Gobbanke Itophiyu seedu diri dhagge noonsa shiima gobbuwa giddo mitikkite. Tenne seeda yanna giddo duuchu qarrinna jifo saayissino. Danchano ikkito busha kullanniti jawa dhagge noo gobbaati. Haammata dhagge tunconni xaadinose jawu qarrinninna jifonni iseri geeshaati yinanna uurrite ha`ra daniitino.
Kunino, dagase dirrate kuussinoti amma`no, budunna dagoomu hornyi jawa qeecha afi`rinoho. Togoo hornyubba mootimma kaajjadu xinti aana uurritanno gedenna dirrate xaaddinose jifo qeelte fulate gobba gobbate gede geate dhuka ikkinotano ammannanni.
Gobbate kaayyo meessi kaayyo gede assine xaadinse hedanna, konnirano meesaneetensa aate dandiitino ilama laashshatenninna togoo hornyubba dirrate mereero noonsa qeechi gobba gobba assite maareekkate sa`e gobbansara hexxo noo ilama kalaqate harinshono hegersitinote.
Mannihimmate qoosso, roduuwimma, mittimma, ayirrisamenna mimmitu ledo baxamme hee`ra kaima assitinoti togoo hornyubba, diru dirunkunni noo ilamate buqqee fayyitinota assatenni ane calla yaatenni fulte dagoomu ayimmanke xabbe leeltanno gede assa dandiitino.
Togoo hornyubba gobbuwa qarru giddo nafa sa`anno yannara, mootimma gaggabbanno woyte wirro uurrisatenna kaajjishate dhuka kalaqqino. Dagano dagate gede qarrunna jifote giddoonni sa`anno yannara jifo baala qeelte maareekkamate dandiissino dagoomittete hornyubbankeeti.
Togoore dagoomittete hornyubbanke diigate babbaxxitino dirrara dhaggete diinnanke ikkitinoreno ikko insa gulffannori giddoydi wolquwa duucha yannara wo`naaltino. Dagankeha ayyaanaamo, budenna dagoomittete hornyubba xursiisate looso xiinxallotenni mixidhe loosu aana hosiisate hadhino doogonsa hornyubbankenni gufidheenna gattino.
Baxxinohunni, kalaqamunni hanafe dagankeha ayyaanaamo, budenkenna dagoomu hornya xursiisate baxxino daninni milli yanni afamannohu HWHT cancishaanchu, ha`ranni nooti hunote doogo mootimma diigate diimete geeshsha ikkirono eate iillishshannosi rumo duqqinoti konne halaale huluullote giddora eessitannote.
Konnirano, biiloonyu aana hee`re 27 diro mootimmate xinta ikkitino hornyubba hoshooshatenni sae, hornyubbbate nooseha dagomittete xinta diigate ha`ranni nooti xagarrote doogo gobbate gede xaa yannara jawa waaga baatisiisanni no.
Hunote loosisira yee addi addi hunote doogo kalaqe, daga ilamate mereero kuusidhinoha xawishshase ikkitinore roduuwimma, mitimmanna ayirrisamme mitteenni hee`rate hornyubba danote aana ubbanno gede assino. Dagate mereero ammanooshshu hee`rannokki gede asse huluullo kalaqino.
Tini gaamo, mootimma diigge uminsa mootuma kalaqate hadhinoti xagarrote hedo, kaimunni mootimmate gashshoti tii”i aana jawa yaaddo kalaqantanno gede assitino. Biiloonyunni daga hunteenna ho`li yannanni hanaffe, tini gaamo guficho ikkitino. Hananfoonni gobbate soorrorano qara mitiimma ikkitino.
Baxxinohunni gaamo, biiloonyu dirosi seerunna mootimmate tantanonni irkisame wixinoti bunshete wixi dagoomunniha ayyana, budenna dagoomu hornya xursiise haaro ilama mootimmate xinti giddo hasiisannonsa qeecha fultannokki gede assanni no.
Tenne gobbate jifo qeelle fulate assinanniti sharro, baalunku coyiinni gaamo xursiisinoha dagoomu hornyanke haayishshine wirro kaajjishate loosi hasiissannota ammannanni. Konnira kayinni, Amma`note, budunna dagoomittete uurrinshara qeechu noonsa.
Tini uurrinsha tungoonninsa qeecha garunni fulate woyyaabbino amma`no, budenna dagoomu hornya gatamara hasiissannonsa. Ilamano konne hornya agartanno gede assine soorra hasiissanno. Konne assate buqqeete tiia hasiisanno. Mootimma kaajjadu xinti aana xintantannohu qodhitino olantonni cala ikkikkinni, gotti yitino buqqeete tii”i hornyinni gatamarroonni ilama ikkitinota seekkine xiinxalla hasiissanno.
Hananfoomohanna daganke gotti yitino hexxonni agadhitanno soorrote doogo mitte mitiimma nookkihanna wole waaga bantikkinni qinaawinoha assate, amma`note, budinninna dagoomu hornyinni gatamarroonni ilama kalaqa dandiiniro calla ikkinota afa noonke. Konne assa dandiiniro qeellanni sa’neemmo; sa’nanni qeelleemmo!
Bakkalcho Onkoleessa 25, 2014 M.D
