni Fooqa Ontenna Lee barrubba geeshsha baatooshshiweelo Siti Iskaane lede hiikku manchino hasi’rinoha xagisi’rate owaante afi’ranno kaayyo injeessino. Wo’manka woyte baatate dhuka afidhinokkirira baatooshshiweelo owaante aanno. Xaphooma 12 diri xagisate ha’rinsho giddo 50 kume ikkitannore dhuka afidhinokki qansootira baatooshshiweelo owaante uyno.
Baalanti roduuwu uurrinshuwa mimmitinsa ledo irkisante loossannore ikkansa kaysannohu kalaa Daawiti; uurrinshuwa wo’manta owaante taalu baatooshshinni shiqishshanno. Uytanno owaanteno lowo shooshanqenna ayirrinyinni ikkinota qummi assanno. Konne deerra iillasirano maatesinni ragi’rino danchummanna galtesino luphiima qeecha afidhinota kaysatenni qarunni kayinni ‘’Ani ayeeti? kalaqamoommohu mayraati?’’ yitanno xa’mora dawaro hasi’rasinni ikkinota huwachishanno.
Babbaxxino daddalu handaari aana tonnu diri ale kiirsiisinohu kalaa Daawiti; haammata mitiimmanna guffa xaaddinosita; xaano ikkiro qarrubba nootanna albillitteno xaaddasira dandiitannota ammanatenni; ikkollana, hiikkonne qarrano sharrotenni sa’’a dandiinanni yaanno. Aanteteno xaaddannosi mitiimmubba baalanta duqqatenni baxxinohunni uurrinshuwasi jawaachishatenna woloota sinna fanatenni iillonsa halashshate mixo noosi.
Jorgo akadaameno hattonni halashshate mixo noosiha ikkanna Wuddaase Diyagnostikete mereershi owaante qoqqowu quchummara iillishate Jimmu quchuma balaxaancho assatenni millimmote aana afamannota qummi asse faranjootu 2025 ni 4 kume dagara loosu kaayyo kalaqate mixi’re loosanni afamanno.
‘’Wedellu haaqetenna ajuujate mereero noo badooshshe seekkite afa hasiissannonsa’’ yaannohu kalaa Daawiti; haaqe ille ximbii’line la’nannitenna looso hasidhannokkita ikkasenni wedellu looso hasidhanno ajuuja adda assa dandiitanno gede illensa fa’nite heda, wodanchanna hedonsa loosu widira soorrate jawaatte loossanno gede amaalanno. Ninkeno rosiissanno dhagge noosi wosinchinkenni wedellu lowo rosicho adhitannota ammanne haaqetenni fulle ajuujaamma ikkino yinanni borronke jeefinseemmo.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
