Sidaamu umisita qoqqowu tantano afi’ri kawa lame diro kiirsiisino. Qoqqowo ikkateno konni albaanni daga umise umose gashshate ledo amadisiisaminohunni noo hasatto kaiminni assinoonni sharrono guma laaltino. Wolu garinnino qoqqowu babbaxxitino handaarranni qoqqowo latisatenninna garunni gashshatenni hattono gumulo sayinsanni ha’rate kaayyo afi’noonni. Konni gobbaannino babbaxxitino gobboomittenna kalqoomu ba’rera; gobba diinu horri yannarano qoqqowu gobba gatisate albisa ikke agarrannisi yawo fulino. Gobboomu deerrinni noosi qeechino luphiimaho.
Hakkiinnino sae qoqqowu deerrinni harinsannita babbaxxitino latishshu loossa; dagoomitte handaarrannino rosu isilanchimmanna tuqishsha, fayyimmate owaante iillisho, safote latishshuwa handaarranni lame dirra giddo loonsoonni loossa gobbankera soorro daggara albaanni noo gashshooti yannara loosaminokkireeti luphiima ikkino garinni gumulate dandiinoonnihu. Qoqqowu daga woyyaawino garinni horaameeyye ikkitanni daggino. Assinoonni sharronni duuchante handaarranni qoqqowoho woyyaawu gumi leellannino.
Techohu wosinchu gafinke qoqqowo ikkate ledo amadisiisaminohunni afi’noonni kaayyonna baxxinohunni kayinni dagoomitte handaarranni daga owaantanni hee’noonni garanna daggino soorro lainohunni Sidaamu qoqqowi dagoomitte hajubbanna amaalaanchonna pirezidaantichu addi amaalaancho ikkinohu kalaa Tasamma Diimihu ledo qixxaawote kifilenke keeshsho assitino. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Qoqqowu tantano xa’mo poletikunni dawaro afidhu kawa xaa yannara qoqqowoho nooha dagoomitte xaadooshshenna mittimma woloottahono lawishsha ikkanno garinni hiittoonni xawinsanni?
Kalaa Tasamma:- Konni albaanni duuchante dagoomu bissanni ka’anni keeshshitino xa’muwa funganna keeshshinoonniti qaangannite. Garunni dawaro afi’nikkinni keeshshinoonni garaati sa’u yannara noohu. Hattenne yannara dagate xa’mo garunni dawaro afidhannokki gede gufissanno bissa noonkanni. Kuri dagate xamo maafantanno gede assitanni keeshshitu bissanni ledo hedotenni sumuu yinikkinni keeshshinoonni ikkitubba noonkanni. Konni ledo amadisiisaminohunni Sidaamu qoqqowo ikki gedensaanni mittimmatenni heedhanno daganna dagoominni ledo sumiimmenna mittimma diheedhanno yinanni dudumboonni gari noonkanni. Hattenne yannara noo gashshooti laooshshinninna kaphunni dudumboonnirinni daga mimmitu ledo sumuu yite heedhannokkita assine su’ma hunate wo’naalloonniri noonkanni. Ikkollana hatti duucha dagate xa’mo maafate assooti ledo amadisiisantinota ikkiturono; xaa yannara kayinni qoqqowu giddo nooti mittimmanna dagoomitte xaadooshshuwa danchu garinni kaajjitinota ikkitino.
Albaannino ledo hee’noonni daganna dagoomi ledo mittimmatenni duuchante handaarranni taalo beeqqaanonna horaameeyye ikkitannonna gutunni lophitanno gede assinanniiti qoqqowu deerrinni jawa illacha tunge loonsanni hee’noonnihu.
Dagoomitte xaadooshshenna mittimma lainohunni; lawishshaho, Hawaasi quchumi amaale mine quchumu teesaano ikkitinori ga’rete badooshshi nookkiha amaalete mini miilla ikkitanni gutunni beeqqitanninna gumulo sayissanni afantanno. Hiikko gari owaantenna farco hasidhanno owaatamaanono qoqqowunnihu loosu afii Sidaamu Afoo ikkirono; owaatamaano kayinni dandiitanno afiinni owaante afidhanno gede assinanniiti hee’noonnihu.
Sidaamu daga konni albaannino ikkiro mimmitu ledo baxantenna sumuu yite roduuwimmatenna mittimmatenni heedhannota ikkasenni; xaa yannarano danchanna kaajjado dagoomittete xaadooshsheeti noohu. Qoqqowu giddo heedhannori woloottu daganna dagoomi mimmitu ledo mittimmansa kaajjishidheeti heedhanni noohu. Togoo dagate mereero noo baxilli, mittimmanna danchu xaadooshshi lowonta naaxxisannonna woloottahono dancha lawishsha ikkara dandaannoho.
Sa’u lame dirra gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara ga’labbote mitiimmuwa kalaqantanni keeshshitu yannara Sidaamu qoqqowira kayinni wo’munni wo’ma yaa dandiinanni garinni keerunna ga’labbo hattono latishshaho noohu. Qoqqowuno dagoomu mittimma kaajjishatenni gutunni loosi’ne lophatenna wolaphate jawa illacha tuge loosanniiti afamannohu. Hawaasi quchumano la’nummoro konforaansetenna jajjabba gobboomitte gambooshshuwanna hasaawu bare harinsanniwanna daa’’attotenna gangalatate roorenkanni doodhinanniha ikkino. Babbaxxitino ispoortubba heewo ha’rinsanniwaati Sidaamu qoqqowi. Kuni yaa woloottu Itophiyu daga, dagoominna manni ledo mitteenni baxillunninna mittimmatenni hee’rate, loosi’ratenna lophate ikkitubbaati xaa yannara qoqqowo la’nanni hee’noonnihu. Konnirano, qoqqowu giddo dagoomitte mittimmanna xaadooshshi konni albaanni noowiinni roorenkanni kaajjino garaati la’’a dandiinannihu.
Qoqqowoho keerunna ga’labbo teessinoha ikkasinni; xaa yannara hiikko qooxeessinnino dureeyye dagganni investimentete ikko babbaxxitino latishshu handaarranni bobbakkanno gede assa dandiinoonni.
Bakkalcho:- Albaanni zoonete tantanonni hee’neenna babbaxxitino handaarranni dagoomaho duuchankare loonsoonni gede assinanni akkalu qoqqowira ripoorte shiqinshanni ha’rinsho noonkanni; xa kayinni qoqqowo ikkini kawa halaalaancho ripoorte shiqqanni noo gara hiittoonni xawisa dandiinanni?
Kalaa Tasamma:- Sai gashshooti yannara qansootaho loosu kaayyo kalaqo, fayyimmate owaante, rosu isilanchimmanna tuqishsha hattono giwirinnunna woloottu latishshu handaarranni xaphooma gobbankera noohu tajete amadooshshi, maareekkonna tantano gari uynanni tajenna mashalaqqe lowontanni qarru nootenkanni. Mittu mittunku loosi tajubba garunni buunxe amandanni, maareekkinanninna dagoomaho kula hasiissannore halalaancho mashalaqqe aate gari base basente ikko uurrinshuwateno babbaxxinohanna isilanchimmate xe’ne nooha ikke keeshshino.
Togooti halaalaanchimmanna isilanchimmate xe’ne afidhino ikkitubba yanna yannantenni xe’ne noowa la’nanni, bandanninna taashshinanniiti ha’nannihu. Umihunni gumulsiisate dhuka dhaabbachishi’ratenni; wolu garinni kayinni tajete amadooshshe, tantanonna maareekko hayyo woyyeessatenniiti. Albaanni loonsanninna la’nanni dangoonni garinni ikkiro tajete amadooshshi lowohunni xe’ne nooha ikkeeti keeshshinohu. Konni ragaanni qoqqowo ikka hoongoommohura woy ikkinoommohura ikkikkinni tajete isilanchimma xe’ne woy kaphu ripoorte heedhannohu; xaphooma gobboomitte ikkitubba ledo amadisiisaminohunni rosamanni daynori noo daafiraati.
Xaphoomunni hiittenne loosu gollarano tajete amadooshshinna maareekko hattono isilanchimma xe’ne noota ikkite keeshshitino. Mite mite uurrinshuwarano afatennino ikko afa hoongetenni woy huwanyootu anje korkaatinni kaphu ripoorte shiqqannonna halaalaanchimmate xe’ne noose taje hee’ra amadooshshu qarraati. Xaano togoori tajete isilanchimanni ledo amadisiisantino hajubba lainohunni noo xe’ne wo’munni wo’ma taaltino yaate dandiisiisanno deerrira diillinoonni.
Bakkalcho:- Dagoomitte handaarranni qoqqowu dagooma beeqqaanonna horaameeyye assate ragaanni qoqqowu mootimma roorenkanni rosu latishshi loossa rosu minnara rosaanote sagale shiqishate widoonni malawanno?
Kalaa Tasamma:- Konni handaarinni baxxinohunni rosu ragaanni la’nummoro tayxe dirinni mootimmate widoonni rosu isilanchimmanna tuqishsha halashshate loonsanni hee’noonniha ikkirono; baajeette gaamme rosu minna giddo rosaanote sagale
shiqishate ragaanni loonsoonniri dino. Konni gobbanni kayinni babbaxxitinoti hallanya uurrinshuwa sagalete anje xaaddino qooxeessuwara irko assitanni afantanno.
Bakkalcho:- Qoqqowu giddonna qasiisotenni xaandanni qooxeessuwarano ga’labbote akati deerra xaphi assite hiittoonni xawisattonke?
Kalaa Tasamma:- Qoqqowu giddo keerunna ga’labbo teessinoha ikkasinni xaa yannara Hawaasi quchumira gobboomu deerrinni Olompikete heewono harinsanni hee’noonni. Togooti jajjabba gobboomu qixxaawubba qoqqowinkera ha’risa hananfinkunni keeshshino. Konni albaannino babbaxxitinota ispoortete heewubbano ikkito jajjabba gambooshshuwa ha’rinsanniiti keeshshinoonnihu. konnirano jawu korkaati Hawaasi quchumirano ikko qoqqowoho duuchunku qooxeessira keerunna ga’labbo teessino daafiraati. Xaphoomunni Hawaasi quchumi teesaanono ikkito xaphooma qoqqowu daga wosina daae bushshu yite adhate budinsa naandanniho. Qoqqowu Oromiyunna Wodiidi daga dagoominna manni qoqqowubba ledo qasiisotenni xaadannoha ikkanna; sae sae kayinni Oromiyu qoqqowi ledo xaandanniwa mitiimmubba heedhurono Federaalete mootimma lamente qoqqowubbanni ledo ikkatenni qarrubba tirtanni daggino. Roorenkanni keerunna ga’labbote booraambe kalaqantannowaati yine bidhantanni qooxeessuwa dino. Oromiyu qoqqowi ledo qasiisotenni xaandanni qooxeessuwara sa’e sa’e kalaqantanno mitiimmubbara kayinni korkaatta ikkitannoti tirroonnikki hajubba heedhurono, konni albaannino hasaambanni qarrubba tirranni dangoonni. Albillichono qoqqowubbatennino ikko Federaalete mootimmanni ledo ikkatenni qoqqowu keerinna ga’labbo garunni agarantinota assine sufisiisate qoqqowu mootimma yawose fultanno.
Bakkalcho:- Mitte gobba hembeelantannohu umihu loosu hoongi qarrinniiti. Qansootaho loosu kaayyo kalqatenni loosu hoonge qarrubba tirate ragaanni qoqqowu mootimma amaddino uurrinsha maa labbanno?
Kalaa Tasamma:- Loosu kaayyo kalaqate ragaanni gobbate deerrinnino jawa jifo gede ka’’annori no. Babbaxxitino yannanni jajjabba rosu uurrinshuwanni maassante fulte looso amaddinokki wedelli no. Ikkollana, sa’u lame dirra giddo haammatu wedellira loosu kaayyo kalaqate loonsoonniri no. Baadiyyeteno ikko quchummate qooxeessuwara handaarunni haja la’annonsa uurrinshuwa qansootu loosu giddora e’annonna horaameeyye ikkitanno garinni loossanni afantanno. Lawishshaho, Hawaasinna Yirgaalamete industirete paarkuwaranna qooxeessahono afantanno babbaxxitino faafrikkanna laashshaano uurrinshuwara haammatu qansooti loosu kaayyo horonsi’raano ikkitino. Albillichono wedella konninni roore loosu giddora eessate qoqqowu deerrinni loonsanni hee’noonni loossa no.
Industirete paarkuwara afantannori laashshaano kubbaaniyubba gobbaydi gobbuware ikkansanni Itophiyu mootimma ledo sumiimme e’e loosu giddora eansanni faafirikkate loosaasinete baatooshshu bikkino hakkiicho worroonni garinni ikkinohura baatooshshu anje koffeenyi ka’’anno. Kuni taalara dandaanno garinni kayinni ninkeno loosaasinetenna dagitte hajo handaari ledo hananfoommo loossa heedhurono, xaa geeshsha kayinni hajo dawaro diafidhino. Paarkuwate giddo loossanno loosaasine damoozu anjenna wolootta horo garunni afi’ra hoogate ledo amadisiisse kayissanno koffeenyi hee’rirono; wedella ikkansanni kayinni ogimma, egenno, qajeelshanna loosu bude afi’ra dandiitino. Hananfoonni loossa gumulo afidhanno woyte taalannori hee’ranno. Kayinnilla kayissanno koffeenyi garaho.
Bakkalcho:- Xaa geeshshano gobbankera lophote guffa ikkitanni keeshshitinore baincho assootubba, mooranna muishsha gargaratenni dancha gashshoote halashshate ragaanni qoqqowu deerrinni loonsanni hee’noonnire xawisinke.
Kalaa Tasamma:- Baincho assoote sharramme dancha gashshoote halashshate ragaanni qoqqowu mootimma kaajjado uurrinsha amadde loossanni afantanno. roorenkanni dagoomaho owaante uynannita loosu saate garunni ayirrisatenni owaatamaanote hasiissanno owaante uynara hasiisanno. Baincho assoote sharramme; dagoomaho garunni owaante uyne latishshano halashshineemmo yineeti loosu giddora e’noommohu. Muli yanna giddono qoqqowoho deerru deerrunkuni noo loosu sooreeyyeranna massagaanora dhuka dhaabbachishate qajeelsha uynoonni. Konni qajeelshinnino albinni roore dagooma owaatanna dancha gashshoote halashsha dandiinanni huwanyoote amada dandiinoonni. Loosu yanna ragunni horonsi’rate ragaanni xaa geeshsha la’noonni garinnino mootimmate loosu massagaano widoonnino ikko ogeeyyete widoonni xe’ne noota bandoonni.
Loosu massagaano widoonni leeltanno xe’ne taashshate paarteno ikkito mootimma yanna yannantenni keenonna harunso assatenni sokkonsanna yawonsa garunni fultannokkirenna daga koffi assitannore hasiissanno qaafo adhatenninna xa’mamaanchimma diriirsatenni woloottahono rosicho ikkanno garinni taashshote qaafo adhinanni. Konnirano hiikko deerrirano afantannori mootimmate loosu massagaanono ikkito ogeeyye balaxxe owaattanno daga ayirrisanna hasattonsa seekkite afa noonsa. Hakkiinnino sae loosu budi hee’ransara hasiisanno. Konne calla dikkino; massagaanono ikkito ogeeyye owaattanno dagara sokkonsanna yawonsa garunni fula hoogguro xa’mamaanchimma noonsata seekkite huwattara hasiisanno.
Doorshahono heewisamme, qeelle sa’nummo woyte dagoomaho aantanno onte dirrara dagooma garunni owaanteemmo yineeti qaale e’noommohu. Hakko bikkinni loosu giddora ea noonke; dagate garunni owaante uyneemmo; baincho assoote sharrammeemmo; dancha gashshoote halashshineemmo; hattono latishsha abbineemmo yine e’noommo qaale loosunni leellisha noonke.
Ikkollana, xaano mite mite qooxeessuwara dagate hasiissanno owaante aate ragaanni xe’ne no. Konninnino daga hasidhanno owaante aa hoogatenni kassi assa hoogatenna koffeenyu ka’’anno gede kaima ikkatenni danchu gashshooti qarri hasi’noonni garinni tiramannikki gede ikkino. Qoqqowoho deerru deerrunkunni afantanno mootimmate uurrinshuwara owaatamaano tootayyaabbannokki gede assatenna harancho yanna giddo owaante afidhe kassi yite higganno gede loosaasinenniha hiikko gari hasaawanna gambooshshe loosu yanna gobbanni assinanni gede kaajjinshe worroonni. Loosu massagaano gambooshshe kayinni Qidaamenna Sambatu barra ha’rinsanni gede raga worroonni. Loosu saate ayirrisanna loosaasinete hattono sooreeyye assitanno gambooshshe lainohunni Federaalete deerrinni assinanni garinni qoqqowohono hakko garinni loosu aana hosiisa hananfoonni.
Xaa yannara hiittenneno mootimmate loosu minnara loosu yannara assinanni gambooshshi dino yaa dandiinanni. Loosaasinete gambooshshe ikkiro loosu yanna gedensaanni ha’rinsanni. Hakkonni gobbaanni kaawinete gambooshshe ikkiro kayinni Qidaamete barra loosu yanna gobbaanni owaatamaano batidhannokki yannaraati ha’rinsannihu. Kuni assooti konni albaanni dagoomaho garunni owaante aa hoogatenni ka’’anni keeshshino koffeenyanna danchu gashshooti qarrubba tirate dancha dago ikkanno yine ammannanni.
Muishshanna mooraanchimma gargarateno tseremussinnunna shallagote qorqorshi widoonni assinanni harunsonna qorqorshinni albi gede mooraanchimma hala’litinokki garaati noohu. Bainchu assootinna mooraanchimmate assootinni huluullammoonnirinna tajensa iillinoonnireno xa’mantanno gede assate ragaanni qoqqowu giddo kaajjinshe loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho:- Qoqqowu tantano gumulantu kawa zoonete tantano heedhanno yineenna agarrirono xaa geeshsha kayinni gumula dandiinoonnikki daafira xa’mo ka’anni keeshshitinona konnira korkaatu maati? Sai diro 150 miliyoone birra Zoone tantanate yine amandoonniti qaangannitena?
Kalaa Tasamma:- Zoonete tantano heedhanno yine sai dirira mixo amandirono xaa geeshsha gumulama hoogasenni qoqqowoho babbaxxitino dagoomu bissanni xa’mo ka’anni keeshshitinoti garaho. Kayinnilla, xaano yanna dibarritino. Baajeettete diru goofara mittu agani gate noo yanna ikkasenni aananno mittu agani giddo qoqqowu loosannori hee’ranno yee hedeemmo. Mixote deerrinni amandoonni. Qoqqowu mootimma raga wortanno garinni gumulamannori hee’ranno yine agarranni. Hiikko garinninna mamoote gumullanni yaannoha qoqqowu mootimma faasho wortanno garinni loonsanniha ikkanno.
Bakkalcho:- Jeefoteno dagoomaho saysa hasi’ratto sokka heedhuro? roorenkanni mimmituu ledo dagoomittete qoolira bushiishamanna boroorama,kaphu duduwo harisa lainohunni yaattori hee’riro kaayyo eemmohe.
Kalaa Tasamma:- Tenne gobba ayirrinyise agaramino garinni albillicho hegersate baalinke gobboomitte hajo lainohunni hasaawanna sumuu yaa hasiissannonke. Xaa yannara la’nanni hee’noonnihu baalunku poletiku tittiraancho; borreessancho; noore dino; ikkinore dikkino; kalaqaminokkire kayinni umisinni kalaqe ammanchiishate wo’naalannaati la’nannihu. Duuchu poletiku tittiraanchonna borreessancho ikkara didandaanno. Konni daafira hiittenne hajono lainohunni mimmito macciishsha hasiissanno.
Gobba heedhurooti naaxxine, fenjeejjine hee’rano, loosi’rano, maate kalaqi’ne hee’rano dandiinannihu. Xaa yannara kayinni ga’re ga’rete ledo; amma’no amma’note ledo kiphisiisatenni gaance kalaqatenna dagate mereero babbadamooshshe kalaqate wo’naaltanno bissa no. Hakkiinnino sae massagaano ikkinokkirinni su’ma hunate goxxukkinni galtannori no. Togoo assooti kayinni dagoominke giddo budenkeno dikkinoho. Hiikko qooxeessirano dirosaminoho. Gobba massagannohu ayirrinye nafa agartannokki bissa borreessitanninna ladditanna la’nanni. Kuni kayinni gobbate giddo mimmitu ledo xixxiiwamanna xonama gobbanke gobbaydi diinnara sayse aanno assoote ikkinohura qorophotenni la’nironna gobboomittec mittimma heedhanno gede baalunku qansichi agarrannisi yawo fula noosi yitanno sokka nooe. Hedotenni sumuu assitannokki hajubba heedhuro hasaambella tidhinanni. Kayinnilla, mimmitunniwa huluullammanni ikkito kalaqantara dihasiissanno. Mittimma diigatenna daga babbadate wo’naaltanno wolquwara baycho aa dihasiissanno. Giddoydi mittimmanke kaajjishi’ratenni dhaggete diinnakenni gobbanke agaranna hegersa agarranninke.
Bakkalcho:- Yannakki fajjite ledonke assootto keeshshora wodaninni galanteemmo.
Kalaa Tasamma:- Anino galateemmo.
Amssaalu Felleqe
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
