Pirojekituwa hanafama hexxote. Hexxo manchi beetti heeshsho sufissanno yine ammannanni. Ga’a sa’annoe’’, ga’a looso afi’reemmo; ga’a coomminore iteemmonna biifinore uddi’reemmo yitanno hexxo manchi beetti kalaqamunni afi’rinote.
Manchi beetti reyaanno barra bade afannoha ikkoommero noosihu techonni ite reemmo,noosikkihuno afi’riha ite reemmo yaannonkanni. Kayinnilla hexxo sinqisi’re buxichuno dureessuno kaaliiqi fajjisi geeshsha hee’rannolla.
Saynsummo sase dirra kawaanni olu,ka’aanni COVID-19 quuxxo gananna sa’noonniho. Koroonu korkaatinni bikkantino yannara miinju millimmo gawajjantino gobbankera. Wolewidoonni Juntu kaysino oli callaho umi ola ittisatenna Tigirayete gobo wirro gatamarate 100 biliyoone birri goofinoti qaangannite. Layinki olino fulo gudinota faajje assa hoongirono hattonni fee adhe saino.
Tenne duucha quuxaneessitino shetto giddo mootimma pirijekituwa sufissannanna maassiissanna la’nanni woyte qansootaho urchu hagiidhanna diinoho ille duu’mitanni afantanno. Lawishshaho kayisate hasi’nummoro bayiriidi Itophiyu Haaroo’mate kofatto umi wolqa burqisa hanaffinohu tenne busha yanna giddooti.
Qoqqowubba dirrine la’nirono wo’munni booode gooffannanna maassantanna la’nanni. Mootimmate pirojekitubba roore qarru giddo hee’neennanni looso hanaffanni noota domorommanni;kayinnilla guuta dikkitino. Miteekke jajjabba quchummara maassi’nanni latishshu pirojekitubba kullara dandiinanni. Ikkollana latishshu qarri noohu eela olluu geeshshaatino dirrine la’’a hasiissanno.
Pirojekituwa gooffe maassante looso hanafa lame sase horo afidhino. Umiti hasi’noonni qarra tira ikkitanna layinki horo kayinni wedellahono ikko pirojekitubba gatamarri qooxeessira loosu kaayyo kalaqate luphiima horo noote. Konnira miinju xiiwo ajishate hanafantino pirojekitubba rahotenni gumulante owaante aa hasiissanno.
Hananfoonni pirojekituwa lame sase gawajjo noota huwata busillete.;roorenkanni hallanyootu hanaffino pirojekituwa. Umihu gatamarshu uduunni yanna yannatenni lexxanni harasinni amandannikkiwa daanno wote hakko taxi yee gatanno. Hanafote shiqinshoonni uduunni hakko bulaasanno. Wole widoonni loosoho amadisiinsoonni hanafote woxi wolu loosira hosikkkinni gatannoti wole kisaaraati. Konne calla dikkino;lawishshaho zaayitete faabrika loosate mittu hallanyu dureessi adhino yino. Kuni dureessi hakkonne zayitete faabirika gudara hasidhanno helleese mooltino amanna zaaytete qarrinni qoortino ama safote kincho tungi yannara macciishshitino odoonni hexxotenni hee’rasenna anjicho egemmitanni mamootinni mamoote goofeenna zaaytete qarra fulumma yitanni agartinota deama dihasiissanno.
Olunna koroonu fayya abbitino rakko giddo heedhe mootimma hala’ladda latishshu pirojekituwa maassiissinoti addaho. Ikkollana xaano bacu dinyi loosi agadhanno. Manchi beetti hasatto wo’munni wo’ma guuttannokkiti addaho;kayinnilla hexxanni hee’ranno. Tuqu xaadooshshinni safote kincho tungoonnita kullanna macciishshitino ama hexxotenni agartanno;wedelluno looso afi’rate hattonni wolse agadhanno.
Xaano gashshootu eeli geeshsha huwatanna harunsa hasiissannohu poletiku hasattora yine kaphunni goofinokkiha goofino yine riippoortete shiqinshanniha harunsate. Tenne lamala giddo sidaamu qoqqowira hananfoonni addi addi pirojekitubbanna faabirikka towaanyo assinanni hee’noonniti danchu wo’naalshi gede assine adhinanniho. Gashshootu pirojekitubbate bejete game,hallanyootahono latinsanni base ee harunsa hoogiro eelaanni gumulsiissanni doogo kayinni laaffinota ikkitanno. Togoo assooti mootimmateno dagateno miinju aana guficho ikkitanno daafira harunso halaalunnita ikkito. Miinju lophora badhete miqicho ikkitino pirojekituwa rakko!
Bakkalcho Onkoleessa 18, 2014 M.D
